Asia T‑249/11

Sanco, SA

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kanaa esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisempi kansallinen kanaa esittävä tavaramerkki – Suhteellinen hylkäysperuste – Tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.5.2013

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Sekaannusvaaran arviointi – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Tavaroiden ja palvelujen toisiaan täydentävä luonne – Kohdeyleisön käsitys tavaran tai palvelun tärkeydestä toisen tavaran tai palvelun käytön kannalta

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Sekaannusvaaran arviointi – Kohdeyleisön määrittäminen

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Virastolle osoitettu täytäntöönpanoa koskeva määräys – Toimivallan ulkopuolelle jääminen

(SEUT 266 artikla; neuvoston asetuksen N:o 207/2009 65 artiklan 6 kohta)

5.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen oikeus muuttaa riidanalaista päätöstä – Rajat

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 65 artiklan 3 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 16–18 ja 24 kohta)

2.      Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on todettu, että kyseisten tavaroiden tai palveluiden samankaltaisuuden arvioimiseksi on otettava huomioon kaikki niiden väliseen suhteeseen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden ja palveluiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat sekä se, ovatko ne keskenään kilpailevia tai toisiaan täydentäviä. Huomioon voidaan ottaa myös muita tekijöitä, kuten kyseisten tavaroiden jakelukanavat.

Toisiaan täydentävät tavarat tai palvelut ovat tavaroita tai palveluita, joiden välillä on läheinen yhteys siinä mielessä, että toinen tavara on välttämätön tai tärkeä toisen tavaran käytön kannalta, joten kuluttajat voivat ajatella, että sama yritys on vastuussa näiden kahden tavaran valmistuksesta tai kahden palvelun tarjoamisesta. Näin ollen tavaroiden ja palvelujen täydentävyyden arvioinnissa on lopulta otettava huomioon mainitun yleisön käsitys yhden tavaran tai palvelun merkityksestä toisen tavaran tai palvelun käytön kannalta.

Tavaroiden ja palvelujen välistä täydentävyyttä ei siis arvioida sekaannusvaaran osalta sen perusteella, katsooko mainittu yleisö, että kyseisten tavaroiden ja palvelujen välillä on yhteys niiden luonteen, käyttötavan ja jakelukanavien perusteella, vaan sen perusteella, onko mainituilla tavaroilla ja palveluilla läheinen yhteys siinä mielessä, että toinen tavara on välttämätön tai tärkeä toisen tavaran käytön kannalta, joten mainittu yleisö voisi ajatella, että sama yritys on vastuussa näiden kahden tavaran valmistuksesta tai kahden palvelun tarjoamisesta.

Se seikka, että yhden tavaran tai palvelun käytöllä ei ole yhteyttä toisen tavaran tai palvelun käyttöön, ei kaikissa tapauksissa osoita, ettei yhden niistä käyttäminen ole tärkeää tai välttämätöntä toisen käytölle.

(ks. 21, 22, 36 ja 38 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 25 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 65 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 67 ja 68 kohta)