Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Cluj (Romania) on esittänyt 11.4.2014 – Radu Florin Salomie ja Nicolae Vasile Oltean v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Cluj
(Asia C-183/14)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Curtea de Apel Cluj
Pääasian asianosaiset
Kantajat ja valittajat: Radu Florin Salomie, Nicolae Vasile Oltean
Vastaaja ja vastapuoli: Direcția Generală a Finanțelor Publice Cluj
Ennakkoratkaisukysymykset
Voidaanko luonnollista henkilöä, joka tekee muiden luonnollisten henkilöiden kanssa yhteenliittymäsopimuksen yhtymästä, joka ei ole oikeushenkilö ja jota ei ole ilmoitettu eikä rekisteröity verovelvolliseksi, tulevan hankkeen (rakennus) toteuttamiseksi maa-alueelle, joka kuuluu joidenkin sopimuskumppaneiden henkilökohtaiseen omaisuuteen, pitää pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisessa tilanteessa arvonlisäverodirektiivin1 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna arvonlisäverovelvollisena, kun veroviranomaiset kohtelivat alun perin verotuksellisesti joidenkin sopimuspuolten henkilökohtaiseen omaisuuteen kuuluvalla maa-alueella olevien rakennusten luovutuksia myyntinä, joka kuuluu näiden henkilöiden yksityisomaisuuden hallinnoinnin piiriin?
Onko pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisessa tilanteessa oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita sekä direktiiviin 2006/112 perustuvia arvonlisäveroon liittyviä muita yleisiä periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle käytännölle, jonka perusteella verohallinto, joka alun perin kantoi luonnolliselta henkilöltä veron henkilökohtaiseen omaisuuteen kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saaduista tuloista, tutkii tilanteen samojen tosiseikkojen perusteella kahden vuoden kuluttua, vaikka asiaan sovellettavaa lainsäädäntöä ei ole olennaisesti muutettu, ja luokittelee samat toimet arvonlisäverollisiksi liiketoimiksi sekä laskee liitännäiset maksut taannehtivasti?
Onko arvonlisäverodirektiivin 167, 168 ja 213 artiklaa verotuksen neutraalisuuden periaatteen valossa tutkittuina tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että veroviranomaiset epäävät pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisessa tilanteessa verovelvolliselta oikeuden vähentää arvonlisäveron, joka on maksettu tai maksettava palveluista, jotka on käytetty verollisiin liiketoimiin, pelkästään sillä perusteella, että häntä ei ollut rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi silloin kun kyseiset palvelut suoritettiin?
Voidaanko direktiivin 179 artiklan säännöksiä tulkita pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaisessa tilanteessa siten, että kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään verovelvolliselle, johon sovelletaan erityistä verovapautusjärjestelmää ja joka on hakenut myöhässä rekisteröintiä arvonlisäverovelvolliseksi, velvollisuus maksaa vero, joka olisi pitänyt kantaa, mutta ei anneta oikeutta vähentää sen veron määrää, joka olisi vähennettävissä kultakin verokaudelta, ja tätä vähennysoikeutta käytetään myöhemmin veroilmoituksessa, joka jätetään sen jälkeen, kun verovelvollinen on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, mikä saattaisi vaikuttaa liitännäisten maksujen laskemiseen?
____________1 Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/ET (EUVL L 347, s. 1).