Väliaikainen versio
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
LAILA MEDINA
21 päivänä syyskuuta 2023 (1)
Yhdistetyt asiat C‑414/22 ja C‑584/22
DocLX Travel Events GmbH
vastaan
Verein für Konsumenteninformation
(Ennakkoratkaisupyyntö – Oberster Gerichtshof (ylin tuomioistuin, Itävalta))
ja
QM
vastaan
Kiwi Tours GmbH
(Ennakkoratkaisupyyntö – Bundesgerichtshof (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa))
Ennakkoratkaisupyyntö – Matkapaketit ja yhdistetyt matkajärjestelyt – Direktiivi (EU) 2015/2302 – Matkapakettisopimuksen peruuttaminen – Väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet – Peruuttamisen jälkeen mutta ennen matkapaketin toteuttamista ilmenevät tapahtumat – Ennakoitavuus matkapakettisopimuksen peruuttamisajankohtana
I Johdanto
1. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti 11.3.2020 covid-19-epidemian pandemiaksi ja varoitti, että maailma ”ei ollut koskaan aiemmin nähnyt koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa”.(2) Pandemian ”äkillisyys, laajuus ja vakavuus”(3) näkyivät siinä, että maailmanlaajuisesti toteutettiin ennennäkemättömiä rajoitustoimenpiteitä, joilla oli suuri vaikutus kaikkiin yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan aloihin. Matkailuala oli yksi niistä aloista, joihin nämä toimenpiteet vaikuttivat tuntuvimmin.
2. Tässä yhteydessä monet matkustajat vaativat oikeutta peruuttaa matkapakettisopimuksensa peruutusmaksua maksamatta. He tekivät näin ennen pandemian virallista julistamista ja rajojen sulkemista ja vetosivat direktiivin (EU) 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden olemassaoloon.(4) Näissä yhdistetyissä asioissa – samoin kuin asiassa C‑299/22, Tez Tour, jossa esitän ratkaisuehdotukseni samana päivänä – tulee esille mainitun säännöksen tulkintaa koskevia useita kysymyksiä. Yksi näistä kysymyksistä liittyy sen ajankohdan määrittämiseen, joka on ratkaiseva matkapakettisopimuksen peruuttamista peruutusmaksua maksamatta koskevan oikeuden toteamisen kannalta. Näissä asioissa on pohdittava, miten parhaiten saavutetaan asianmukainen tasapaino, joka direktiivillä 2015/2302 pyritään luomaan korkeatasoisen kuluttajansuojan ja yritysten kilpailukyvyn välillä, kun maailma muuttuu yhä epävarmemmaksi ja arvaamattomammaksi paikaksi.
II Asiaa koskevat oikeussäännöt
A Euroopan unionin oikeus
3. Direktiivin 2015/2302 johdanto-osan 31 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(31) Matkustajien olisi myös voitava purkaa matkapakettisopimus asianmukaisen ja perustellun peruutusmaksun maksamista vastaan milloin tahansa ennen matkapaketin alkamista ottaen huomioon odotetut kustannussäästöt sekä matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saadut tulot. Heillä olisi myös oltava oikeus purkaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta, jos väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen. Tällaisiin olosuhteisiin voivat kuulua esimerkiksi sota, muut vakavat turvallisuusongelmat kuten terrorismi, merkittävät riskit ihmisten terveydelle kuten vakavan taudin esiintyminen matkakohteessa tai luonnonkatastrofit kuten tulvat, maanjäristykset tai sääolosuhteet, jotka tekevät mahdottomaksi matkapakettisopimuksessa määritetyn turvallisen matkustamisen kohteeseen.”
4. Direktiivin 2015/2302 3 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 12 alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä direktiivissä tarkoitetaan
– –
12) ’väistämättömillä ja poikkeuksellisilla olosuhteilla’ tilannetta, johon tällaiseen tilanteeseen vetoava osapuoli ei voi vaikuttaa ja jonka seurauksia ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu.”
5. Direktiivin 2015/2302 12 artiklan, jonka otsikko on ”Matkapakettisopimuksen purkaminen ja peruuttamisoikeus ennen matkapaketin alkamista”, 1–3 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että matkustaja voi purkaa matkapakettisopimuksen koska tahansa ennen matkapaketin alkamista. Jos matkustaja purkaa matkapakettisopimuksen tämän kohdan nojalla, matkustajaa voidaan vaatia maksamaan asianmukainen ja perusteltu peruutusmaksu matkanjärjestäjälle. Matkapakettisopimuksessa voidaan asettaa kohtuulliset vakiomääräiset peruutusmaksut, jotka perustuvat sopimuksen purkamisajankohtaan ennen matkapaketin alkamista ja odotettuihin kustannussäästöihin sekä matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saatuihin tuloihin. Jos vakiomääräisiä peruutusmaksuja ei ole määritelty, peruutusmaksun määrä vastaa matkapaketin hintaa, josta on vähennetty kustannussäästöt ja matkapalvelun vaihtoehtoisesta käytöstä saadut tulot. Matkanjärjestäjän on matkustajan pyynnöstä esitettävä perustelut peruutusmaksujen määrälle.
