Asia T‑169/12

Chelyabinsk electrometallurgical integrated plant OAO (CHEMK)

ja

Kuzneckie ferrosplavy OAO (KF)

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Polkumyynti – Muun muassa Venäjältä peräisin olevan ferropiin tuonti – Osittainen välivaiheen tarkastelu – Polkumyyntimarginaalin laskeminen – Olosuhteiden muuttuminen – Pysyvyys

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 28.4.2015

1.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntitullia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelumenettely – Tarkoitus – Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkamisen tarpeen selvittäminen – Toimenpiteen poistamisen edellytykset – Huomattava ja pysyvä olosuhteiden muutos – Näiden edellytysten kumulatiivisuus

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 3 ja 9 kohta)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntitullia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelumenettely – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(SEUT 256 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohta)

3.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntitullia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelumenettely – Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkamisen tarpeen selvittäminen – Selvityksiä koskeva menetelmä tai menettelytapa – Toimielinten harkintavalta – Menneisyyttä sekä tulevaisuutta koskevat arvioinnit

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohta)

4.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntitullia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelumenettely – Ero alkuperäiseen tutkimusmenettelyyn

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 1 ja 3 kohta)

5.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntitullien palauttaminen – Asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 8 kohtaan perustuva palautushakemus – Edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 8 kohta)

6.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntitullia koskeva osittainen välivaiheen tarkastelumenettely – Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkamisen tarpeen selvittäminen – Polkumyyntimarginaalin määrittäminen – Velvollisuutta vahvistaa polkumyyntimarginaalin täsmällinen määrä ei ole

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 2 artiklan 11 ja 12 kohta sekä 11 artiklan 3 ja 9 kohta)

7.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Oikeuksien noudattaminen hallinnollisissa menettelyissä – Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet – Toimielinten velvollisuus varmistaa huolella asianomaisten yritysten tiedonsaanti – Ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 20 artiklan 2 kohta)

1.      Polkumyyntitullia koskevan välivaiheen tarkastelun tavoitteena on selvittää tarve polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkamiseen polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 (perusasetus) 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Toimielinten on tältä osin ensinnäkin arvioitava tarve jatkaa olemassa olevaa toimenpidettä ja todeta tässä yhteydessä polkumyyntiä koskeva paitsi huomattava myös pysyvä olosuhteiden muutos. Se, että yksi näistä kumulatiivisista edellytyksistä ei täyty, riittää siihen, että toimielimet voivat katsoa, että kyseinen toimenpide on pidettävä voimassa.

Vasta tämän jälkeen – kun olemassa olevien toimenpiteiden jatkamisen tarve on arvioitu, ja sikäli kuin toimielimet ovat päättäneet muuttaa olemassa olevia toimenpiteitä – niitä sitoo niiden määrittäessä uusia toimenpiteitä perusasetuksen 11 artiklan 9 kohta, jossa niille annetaan nimenomainen toimivalta ja velvollisuus soveltaa lähtökohtaisesti samaa menetelmää kuin polkumyyntitullin asettamiseen johtaneen alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä.

(ks. 43, 49, 56, 63, 77 ja 91 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 44, 45, 50 ja 53 kohta)

3.      Polkumyyntitullia koskevan välivaiheen tarkastelussa komissio voi tällaisen tullin mahdolliseen poistamiseen oikeuttavia olosuhteiden muutoksia koskevan valvontansa yhteydessä joutua tekemään sekä menneisyyttä koskevan arvioinnin tarkasteltavana olevan tilanteen aiemmasta kehittymisestä että tulevaisuutta koskevan arvioinnin tilanteen todennäköisestä kehityksestä alkaen tarkastelutoimenpiteen käyttöönotosta kyseisen toimenpiteen kumoamisen tai muuttamisen todennäköisen vaikutuksen arvioimiseksi.

Tämän tulevaisuutta koskevan tutkimuksen yhteydessä asianomaisen toimielimen on tarkastelupyynnön tekijän esittämät todisteet huomioiden pidettävä silmällä sitä, ettei polkumyynti toistu eikä kasva uudestaan tulevaisuudessa, niin että toimenpiteet sen vastapainoksi eivät ole enää tarpeen. Voimassa olevan toimenpiteen tarkastelun tarve edellyttää yhtäältä sen toteamista, että polkumyyntiä koskevat olosuhteet ovat muuttuneet huomattavasti, ja toisaalta sitä, että kyseiset muutokset ovat luonteeltaan pysyviä. Se, että yksi näistä kumulatiivisista edellytyksistä ei täyty, riittää siihen, että toimielimet voivat katsoa, että kyseinen toimenpide on pidettävä voimassa.

Kun otetaan lisäksi huomioon se, että polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 (perusasetus) 11 artiklan 3 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa ei ilmaista mitenkään, missä järjestyksessä nämä kaksi tutkimusta on tehtävä, ja että toimielimillä on laaja harkintavalta ja mahdollisuus tulevaisuutta koskevaan arviointiin, on niin, että jos toimenpiteiden jatkamiseen ei tämän arvioinnin perusteella ole tarvetta, on hyödytöntä, että toimielimet suorittavat yksityiskohtaisen menneisyyttä koskevan arvioinnin ja että ne näin ollen laskevat yksityiskohtaisesti polkumyyntimarginaalin, kun on kyse polkumyynnistä.

Toimielimet voivat tällaisessa tilanteessa aloittaa tulevaisuutta koskevan tutkimuksen, jos ne katsovat tämän tarkoituksenmukaiseksi, ja näin ollen – jos ne katsovat, että olosuhteiden muutos, johon tarkastelupyynnön esittäjä vetoaa ja joka on johtanut alkuperäisen tutkimusmenettelyn päätteeksi todetun polkumyynnin supistumiseen tai häviämiseen, ei ole pysyvä – pidättäytyä tarkastelumenettelyn yhteydessä laskemasta täsmällisesti polkumyyntimarginaalia.

(ks. 46–51, 69, 77 ja 94 kohta)

4.      Kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla tarkastelumenettely eroaa lähtökohtaisesti alkuperäisestä tutkimusmenettelystä, jota koskevat polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 (perusasetus) eri säännökset, joista tiettyjä ei voida soveltaa tarkastelumenettelyyn, kun otetaan huomioon järjestelmän yleinen rakenne ja tavoitteet.

Kyseisten kahden menettelyn objektiivinen ero on siinä, että tarkastelumenettelyssä olevan tuonnin osalta on jo otettu käyttöön lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, joiden osalta on lähtökohtaisesti esitetty riittävästi todisteita polkumyynnin ja vahingon toistumisen tai jatkumisen todennäköisyydestä kyseessä olevien toimenpiteiden päättyessä. Kun tuontiin sen sijaan kohdistuu alkuperäinen tutkimus, kyseisen tutkimuksen tarkoitus on nimenomaan minkä tahansa väitetyn polkumyynnin olemassaolon, määrän ja vaikutuksen määritteleminen. Perusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan tavoitteisiin ei voi mitenkään vaikuttaa kyseisen asetuksen 11 artiklan 3 kohdan säännösten soveltaminen.

Perusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan tavoitteena on nimittäin se, että polkumyynnin vastainen toimenpide pysyy voimassa vain sen ajan, joka on tarpeen polkumyynnin vastapainoksi. Saman asetuksen 11 artiklan 3 kohdan tavoitteena on selvittää se, onko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkaminen tarpeen. Kun toimielimet katsovat, ettei olosuhteiden muutos ole pysyvä, ne voivat siten mainitun 11 artiklan 1 kohdan tavoitetta mitenkään vaarantamatta katsoa, että voimassa olleen toimenpiteen jatkaminen on tarpeen.

(ks. 59, 60, 62 ja 63 kohta)

5.      Kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu palautusmenettely mahdollistaa jo maksettujen tullien palauttamista koskevan pyynnön tekemisen, jos osoitetaan, että polkumyyntimarginaali, jonka perusteella tullit on maksettu, on poistettu tai että se on supistunut voimassa olevaa tullia alhaisemmalle tasolle. Se on siis luonteeltaan yksinomaan menneisyyttä koskeva, koska sitä sovelletaan täsmällisesti tilanteisiin, joissa polkumyyntitulli on maksettu, vaikka asianomainen tuonti ei tapahtunut polkumyynnillä tai polkumyynti oli vähäisempää.

