Kanne 20.3.2014 – Stahlwerk Bous v. komissio

(Asia T-172/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Stahlwerk Bous GmbH (Bous, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Höfler, C. Kahle ja V. Winkler)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan vastaajan asiassa, joka koskee valtiontukea SA.33995 (2013/C) – Saksa, Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukeminen ja uusiutuvan energian käyttöä tukevan lisämaksun alentaminen paljon energiaa käyttävien yritysten osalta, tekemän päätöksen, jossa todetaan, että SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen menettelyn aloittamisesta on ilmoitettu, ja kehotetaan huomautusten esittämiseen (EUVL 2014, C 37, s. 73)

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen:

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu olennaisten muotomääräysten rikkomiseen

Kantaja väittää, ettei vastaaja ole perustellut päätöstään aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely riittävästi SEUT 296 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Aloittamispäätös ei sisällä erityistä aineellista arviointia, jonka tueksi olisi esitetty tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, kaikkien SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen soveltamisedellytysten täyttymisestä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu perussopimusten rikkomiseen

Kantaja väittää, että komission aloittamispäätös on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen. Se esittää tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuin totesi jo asiassa C-379/98, PreussenElektra, 13.3.2001 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I-2099), ettei uusiutuvan energian ensisijaisuudesta annettu laki (jäljempänä EEG-laki) merkinnyt tukia. EEG-laki säilyi olennaisilta osin muuttumattomana. Varsinkin valtiontukia koskevan oikeudellisen arvioinnin kannalta merkitykselliset osat säilyivät muuttumattomina. Sama pätee kantajan mukaan vastaajan 22.5.2002 tekemään päätökseen (EUVL C 164, s. 5), jossa vastaaja totesi, ettei EEG-laki merkitse tukia.

Kantaja väittää myös, ettei EEG-lisämaksun alentaminen täytä SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytyksiä valtiontukiasiassa. Kantaja toteaa tältä osin erityisesti, ettei EEG-lisämaksun alentaminen merkitse etua, jota yritys ei voisi saada normaaleissa markkinaolosuhteissa, ettei sillä anneta valikoivaa etua, ettei se ole tukea, joka on valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty, eikä se johda kilpailun vääristymiseen eikä jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin vaarantumiseen.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu yhteismarkkinoille soveltuvuuteen

Mikäli unionin tuomioistuin katsoo, että kyseessä on valtiontuki, tämä soveltuu kantajan näkemyksen mukaan yhteismarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti.