Asia T-439/09
John Robert Purvis
vastaan
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Lisäeläkejärjestelmä – Kieltäytyminen myöntämästä vapaaehtoisen lisäeläkkeen osaa kertasuorituksena – Lainvastaisuusväite – Saavutetut oikeudet – Perusteltu luottamus – Oikeasuhteisuus
Tuomion tiivistelmä
1. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Euroopan parlamentin päätös, jolla parlamentin jäsenelle kieltäydyttiin myöntämästä vapaaehtoisen lisäeläkkeen osaa kertasuorituksena
(EY 230 ja EY 241 artikla)
2. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Saavutettuja oikeuksia ei ole loukattu
3. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Oikeusvarmuuden periaate – Sopimusten jatkuvuuden periaatteita ei ole loukattu
4. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Puhemiehistön toimivalta muuttaa kyseisen päätöksen perustana olevia sääntöjä
(EY 199 artiklan ensimmäinen kohta)
5. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Taannehtivuuskielto – Oikeusvarmuuden periaatteita ei ole loukattu
6. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Luottamuksensuojan periaatetta ei ole loukattu
7. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu
(Neuvoston asetus N:o 1292/2004)
8. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu
9. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Velvollisuutta neuvotella parlamentin pääsihteerin ja kvestori-kollegion kanssa ennen kyseisen päätöksen tekemistä ei ole jätetty noudattamatta
(Euroopan parlamentin työjärjestyksen 21 artiklan 2 kohta)
10. Parlamentti – Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt – Parlamentin puhemiehistön päätös, jolla muutettiin parlamentin jäsenten vapaaehtoista lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistettiin parlamentin jäsenten mahdollisuus saada osa eläkkeestään kertasuorituksena – Vilpittömän mielen periaate sopimusten täytäntöönpanossa – Periaatetta ei ole loukattu
1. Kanneperusteita, joihin kantaja vetoaa asiassa, jossa on kyse sellaisen Euroopan parlamentin päätöksen kumoamisesta, jolla parlamentin jäsenelle kieltäydyttiin myöntämästä (vapaaehtoisen) lisäeläkkeen osaa kertasuorituksena, on tulkittava niin, että ne on esitetty ainoastaan kantajan muodollisesti erillään sitä kyseisen toimielimen päätöstä vastaan esittämän lainvastaisuusväitteen tueksi, johon kyseinen päätös perustui.
Koska puhemiehistö oli kumonnut parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII olleen 4 artiklan, joka koski parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkejärjestelmää ja jossa määrättiin parlamentin jäsenen mahdollisuudesta saada osa eläkkeestään kertasuorituksena, kyseisellä päätöksellä, parlamentin varainhoidon pääosastolla ei ollut minkäänlaista harkintavaltaa ja se saattoi ainoastaan hylätä kantajan kyseiseen artiklaan perustuvan hakemuksen.
(ks. 29 ja 31 kohta)
2. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota saavuttamiensa oikeuksien loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutettiin parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII ollutta 4 artiklaa, joka koski parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkejärjestelmää ja jolla poistettiin mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, koska lisäeläkeoikeuden perustana oleva tapahtuma on määritetty lisäeläkejärjestelmää koskevien sääntöjen 1 artiklan 1 kohdassa päiväksi, jolloin parlamentin jäsenen tehtävien hoitaminen lopetettiin, ja koska hän ei vielä ollut saanut oikeutta kyseiseen eläkkeeseen sen vuoksi, että hän ei kyseisen päätöksen voimaantullessa ollut vielä jättänyt edustajantointansa.
Vaikka periaatetta, jonka mukaan kantaja voi vedota saavutettuun oikeuteen vain, jos sen perustana oleva tapahtuma on tapahtunut tähän järjestelmään tehtyä ja kantajan kanteessaan riitauttamaa muutosta edeltäneiden säännösten voimassaolon aikana, on sovellettu Euroopan unionin virkamiehiä koskevassa oikeuskäytännössä, siinä ilmaistu periaate on yleisesti sovellettava ja sitä sovelletaan erityisesti Euroopan parlamentin jäseniin, joiden lisäeläkejärjestelmällä on Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän kanssa yhteinen keskeinen avaintekijä, sillä näissä molemmissa järjestelmissä määritellään vakuutusmatemaattinen laskenta, jonka yhteydessä vuosittaisen eläkemaksun pitää vastata kolmasosaa saman vuoden aikana hankituista eläkeoikeuksista.
(ks. 44–46 kohta)
3. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota ”lisäeläkejärjestelmäsopimukseen kohdistuvan” oikeusvarmuuden periaatteen ja sopimusten jatkuvuuden periaatteen loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena.
Lisäeläkejärjestelmän perustamista ja tarvittaessa sen muuttamista on näet pidettävä sisäisinä järjestelytoimina, joilla on tarkoitus varmistaa parlamentin moitteeton toiminta, ja tällaisina ne ovat osa julkisen vallan valtaoikeuksia, jotka parlamentille on annettu sille perustamissopimuksissa uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Kaikissa parlamentaarisissa järjestelmissä yhtenä keskeisistä huolenaiheista on todellakin parlamentin jäsenten – jotka ovat kansan edustajia, joiden oletetaan palvelevan kansan yleistä etua – riippumattomuuden, myös heidän taloudellisen riippumattomuutensa, takaaminen. Sellaisen asianmukaisen taloudellisen korvauksen takaamista, jolla turvataan jäsenen riippumattomuus, ei voida rajata ainoastaan toimikauteen, vaan sen pitää kattaa asianmukaisessa määrin myös siirtymäkausi toimikauden jälkeen, ja siihen pitää sisältyä eläke, joka on suhteessa sen ajanjakson pituuteen, jonka jäsen on kuulunut parlamenttiin.
Tästä seuraa, että riidanalainen lisäeläkejärjestelmä on osa lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on taata yleisen edun nimissä jäsenten taloudellinen riippumattomuus.
Parlamentin ja sen jäsenten tästä järjestelmästä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat näin ollen niitä yhdistävien sääntöjen piirin eivätkä perustu sopimukseen vaan julkisoikeuteen. Tässä suhteessa se, että kantaja on liittynyt vapaaehtoisesti mainittuun järjestelmään, ei muuta hänen ja parlamentin välisen suhteen luonnetta, sillä sitä säännellään edelleen julkioikeudellisesti.
(ks. 59–62 kohta)
4. Euroopan parlamentin jäsen ei voi riitauttaa kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuutta, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, vetoamalla siihen, ettei puhemiehistöllä ollut toimivaltaa antaa kyseistä päätöstä.
Silloin kun säännökset ovat parlamentin sisäisiä järjestelytoimia, ne kuuluvat näet sen toimivaltaan sekä toimiin, joihin se voi ryhtyä EY 199 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla. Lisäeläkejärjestelmän perustamista ja tarvittaessa sen muuttamista on nimittäin pidettävä tällaisina toimina.
(ks. 64 kohta)
5. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, koska kyseisen mahdollisuuden kumoamista alettiin soveltaa vasta siitä päivästä alkaen, jona kyseinen päätös annettiin tiedoksi kaikille jäsenille, ja koska kyseinen päätös, jolla ei ollut taannehtivia vaikutuksia, ei ollut vaikuttanut niihin jäseniin, jotka olivat jättäneet toimensa ja siis hankkineet oikeudet lisäeläkkeeseen ennen tätä päivää.
(ks. 65 ja 66 kohta)
6. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, koska tiedot, joihin hän vetoaa, eivät ole täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä.
Sitä, että kyseisen jäsenen liittyessä lisäeläkejärjestelmään oli olemassa mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, ei tässä suhteessa voida pitää parlamentin antamana vakuutuksena siitä, ettei tämän järjestelmän ehtoja muutettaisi tulevaisuudessa. Asianomaisen perusteltua luottamusta eivät ole voineet vahvistaa parlamentin hallinnon laatimat ennakkolaskelmat eivätkä ”Fonds de pension - députés au Parlement européen” -nimisen voittoa tavoittelemattoman yhteisön esittämät esimerkkilaskelmat eikä se, että parlamentin puhemiehistö oli myöntänyt, että sen oli taattava lisäeläkejärjestelmään liittyneille jäsenille annettujen sitoumusten noudattaminen rahaston tilanteesta riippumatta.
