Asia C-126/15

Euroopan komissio

vastaan

Portugalin tasavalta

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Savukkeiden valmisteverot – Direktiivi 2008/118/EY – Verosaatavan syntyminen – Verosaatavan syntymispaikka ja -ajankohta – Veromerkit – Valmisteveron alaisten tavaroiden vapaa liikkuvuus – Savukepakkausten jakelun ja myynnin ajallinen rajoittaminen – Suhteellisuusperiaate

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 29.6.2017

Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Valmisteverot – Direktiivi 2008/118 – Valmisteverosaatavan syntymisen edellytykset – Kansallinen toimenpide, jolla pyritään estämään se, että kulutukseen luovutetaan liiallisia määriä savukepakkauksia vuoden lopulla valmisteveron korotusta ennakoivasti – Sen hyväksyttävyys, että savukeaskien markkinoille saattamista ja myyntiä rajoitetaan ajallisesti – Toimenpide, jota sovelletaan, jos valmisteverokantaa ei koroteta – Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen

(Neuvoston direktiivin 2008/118 johdanto-osan 31 perustelukappale ja 9 artiklan ensimmäinen kohta, 11 artikla ja 39 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

Jäsenvaltio ei noudata valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12 kumoamisesta annetun direktiivin 2008/118 9 artiklan ensimmäisen kohdan ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia velvoitteitaan, jos se säätää, että tiettynä vuonna kulutukseen luovutettuja savukepakkauksia ei voida enää jaella ja myydä yleisölle seuraavan vuoden kolmannen kuukauden päättymisen jälkeen, kun savukkeisiin seuraavana vuonna sovellettavaa valmisteverokantaa ei koroteta.

Veropetosten, veronkierron ja mahdollisten väärinkäytösten estäminen on nimittäin direktiivin 2008/118 tavoite, kuten sen johdanto-osan 31 perustelukappaleesta sekä 11 artiklasta ja 39 artiklan 3 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ilmenee. Se, että kulutukseen luovutetaan liiallisia määriä savukepakkauksia vuoden lopulla tulevaa valmisteveron korotusta ennakoivasti, on väärinkäytös, joka jäsenvaltioilla on oikeus estää asianmukaisin toimenpitein. Koska direktiivin 2008/118 9 artiklan ensimmäisessä alakohdassa viitataan valmisteverosaatavan syntymishetkellä voimassa olevaan kansalliseen oikeuteen verosaatavan syntymisedellytysten ja valmisteverokannan määrittämiseksi, tällainen jäsenvaltioille tunnustettu oikeus edellyttää välttämättä, että niillä on mahdollisuus ottaa käyttöön tällaisia toimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden on käyttäessään unionin oikeudessa niille annettua toimivaltaa kuitenkin noudatettava yleisiä oikeusperiaatteita, joihin kuuluu etenkin suhteellisuusperiaate. Se edellyttää, että jäsenvaltiot käyttävät keinoja, joilla valtionsisäisessä oikeudessa tavoiteltu päämäärä voidaan saavuttaa tehokkaasti mutta joilla ei kuitenkaan ylitetä sitä, mikä on tarpeen ja millä aiheutetaan vähiten haittaa kyseessä olevassa unionin säännöstössä asetetuille tavoitteille ja periaatteille. Toimenpiteellä, jolla pyritään estämään se, että kulutukseen luovutetaan liiallisia määriä savukepakkauksia vuoden lopulla valmisteveron korotusta ennakoivasti, voidaan saavuttaa sen hyväksyttävät tavoitteet eli veropetosten ja veronkierron estämisen tavoite ja kansanterveyden suojelun tavoite. Sillä voidaan myös varmistaa terve kilpailu. Jos tällaista toimenpidettä sovelletaan kaikissa tapauksissa, myös silloin, kun valmisteverokantaa alennetaan tai se pysyy ennallaan, se ei ole tarpeen tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi. Kyseiset tavoitteet voitaisiin nimittäin saavuttaa vähemmän rajoittavalla ja yhtä asianmukaisella tavalla, jos riidanalaista toimenpidettä sovellettaisiin vain siinä tapauksessa, että savukkeiden valmisteverokantaa korotetaan.

(ks. 59–62, 64, 67, 68, 78, 79 ja 99 kohta sekä tuomiolauselma)