2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, matkustajalla on oikeus purkaa matkapakettisopimus ennen matkapaketin alkamista peruutusmaksua maksamatta, jos matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen. Tämän kohdan nojalla tapahtuvassa matkapakettisopimuksen purkamisessa matkustajalla on oikeus siihen, että hänelle palautetaan kaikki matkapaketista suoritetut maksut, mutta hänellä ei ole oikeutta lisäkorvaukseen.
3. Matkanjärjestäjä voi purkaa matkapakettisopimuksen ja palauttaa matkustajalle kaikki matkapaketista suoritetut maksut, mutta sillä ei ole velvollisuutta maksaa lisäkorvausta, jos
– –
b) väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet estävät matkanjärjestäjää toteuttamasta sopimusta, ja matkanjärjestäjä ilmoittaa matkustajalle sopimuksen purkamisesta ilman aiheetonta viivytystä ennen matkapaketin alkamista.”
6. Direktiivin 2015/2302 23 artiklan, jonka otsikko on ”Direktiivin pakottavuus”, 2 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:
”2. Matkustaja ei voi luopua hänelle niiden kansallisten toimenpiteiden perusteella kuuluvista oikeuksista, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
3. Sopimusjärjestely tai matkustajan ilmoitus, jolla välittömästi tai välillisesti luovutaan matkustajille tämän direktiivin nojalla kuuluvista oikeuksista tai rajoitetaan niitä tai pyritään kiertämään tämän direktiivin soveltaminen, ei sido matkustajaa.”
B Kansallinen oikeus
1. Itävallan oikeus
7. Matkapakettilain (Pauschalreisegesetz, BGBl. I, 2017/50) 3 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Siltä osin kuin sopimukset poikkeavat matkustajan vahingoksi tämän liittovaltion lain säännöksistä, ne ovat pätemättömiä.”
8. Matkapakettilain 10 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:
”Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, matkustajalla on oikeus peruuttaa matkapakettisopimus ennen matkapaketin alkamista korvausta maksamatta, jos matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen. Tämän momentin nojalla tapahtuvassa matkapakettisopimuksen peruuttamisessa matkustajalla on oikeus siihen, että hänelle palautetaan kaikki matkapaketista suoritetut maksut, mutta hänellä ei ole oikeutta lisäkorvaukseen.”
2. Saksan oikeus
9. Siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch) 651 h §:ssä, jonka otsikko on ”Peruuttaminen ennen matkan alkamista”, säädetään seuraavaa:
”1. Matkustaja voi peruuttaa sopimuksen milloin tahansa ennen matkan alkamista. Jos matkustaja peruuttaa sopimuksen, matkanjärjestäjällä ei ole enää oikeutta matkapaketista sovittuun hintaan. Matkanjärjestäjä voi kuitenkin vaatia asianmukaista korvausta.
2. Sopimuksessa voidaan, myös vakiosopimusehdoissa, määrätä asianmukaisista vakiomääräisistä korvauksista, jotka määräytyvät seuraavien perusteella:
1. peruuttamisilmoituksen ja matkan alkamisen välinen ajanjakso
2. matkanjärjestäjän odotetut kustannussäästöt ja
3. matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saadut tulot.
Jos sopimuksessa ei ole määritetty vakiomääräisiä korvauksia, korvauksen määrä määräytyy matkapaketin hinnan perusteella, josta vähennetään matkanjärjestäjän säästämien kulujen arvo ja matkanjärjestäjän matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saamat tulot. Matkustajan pyynnöstä matkanjärjestäjä on velvollinen esittämään perusteet korvauksen määrälle.
3. Sen estämättä, mitä 1 momentin kolmannessa virkkeessä säädetään, matkanjärjestäjä ei voi vaatia korvausta, jos matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen. Olosuhteet ovat väistämättömät ja poikkeukselliset tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla, kun niihin vetoava osapuoli ei voi vaikuttaa niihin ja niiden seurauksia ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu.”
III Yhteenveto tosiseikoista ja menettelystä pääasioissa ja ennakkoratkaisukysymykset
A Asia C‑414/22
10. FM, joka on kuluttaja, varasi tammikuussa 2020 vastaajana olevalta DocLX:ltä, joka on matkanjärjestäjä, koulunsa päättäneiden matkan Kroatiaan. Matkan suunniteltu ajankohta oli 27.6.–3.7.2020. Matkaan sisältyi kuljetus matkakohteeseen ja takaisin lähtöpaikkaan, ja se oli suunniteltu juhlamatkaksi, johon osallistuisi paljon nuoria ja jolla juhlittaisiin riehakkaasti.
11. Matkapaketin kokonaishinta oli 787 euroa, minkä FM maksoi kokonaisuudessaan etukäteen.
12. Itävallan ulkoministeriö antoi 13.3.2020 tason 4 matkustusvaroituksen, joka koski kaikkia maita maailmanlaajuisesti, ja kehotti painokkaasti lykkäämään kaikkia muita kuin välttämättömiä matkoja tai käyttämään peruutusmahdollisuuksia.