(ks. 79 kohta)

6.      Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 (perusasetus) 11 artiklan 3 kohdassa ja saman artiklan 9 kohdassa tarkoitetut olosuhteiden muutokset yhtäältä poikkeavat toisistaan kohteeltaan. Kyseisen asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu olosuhteiden muutos koskee nimittäin polkumyyntiä ja vahinkoa. Kyseisen asetuksen 11 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu olosuhteiden muutos koskee puolestaan parametrejä, joita sovelletaan muun muassa kyseisen asetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaalin laskemiseksi hyväksytyn menetelmän perusteella tullin määräämiseen johtaneen alkuperäisen tutkimuksen aikana. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti todettu olosuhteiden muutos voi perustua muun muassa siihen, että tällainen alkuperäisen tutkimuksen aikana käytetty parametri menettää luotettavuutensa.

Tutkiessaan tarvetta olemassa olevien toimenpiteiden jatkamiseen toimielimillä on toisaalta laaja harkintavalta, johon kuuluu mahdollisuus turvautua tulevaisuutta koskevaan arviointiin. Vasta kun tämä tarve on arvioitu ja kun toimielimet ovat päättäneet muuttaa olemassa olevia toimenpiteitä, niitä sitoo perusasetuksen 11 artiklan 9 kohta, jonka mukaan niiden on sovellettava kyseisen asetuksen 2 artiklassa säädettyä menetelmää niiden määrittäessä uusia toimenpiteitä.

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa sovelletaan nimittäin ainoastaan, kun olosuhteiden pysyvä muutos on todettu saman asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja kun edellä mainittujen säännösten perusteella on päätetty muuttaa olemassa olevia toimenpiteitä, joten polkumyyntimarginaalin määrän laskeminen uudelleen on tarpeen. Kun toimielimet ovat puolestaan katsoneet, että olosuhteet eivät ole muuttuneet pysyvästi, mainitun 11 artiklan 9 kohtaa ei sovelleta.

Lisäksi sillä, ettei pysyvyyden käsitettä mainita nimenomaisesti perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa, ei ole merkitystä sen selvittämiseksi, velvoitetaanko mainitun asetuksen 11 artiklan 9 kohdassa – tarkasteltuna yhdessä sen 2 artiklan 12 kohdan kanssa – toimielimet laskemaan polkumyyntimarginaali täsmällisesti välivaiheen tarkastelun jälkeen. Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohtaa on nimittäin tulkittava polkumyynnin osalta siten, että siinä annetaan toimielimille toimivalta sekä menneisyyttä että tulevaisuutta koskevan tutkimuksen tekemiseen. Jos toimielimet katsovat tulevaisuutta koskevan tutkimuksen jälkeen, että olosuhteiden muutos ei ole pysyvä, ne voivat pidättäytyä määrittämästä täsmällisesti polkumyyntimarginaalia.

(ks. 90–92 ja 94 kohta)

7.      Puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevat vaatimukset eivät liity pelkästään menettelyihin, jotka voivat johtaa seuraamusten määräämiseen, vaan myös tutkimusmenettelyihin, jotka edeltävät sellaisten polkumyyntiasetusten antamista, jotka voivat vaikuttaa asianomaisiin yrityksiin suoraan ja erikseen sekä aiheuttaa niille haitallisia vaikutuksia. Asianomaisille yrityksille pitää erityisesti antaa mahdollisuus esittää hallinnollisen menettelyn aikana tehokkaasti kantansa väitettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden tosiasiallisesta luonteesta ja merkityksellisyydestä ja niistä todisteista, joita Euroopan unionin toimielimet käyttävät polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon olemassaoloa koskevan väitteensä tukena. Näitä vaatimuksia on vielä täsmennetty polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 20 artiklan 2 kohdassa.

(ks. 98 kohta)