Kanne 16.12.2022 – PB v. SRB

(asia T-789/22)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: PB (edustaja: asianajaja N. de Montigny)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 15.2.2022 tehdyn päätöksen

tarvittaessa kumoamaan 6.9.2022 tehdyn päätöksen, jolla hänen valituksensa on hylätty

velvoittamaan vastaajan suorittamaan kantajalle 50 000 euroa korvaukseksi vahingosta, joka on aiheutunut hänen kuulluksi tulemista koskevan oikeutensa ja puolustautumisoikeuksiensa loukkaamisesta

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa avustamispyyntönsä hylkäämisestä tehdystä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) päätöksestä nostamansa kanteen tueksi kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja menettelyvirheisiin. Tämän kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantaja vetoaa avoimuusperiaatteen loukkaamiseen, työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen riippumattomuudelta edellytettävän uskottavuuden puuttumiseen sekä asiakirja-aineistoon sisältyviin keskeisiin tietoihin ja seikkoihin tutustumisen epäämiseen. Kanneperusteen toisessa osassa kantaja vetoaa luottamuksellisuusperiaatteen loukkaamiseen hänen avustamispyyntönsä käsittelyssä, menettelyllisten takeiden noudattamatta jättämiseen, oikeudenmukaisen ja objektiivisen menettelyn noudattamatta jättämiseen sekä häirinnän ehkäisemistä koskevien yleisten täytäntöönpanosääntöjen 4.2 ja 4.3 artiklan rikkomiseen. Kanneperusteen kolmannessa osassa kantaja vetoaa siihen, että hänen avustamispyyntönsä käsittelyssä on tapahtunut virheitä, koska siinä ei ole noudatettu objektiivista ja subjektiivista puolueettomuutta ja siihen on liittynyt intressiristiriitoja. Kanneperusteen neljännessä osassa kantaja vetoaa siihen, että hänen oikeuttaan tulla tosiasiallisesti kuulluksi työsopimusten tekemiseen valtuutetussa viranomaisessa on loukattu.

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 24 artiklan rikkomiseen, avustamisvelvollisuuden ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin sekä hallinnolliseen epäkohtaan.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin ja henkilöstösääntöjen 12 a artiklan rikkomiseen.

____________