13. DocLX ilmoitti FM:lle 21.4.2020, ettei matkan peruuttaminen maksutta ollut tuolloin mahdollista ja että se olisi mahdollista vain ulkoisten olosuhteiden, kuten tason 6 matkustusvaroituksen, perusteella ja silloinkin vain seitsemän päivää ennen matkapaketin suunniteltua alkamisajankohtaa. DocLX kuitenkin tarjosi mahdollisuutta peruuttaa matka alennettua peruutusmaksua vastaan, minkä FM hyväksyi. DocLX palautti myöhemmin FM:lle hänen maksamansa ennakkomaksun mutta pidätti 227,68 euroa peruutuskuluina.
14. Pakettimatka jäi lopulta toteutumatta.
15. Itävaltalainen kuluttajayhdistys Verein für Konsumenteninformation (jäljempänä Verein) sai toimeksiannon hoitaa FM:n peruutusmaksua koskeva palautusvaatimus. Se vaati matkanjärjestäjää maksamaan tämän pidättämät 227,68 euroa ja väitti, että kun peruuttamisesta sovittiin, FM:llä oli oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta. Verein myös väitti, että sopimusta, jolla matkustaja oli peruuttanut matkansa alennettua peruutusmaksua vastaan, oli pidettävä pätemättömänä matkapakettilain 10 §:n 2 momentin nojalla, koska se oli hänen kannaltaan epäedullisempi.
16. DocLX torjui vaatimuksen ja väitti, ettei huhtikuussa 2020 voitu vielä ennakoida, tekisivätkö poikkeukselliset ja väistämättömät olosuhteet pakettimatkan toteuttamisen tosiasiallisesti mahdottomaksi kesäkuussa 2020. Näin ollen se katsoi, ettei kuluton peruuttaminen ollut mahdollista silloin, kun sopimus peruutusmaksun määrästä (tai peruuttamisilmoitus) tehtiin.
17. Ensimmäisen asteen tuomioistuin hylkäsi Vereinin vaatimuksen ja yhtyi lähinnä DocLX:n perusteluihin, kun taas toisen asteen tuomioistuin kumosi kyseisen tuomion, hyväksyi vaatimuksen ja katsoi, että sopimuksen peruuttamisajankohtana sovitun kaltaista koulunsa päättäneiden matkaa ei voitu toteuttaa covid-19-pandemian vuoksi.
18. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan riita-asian lopputulos määräytyy direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan tulkinnan perusteella. Se riippuu tarkemmin ottaen siitä, riittääkö matkapakettisopimuksen peruuttamista peruutusmaksua maksamatta koskevan oikeuden toteamiseen se, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet ilmenivät tosiasiassa sopimuksen peruuttamisen jälkeen – ex post facto tarkasteltuina – matkapaketin alkamisajankohtaan mennessä (viimeisimpänä mahdollisena peruutusajankohtana), vai onko ratkaisevaa se, että tällaiset olosuhteet olivat – ex ante tarkasteltuina – todennäköisiä tai odotettavissa.
19. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, ettei direktiivissä 2015/2302 säädetä tietystä todennäköisyydestä, jolloin kyseessä voidaan katsoa vallitsevan väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, tai määräajoista, joiden kuluessa matkustaja voi peruuttaa matkapakettisopimuksen peruutusmaksua maksamatta. Se katsoo, että näitä olosuhteita on mahdollista arvioida sekä ex post että ex ante. Ex post ‑arvioinnissa matkustajalla on aina oltava oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta, jos nämä olosuhteet itse asiassa vallitsevat myöhemmin ja olisivat vaikuttaneet merkittävästi matkapaketin, jonka matkustaja peruutti näin olosuhteiden vuoksi, toteuttamiseen tai tehneet sen mahdottomaksi. Siinä tapauksessa on merkityksetöntä, jos matkustaja arvioi tilannetta ex ante virheellisesti ja peruutti sopimuksen ”liian varhain”. Sitä vastoin ex ante ‑arvioinnissa ainoa ratkaiseva tekijä on objektiivinen tilanne peruuttamisilmoituksen ajankohtana. Siinä tapauksessa riskitilanteen myöhempi parantuminen ei ole haitallista peruuttamisoikeuden kannalta. Jos matkustaja arvioi riskitilannetta virheellisesti (ylivarovasti) peruuttamisajankohtana, hänen on silti maksettava peruutusmaksu, vaikka matkapaketin toteuttamisesta tulisikin myöhemmin tosiasiassa mahdotonta.
20. Tässä tilanteessa Oberster Gerichtshof päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko [direktiivin 2015/2302] 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että matkustajalla on – peruuttamisilmoituksen antamisajankohdasta riippumatta – joka tapauksessa oikeus peruuttaa sopimus maksutta, kun väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen, ovat todella käsillä matkan (suunniteltuna) alkamisajankohtana?
