Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 17.4.2024 - Granulines Invest Kft. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága
(Asia C-270/24, Granulines Invest)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Fővárosi Törvényszék
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Granulines Invest Kft.
Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága
Ennakkoratkaisukysymykset
Voidaanko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY1 (jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) 167 artiklan, 168 artiklan a alakohdan, 178 artiklan a alakohdan ja 226 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa yleisenä oikeusperiaatteena tunnustetun oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden, tarkasteltuina yhdessä verotuksen neutraalisuuden periaatteen, suhteellisuusperiaatteen, tehokkuusperiaatteen ja oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, pitää sellaista veroviranomaisen käytäntöä, jonka mukaan verovelvolliselta evätään oikeus arvonlisäveron palautukseen sillä perusteella, että vaikka tavarat on tosiasiallisesti luovutettu ja vaikka lasku ja muut todentavat asiakirjat ovat olemassa, lasku on fiktiivinen, koska siihen merkityt liiketapahtumat eivät ole tosiasiallisesti toteutuneet eikä laskussa mainittujen osapuolten välillä ole siten tehty liiketoimia, koska
verovelvollinen oli se, joka sopi valmistajien kanssa kaikista kysymyksistä, ja laskun antaja, joka on sijoittautunut Unkariin, tuli lainaehtojen täyttämiseksi mukaan liiketoimeen vasta sen jälkeen, kun verovelvollinen oli vetäytynyt siitä,
valmistaja toimitti koneet suoraan verovelvollisen yritykseen,
laskuun merkitty eräpäivä on väärä,
laskussa mainittua hintaa on liioiteltu,
laskun antaja on täyttänyt arvonlisäveron maksuvelvoitteensa vain osittain ja myöhässä?
Onko arvonlisäverodirektiivin 178 artiklan a alakohtaa tulkittava siten, että se estää kansallista veroviranomaista epäämästä arvonlisäveron palautusoikeutta ainoastaan siitä syystä, että verovelvollisen lasku ei täytä kyseisen direktiivin 226 artiklan 6 ja 7 kohdassa asetettuja vaatimuksia, vaikka viranomaisella on hallussaan kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot voidakseen tarkistaa, ovatko tämän oikeuden käyttämiselle laissa asetetut aineelliset edellytykset täyttyneet?
Jos toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko arvonlisäveron palautuksen edellytykseksi asettaa tässä tapauksessa se, että verovelvollinen on noudattanut velvollisuuttaan oikaista lasku?
Jos toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi ja kun otetaan huomioon myös verotuksen neutraalisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate, onko tällaisessa tapauksessa oikeasuhteista, että verovelvolliselle määrätään 200 prosentin veroseuraamus, joka vastaa määrältään tulojen salaamisesta tai todentavien asiakirjojen, kirjanpidon tositteiden ja tilien väärentämisestä ja tuhoamisesta määrättävää veroseuraamusta?
Voidaanko edellä mainittujen arvonlisäverodirektiivin säännösten, perusoikeuskirjan 47 artiklassa tunnustetun oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden ja tehokkuusperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja verotuksen neutraalisuuden periaatteen mukaisena pitää sellaista veroviranomaisen käytäntöä, jonka mukaan verovelvolliselta evätään oikeus arvonlisäveron palautukseen sillä perusteella, että lasku on - ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä mainituista ja veroviranomaisen objektiivisina pitämistä syistä - fiktiivinen, vaikka laskuun merkitty liiketapahtuma on tosiasiallisesti toteutunut, ja todetaan automaattisesti ja mitään muita olosuhteita tutkimatta, että verovelvollisen menettely on vastoin oikeuksien laillista käyttämistä koskevia vaatimuksia, ja katsotaan tämän menettelyn perusteella ja verovelvollisen tietoisuutta koskevaa edellytystä nimenomaisesti tutkimatta, että verovelvollinen on tietoisesti kiertänyt veroa laskuun merkittyjen keinotekoisten liiketoimien avulla?
____________
1 EUVL 2006, L 347, s. 1.