(ks. 70–75 kohta)
7. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, vertaamalla kyseisen päätöksen voimaantulon jälkeen tehtyä parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmän muuttamista Euroopan komission jäsenten ja unionin tuomioistuinten jäsenten eläkejärjestelmän muuttamiseen, joka toteutettiin saattamalla voimaan komission puheenjohtajan ja jäsenten sekä yhteisön tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan sekä yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan palkkajärjestelyistä annetun asetuksen N:o 422/67/ETY, N:o 5/67/Euratom muuttamisesta annettu neuvoston asetus N:o 1292/2004.
Toisin kuin asetuksella N:o 1292/2004 toteutetuilla komission ja unionin tuomioistuinten jäsenten eläkejärjestelmän muutoksilla, puhemiehistön 1.4.2009 tekemän päätöksen voimaantulon jälkeen toteutetut lisäeläkejärjestelmän muutokset eivät vaikuta tähän viimeksi mainittuun järjestelmään liittyneiden jäsenten odotettavissa olevan eläkkeen vakuutusmatemaattiseen arvoon.
Koska eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen arvoon vaikuttaneiden muutosten osalta yhtäältä parlamentin jäsenet ja toisaalta komission ja unionin tuomioistuinten jäsenet olivat tosiasiallisesti ja oikeudellisesti olennaisesti erilaisissa tilanteissa heidän eläkejärjestelmäänsä tehtyjen muutosten vaikutusten suhteen puhemiehistön kyseisen päätöksen ja asetuksen N:o 1292/2004 voimaantultua, siirtymätoimenpiteiden osalta heihin on voitu soveltaa erilaista kohtelua.
(ks. 86, 87 ja 89 kohta)
8. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, koska parlamentti voi jäsentensä lisäeläkejärjestelmän sääntelyä koskevan toimivaltansa käyttämisen yhteydessä oikeutetusti pyrkiä kyseisessä päätöksessä asetettuihin tavoitteisiin, koska sillä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetut toimenpiteet soveltuivat tähän tarkoitukseen ja koska se, että mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena poistettiin, oli lisäeläkejärjestelmään kuuluvien jäsenten kannalta vähiten rajoittava toimenpide.
(ks. 93, 94, 114, 116 ja 117 kohta)
9. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota siihen, että on rikottu parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 29 artiklaa, jonka mukaan kvestorit ja pääsihteeri valvovat puhemiehen ohjeiden mukaisesti kyseisten sääntöjen tulkintaa ja tiukkaa soveltamista, riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, koska kyseinen määräys koskee ainoastaan kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen tulkintaa ja soveltamista mutta ei niiden muuttamista ja koska puhemiehistö oli toimivaltainen muuttamaan niitä. Muutospäätös on lisäksi tehty mainitun pääsihteerin kehotuksesta, ja parlamentin työjärjestyksen 21 artiklan 2 kohdan mukaan kvestorit osallistuvat puhemiehistön kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus.
(ks. 121–123 kohta)
10. Euroopan parlamentin jäsen ei voi vedota sopimuksia täytäntöönpantaessa sovellettavan vilpittömän mielen periaatteen loukkaamiseen riitauttaakseen kyseisen toimielimen puhemiehistön sellaisen päätöksen laillisuuden, jolla muutetaan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII määrättyä parlamentin jäsenten (vapaaehtoista) lisäeläkettä koskevaa järjestelmää ja poistetaan mahdollisuus saada osa eläkkeestä kertasuorituksena, koska kyseisen jäsenen ja parlamentin väliset suhteet kuuluvat niitä yhdistävien sääntöjen piiriin ja sellaisten julkisen vallan valtaoikeuksien piiriin, jotka parlamentille on annettu, jotta se voisi suorittaa sille perustamissopimuksissa uskottuja tehtäviä.
(ks. 124–126 kohta)