2) Onko [direktiivin 2015/2302] 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että matkustajalla on oikeus peruuttaa sopimus maksutta jo silloin, kun väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet voidaan ennakoida peruuttamisilmoituksen antamisajankohtana?”
21. Kirjallisia huomautuksia esittivät pääasian kantaja, Itävallan ja Kreikan hallitukset sekä Euroopan komissio. Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 54 artiklan mukainen päätös käsiteltävän asian ja asian C‑584/22 yhdistämisestä tehtiin 28.3.2022. Pääasian asianosaiset, Kreikan hallitus ja komissio esittivät suulliset lausumansa yhteisessä istunnossa, joka pidettiin asioiden C‑414/22 ja C‑584/22 sekä asian C‑299/22, Tez Tours, osalta 7.6.2023.
B Asia C‑584/22
22. QM varasi tammikuussa 2020 itselleen ja aviopuolisolleen matkan Japaniin Kiwi Tours ‑matkanjärjestäjältä ajanjaksolle 3.–12.4.2020. Matkapaketin kokonaishinta oli 6 148 euroa, josta QM maksoi etumaksuna 1 230 euroa.
23. Sen jälkeen, kun Japanin viranomaiset olivat toteuttaneet useita koronavirukseen liittyviä toimenpiteitä, QM peruutti matkapakettisopimuksen 1.3.2020 päivätyllä kirjeellä koronaviruksen aiheuttaman terveysriskin vuoksi.
24. Kiwi Tours laati tämän jälkeen 307 euron suuruisen peruutuslaskun, jonka QM maksoi.
25. Japani määräsi maahantulokiellon 26.3.2020. Sen jälkeen QM pyysi maksamiensa määrien palauttamista, mistä Kiwi Tours kieltäytyi.
26. Amtsgericht (alioikeus, Saksa) määräsi QM:n vaatimuksesta Kiwi Toursin palauttamaan maksetut määrät, kun taas Kiwi Toursin tekemää valitusta käsitellyt Landgericht (alueellinen alioikeus, Saksa) hylkäsi kyseisen vaatimuksen. Landgericht totesi, että sopimuksen peruuttamisajankohtana ei ollut mahdollista katsoa, että kyseessä olivat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet. Ex ante ‑arvioinnin perusteella QM:llä ei siten ollut oikeutta peruuttaa sopimusta peruutusmaksua maksamatta.
27. QM teki Landgerichtin tuomiosta oikeuskysymyksiin rajoittuvan valituksen Bundesgerichtshofiin (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa). Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että toisen asteen tuomioistuin oli oikeassa katsoessaan, että edellytykset oikeudelle peruuttaa sopimus maksutta täyttyvät, siltä osin kuin riskiä arvioidaan ennen matkapaketin alkamista. Tähän kuuluu sen arvioiminen, tekevätkö poikkeukselliset olosuhteet huomattavan todennäköiseksi, että matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen kohdistuu merkittävä vaikutus. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan merkittävän vaikutuksen katsotaan olevan kyseessä, kun matkapaketin toteuttaminen tarkoittaisi merkittäviä ja kohtuuttomia riskejä matkustajan lainsäädännössä suojattujen etujen kannalta.
28. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin katsoo, että toisen asteen tuomioistuimen teki käsiteltävässä asiassa oikeudellisen virheen arvioidessaan tällaisen riskin olemassaoloa tässä asiassa. Toisen asteen tuomioistuimen olisi pitänyt tarkastella sitä, olivatko rajoitustoimenpiteiden epätavallinen luonne ja määrä jo sopimuksen peruuttamisajankohtana riittäviä viitteitä siitä, että oli olemassa merkittävä riski viruksen tarttumisesta. Siten ei voida sulkea pois, että toisen asteen tuomioistuin olisi päätynyt siihen, että Japaniin suuntautuvaan matkaan liittyi sopimuksen peruuttamisajankohtana todellisia ja vakavia terveysriskejä, joita harkitsevan matkustajan ei kohtuudella oletettaisi ottavan.
29. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin muistuttaa, että Saksan prosessioikeuden mukaan se ei voi itse lausua tosiseikoista tältä osin ja että sen olisi lähtökohtaisesti palautettava asia toisen asteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Se voisi sitä vastoin itse ratkaista valituksen lausumatta tosiseikoista ja hylätä valituksen, jos vasta peruuttamisen jälkeen ilmenneet olosuhteet ovat myös merkityksellisiä sen arvioimisen kannalta, onko QM:llä oikeus peruuttaa sopimus maksutta. On nimittäin riidatonta, ettei matkaa matkakohteeseen olisi voitu toteuttaa, koska Japani otti 26.3.2020 käyttöön maahantulokiellon koronaviruksen leviämisen yhteydessä.
30. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on taipuvainen katsomaan, että huomioon on otettava olosuhteet, jotka ilmenivät vasta peruuttamisen jälkeen. Se toteaa tältä osin ensinnäkin, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa säädetään muodollisesti erillisestä peruuttamistapauksesta kuin saman artiklan 1 kohdassa, jota sovelletaan silloin, kun matkustajan arvioinnista poiketen peruuttamisajankohtana ei vallitse väistämättömiä ja poikkeuksellisia olosuhteita, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen. Mainitulla 12 artiklan 2 kohdalla on pohjimmiltaan merkitystä ainoastaan peruuttamisen oikeudellisten seurausten kannalta, jotka eivät riipu perusteista, joihin matkustaja vetosi peruuttaakseen matkansa, vaan sellaisten olosuhteiden tosiasiallisesta olemassaolosta, jotka vaikuttavat merkittävästi matkan toteuttamiseen.
31. Toiseksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että peruutusmaksun tarkoitus johtaisi samaan päätelmään riippumatta siitä, onko sitä pidettävä vahingonkorvauksen kaltaisena suorituksena vai matkapaketin hinnan korvikkeena. Jos peruutusmaksua on pidettävä vahingonkorvauksen kaltaisena suorituksena, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin muistuttaa, että arvioitaessa vahinkoa, josta on maksettava korvaus, on otettava huomioon vahingon koko syntyhistoria alkaen korvausvaatimuksen perusteena olevan tapahtuman ajankohdasta aina esitettyä vaatimusta koskevaan lopulliseen päätökseen asti. Tämä puoltaa sitä, ettei vahinkoa katsota aiheutuneen tapauksissa, joissa sopimuksen peruuttamisen jälkeen ilmenee, että matkapaketin toteuttamiseen kohdistuu merkittävä vaikutus ja matkanjärjestäjä olisi sen vuoksi ollut velvollinen palauttamaan matkapaketin hinnan kokonaisuudessaan, vaikka matkustaja ei olisi peruuttanut sopimusta. Jos peruutusmaksua on pidettävä matkapaketin hinnan korvikkeena, myöhempiä tapahtumia, jotka johtavat matkan hinnan palauttamista koskevan matkanjärjestäjän oikeuden menettämiseen, ei saa myöskään jättää huomiotta. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin nimittäin katsoo, että oikeus korvaavaan maksuun on olemassa vain siltä osin kuin se olisi ollut olemassa, vaikka matkustaja ei olisi peruuttanut matkapakettisopimusta.
32. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa lisäksi, että kuluttajansuojaan liittyvät näkökohdat puoltavat myöhempien tapahtumien huomioon ottamista. Sen näkemyksen mukaan kuluttajansuojan korkea taso edellyttää, että peruuttaessaan matkapakettisopimuksen varhaisessa vaiheessa matkustajan ei pitäisi joutua maksamaan maksuja sellaisesta matkajärjestelystä, jonka toteuttamiseen sittemmin kohdistuu merkittävä vaikutus. Muutoin matkustajat saattaisivat epävarmoissa tilanteissa olla käyttämättä oikeuttaan peruuttaa matkapakettisopimus varhaisessa vaiheessa, vaikka varhainen peruuttaminen mahdollistaa sen, että maksettava peruutusmaksu on itse asiassa alhainen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tämä pienentää paitsi matkustajaan myös matkanjärjestäjään kohdistuvaa riskiä, sillä viimeksi mainittu saa varhaisessa vaiheessa selvyyden asiasta ja enemmän aikaa säästää kustannuksista tai käyttää matkapalveluja vaihtoehtoisin tavoin. Sitä vastoin, jos oikeus peruuttaa sopimus maksutta olisi riippuvainen peruuttamisajankohdasta, tämä kannustaisi etenkin matkanjärjestäjien spekulatiivista menettelyä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tämä voisi johtaa siihen, että matkanjärjestäjä peruuttaa matkapakettisopimuksen vasta vähän ennen matkan alkamista, jotta mahdollisimman monet matkustajat peruuttaisivat sopimuksen tavalla, joka olisi taloudellisesti edullisempi matkanjärjestäjälle.
33. Se katsoo, ettei edellä mainittuja perusteita kyseenalaista se seikka, että enimmäisaika matkapaketin hinnan palauttamiselle on 14 päivää peruuttamisesta, kuten direktiivin 2015/2302 12 artiklan 4 kohdassa säädetään. Tarkemmin ottaen kyseinen tuomioistuin katsoo, ettei mainitusta säännöksestä voida päätellä, että peruutusmaksun suuruuden olisi tänä ajankohtana jo oltava lopullisesti määritetty ja että myöhemmät lisä- tai takaisinmaksuvaatimukset olisivat pois suljettuja.
34. Tässä tilanteessa Bundesgerichtshof päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko [direktiivin 2015/2302] 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että peruuttamisen oikeutuksen arvioinnin kannalta merkityksellisiä ovat ainoastaan ne väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka ovat jo ilmenneet peruutusajankohtana, vai siten, että on otettava huomioon myös sellaiset väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka tosiasiallisesti ilmenevät peruuttamisen jälkeen mutta vielä ennen suunniteltua matkan alkamista?”
35. Kirjallisia huomautuksia esittivät QM, Kreikan hallitus ja Euroopan komissio. Pääasian asianosaiset, Kreikan hallitus ja komissio esittivät suulliset lausumansa yhteisessä istunnossa, joka pidettiin asioiden C‑414/22 ja C‑584/22 sekä asian C‑299/22, Tez Tours, osalta 7.6.2023.
IV Asian tarkastelu
36. Asiassa C‑414/22 esitetyillä kahdella kysymyksellä ja asiassa C‑584/22 esitetyllä yhdellä kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet tiedustelevat lähinnä, onko direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että väistämättömiä ja poikkeuksellisia olosuhteita, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen ja jotka antavat matkustajalle oikeuden peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta, koskevaa edellytystä on arvioitava ottamalla huomioon ainoastaan sopimuksen peruuttamisajankohta, vai olisiko kyseistä säännöstä tulkittava siten, että huomioon on otettava myös väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka ilmenevät tosiasiallisesti matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen mutta ennen matkan alkamista.
37. Asiassa C‑414/22 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohta voisi viitata siihen, että oikeuden peruuttaa matkapakettisopimus maksutta olisi oltava olemassa aina silloin, jos väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet ilmenevät tosiasiallisesti myöhemmin ja olisivat merkittävästi vaikuttaneet sen matkapaketin toteuttamiseen, jonka matkustaja näiden olosuhteiden vuoksi peruutti, tai tehneet sen mahdottomaksi. Kyseinen tuomioistuin kuitenkin katsoo, että voidaan myös väittää, että ratkaiseva on ainoastaan objektiivinen tilanne peruuttamisilmoituksen ajankohtana. Asiassa C‑584/22 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että sen arvioiminen, onko olemassa väistämättömiä ja poikkeuksellisia olosuhteita, jotka vaikuttavat matkustajan terveyteen tai muihin lainsäädännössä suojattuihin etuihin, edellyttää ennakoivaa arviointia, jolloin ratkaiseva on matkapaketin alkamista edeltävä ajanjakso. Se kuitenkin katsoo, että matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen mutta ennen suunniteltua matkaa ilmenevät olosuhteet voivat myös olla merkityksellisiä tämän arvioinnin kannalta.
38. Ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee, että pääasiallinen esille tuleva kysymys koskee sitä, onko olemassa itsenäinen oikeus peruuttaa matkapakettisopimus yksinomaan matkapaketin toteuttamiseen matkustusajankohtana merkittävästi vaikuttavien väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden tosiasiallisen ilmenemisen perusteella.
39. Tältä osin on alustavana seikkana palautettava mieleen, että kuten direktiivin 2015/2302 12 artiklan otsikosta ilmenee, se koskee ”matkapakettisopimuksen purkamista ja peruuttamisoikeutta ennen matkapaketin alkamista”. Mainitun artiklan 1 kohdassa säädetään matkustajan oikeudesta peruuttaa matkapakettisopimus ”koska tahansa ennen matkapaketin alkamista”. Jos matkustaja peruuttaa sopimuksen, kyseisen säännöksen nojalla häntä ”voidaan vaatia maksamaan asianmukainen ja perusteltu peruutusmaksu matkanjärjestäjälle”. Saman artiklan 2 kohdan mukaan matkustajalla on oikeus peruuttaa matkapakettisopimus ennen matkapaketin alkamista peruutusmaksua maksamatta, jos ”matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen”.
40. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös on, ja tarvittaessa sen syntyhistoria. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä muun muassa kyseessä olevan unionin toimen johdanto-osan perustelukappaleisiin, koska ne voivat selventää sen laatijan tahtoa ja olla sen tulkinnan tärkeitä osatekijöitä.(5)
41. Yksi direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan sanamuodon mahdollinen tulkinta on se, että jotta matkustajalla on oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta, merkittävä vaikutus matkapaketin toteuttamiseen toteutuu tai jatkuu matkapaketin alkamisajankohtana. Kyseisessä säännöksessä viitataan preesensiä käyttämällä väistämättömiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jotka ”[vallitsevat] matkakohteessa” ja ”vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen”. On kuitenkin huomattava, kuten Itävallan hallitus ja komissio ovat lähinnä todenneet, että direktiivin johdanto-osan 31 perustelukappaleessa [englanninkielisessä versiossa] käytetään futuuria, kun siinä todetaan, että matkustajalla on oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta, ”jos väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen” [englanninkielisessä versiossa ”where unavoidable and extraordinary circumstances will significantly affect the performance of the package”] (kursivointi tässä). Tämä viittaisi siihen, että oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta riippuu matkustajan sopimuksen peruuttamisajankohtana tilanteesta tekemästä tulevaisuuteen suuntautuvasta arvioinnista.
42. Lisäksi, kuten huomautan samana päivänä asiassa C‑299/22 esittämässäni ratkaisuehdotuksessa, oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta syntyy ”ennen matkapaketin alkamista”. Adverbin ”ennen” käyttö osoittaa, että matkapakettisopimuksen peruuttamista koskevan päätöksen ja matkapaketin alkamisen välillä kuluu aikaa. Päätös peruuttaa matkapakettisopimus 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti suuntautuu siten tulevaisuuteen. Se perustuu ennusteeseen tai ex ante ‑arviointiin väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vallitsemisesta ja niiden merkittävästä vaikutuksesta matkapaketin toteuttamiseen tai, mikäli nämä olosuhteet jo vallitsevat, ennusteeseen matkapakettiin kohdistuvan merkittävän vaikutuksen jatkuvuudesta. Kuten Itävallan hallitus esitti, vaikka tietyssä tilanteessa sopimuksen peruuttamisajankohtana olisikin jo todettu, että tällaiset olosuhteet vallitsevat matkustusajankohtana, on edelleen arvioitava, missä määrin nämä olosuhteet vaikuttavat täsmällisesti matkapaketin toteuttamiseen.
43. Matkustajan matkapakettisopimuksen peruuttamishetkellä tekemä tulevaisuuteen suuntautuva arviointi tarkoittaa sen todennäköisyyden arvioimista, että väistämättömillä ja poikkeuksellisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus matkapaketin toteuttamiseen. Tässä arvioinnissa on pidettävä ohjenuorana matkapakettisopimuksen peruuttamista peruutusmaksua maksamatta koskevan oikeuden poikkeuksellista luonnetta. Matkapakettisopimuksen peruuttamisajankohtana matkustajan on perustellusti odotettava, että on riittävän todennäköistä, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen.
44. Tästä seuraa, että matkustajan oikeus peruuttaa sopimus peruutusmaksua suorittamatta voidaan direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti saada ennen matkapaketin alkamista matkapakettisopimuksen peruuttamisajankohtana matkapakettiin kohdistuvaa merkittävää vaikutusta koskevan kohtuullisen ennakoitavuuden perusteella. Tätä saavutettua oikeutta ei voida poistaa myöhempien tapahtumien vuoksi. Kuten komissio väittää, olisi järjenvastaista, jos matkustaja voisi peruuttaa sopimuksen väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mutta hänen olisi myöhemmin odotettava, että nämä olosuhteet tosiasiallisesti ilmenevät matkustusajankohtana, vapautuakseen peruutusmaksun suorittamisesta. Käänteisesti, jos matkustajalla ei ole oikeutta peruuttaa sopimusta peruutusmaksua suorittamatta, tällaista oikeutta ei voida saada taannehtivasti matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen myöhempien tapahtumien perusteella.
45. Tätä tulkintaa tukee direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan asiayhteys. Tältä osin edellä(6) esitetyistä alustavista huomautuksista ilmenee, että kyseisessä artiklassa annetaan matkustajalle kaksi erillistä peruuttamisoikeutta. Yhtäältä kyseisen direktiivin 12 artiklan 1 kohdan mukaan matkustaja voi ”purkaa matkapakettisopimuksen koska tahansa ennen matkapaketin alkamista”. Koska tämän oikeuden käyttäminen ei edellytä syiden esittämistä peruuttamiselle, saman kohdan mukaan matkustajaa voidaan vaatia maksamaan ”asianmukainen ja perusteltu peruutusmaksu matkanjärjestäjälle”. Toisaalta direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa annetaan oikeus peruuttaa matkapakettisopimus ”ennen matkapaketin alkamista peruutusmaksua maksamatta, jos matkakohteessa – – vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen”.
46. Jos katsottaisiin, että väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden tosiasiallinen ilmeneminen on itsenäinen edellytys oikeuden peruuttaa sopimus peruutusmaksua suorittamatta tunnustamiselle matkapakettisopimuksen peruuttamisajankohtana tehdystä arvioinnista riippumatta, se johtaisi uuden täysimääräistä palauttamista koskevan oikeuden antamiseen kaikille matkustajille riippumatta perusteista, joihin he vetoavat peruuttaakseen sopimuksen. Jos nimittäin merkityksellistä ei ole se, mikä tilanne oli ajankohtana x (sopimuksen peruuttamisajankohta), vaan se, mitä myöhempänä ajankohtana z (matkustusajankohta) tosiasiallisesti tapahtui, matkustajalla, joka peruutti sopimuksen henkilökohtaisista syistä direktiivin 2015/2302 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti, pitäisi olla myös oikeus vaatia jo maksamansa peruutusmaksun palauttamista, jos matka ei toteudu väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.
47. Kuten Kreikan hallitus lähinnä väitti, jos matkustajalla katsotaan olevan mahdollisuus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta siinä tapauksessa, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet tosiasiallisesti ilmenevät, riippumatta peruuttamisajankohtana vallinneesta tilanteesta, tämä olisi ristiriidassa direktiivin 2015/2302 4 artiklassa säädetyn matkapakettisopimuksen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien täydellisen yhdenmukaistamisen kanssa.
48. ”Ex post facto” ‑ratkaisu aiheuttaa nimittäin epävarmuutta ajankohdasta, jona molempien sopimuspuolten oikeuksia ja velvollisuuksia on arvioitava. Kuten Kreikan hallitus istunnossa totesi, sopimussuhde päättyy molempien sopimuspuolten osalta, kun matkustaja peruuttaa sopimuksen. Koska unionin lainsäätäjä ei ole nimenomaisesti säätänyt, että sopimuksen peruuttamisen jälkeiset tulevat tapahtumat voivat vaikuttaa sopimussuhteeseen, sopimuksen peruuttamisen on oltava ratkaisevaa sen määrittämisen kannalta, onko matkustajan tekemä tulevaisuuteen suuntautuva arviointi perusteltu. Matkapakettisopimuksen peruuttamista koskevan oikeuden käyttämisen oikeudellisia seurauksia on arvioitava ottamalla huomioon kyseinen ajankohta. Jos 12 artiklan 2 kohdan edellytykset täyttyvät, matkapakettisopimuksen peruuttamista koskevan oikeuden käyttämisen oikeudellisiin seurauksiin kuuluu matkanjärjestäjän velvollisuus palauttaa matkustajalle kaikki matkapaketista suoritetut maksut viimeistään 14 päivän kuluttua matkapakettisopimuksen peruuttamisesta, kuten 12 artiklan 4 kohdassa säädetään.
49. Se, että kaikki matkapaketista suoritetut maksut on palautettava 12 artiklan 4 kohdan nojalla näin nopeasti, vahvistaa – kuten Kreikan hallitus esitti – tulkinnan, jonka mukaan matkapakettisopimuksen peruuttamisajankohta on ratkaiseva sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittämisen kannalta. Jälkimmäisestä seikasta huomautan, että peruutusmaksun täsmällisen määrän määrittäminen on eri asia kuin sen määrittäminen, onko matkustajalla oikeus peruuttaa sopimus peruutusmaksua suorittamatta. Matkustaja voi peruuttaa sopimuksen vain kerran, ja sopimuksen peruuttamisajankohtana on oltava varmuus siitä, onko matkustajalla oikeus kaikkien maksujen palauttamiseen.
50. Lisäksi matkustajan oikeus peruuttaa sopimus väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi liittyy erottamattomasti siihen, ettei matkustaja ole velvollinen suorittamaan peruutusmaksua. Näin ollen ei ole mahdollista erottaa ajallisesti direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa säädetyn oikeuden olennaisia osatekijöitä ja katsoa, että matkustaja voi peruuttaa sopimuksen vetoamalla väistämättömiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin mutta että hänen oikeutensa maksujen täysimääräiseen palauttamiseen riippuu myöhemmistä tapahtumista.
51. Väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden ex post ‑arviointi vaikuttaisi myös matkanjärjestäjän vastaavien oikeuksien tulkintaan. Matkustajan velvollisuus suorittaa peruutusmaksu siinä tapauksessa, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan edellytykset eivät täyty, vastaa matkanjärjestäjän vastaavaa oikeutta. Kuten Kiwi Tours istunnossa väitti, jos matkustajan oikeus peruuttaa sopimus peruutusmaksua suorittamatta riippuisi myöhemmistä tapahtumista, tästä seuraisi, että matkanjärjestäjän oikeus peruutusmaksuun riippuisi siitä, miten tilanne kehittyy peruuttamisajankohdan ja suunnitellun matkustusajankohdan välillä.
52. Lisäksi on muistutettava, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti matkanjärjestäjä voi peruuttaa matkapakettisopimuksen ja palauttaa matkustajalle kaikki matkapaketista suoritetut maksut, mutta sillä ei ole velvollisuutta maksaa lisäkorvausta, jos ”väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet estävät matkanjärjestäjää toteuttamasta sopimusta, ja matkanjärjestäjä ilmoittaa matkustajalle – – ennen matkapaketin alkamista” (kursivointi tässä). Jos peruuttamisen jälkeisillä tapahtumilla olisi itsenäinen merkitys sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittämisen kannalta, olisi hyväksyttävä, että matkanjärjestäjä voisi peruuttaa sopimuksen ennen matkapaketin alkamista mutta että sen velvollisuus maksaa lisäkorvausta riippuisi siitä, toteutuuko sen ennuste suunniteltuna matkustusajankohtana. Tällainen lopputulos tekisi matkanjärjestäjän vastuusta vapautumisesta epävarmaa. Se olisi lisäksi ristiriidassa edellä mainitun unionin lainsäätäjän tekemän sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien, matkanjärjestäjän velvollisuus maksaa lisäkorvausta mukaan luettuna, täydellisen yhdenmukaistamisen kanssa.
53. Tästä seuraa, että ex post ‑arvioinnin seurauksena matkapakettisopimuksen osapuolten asema peruuttamisajankohtana olisi epävarma ja että tällainen arviointi olisi omiaan tekemään tyhjäksi direktiivin 2015/2302 12 artiklassa säädetyn sopimuspuolten oikeuksien ja velvoitteiden määrittämistä koskevan järjestelmän. Sitä vastoin pitämällä riskitilanteen ex ante ‑arviointia sopimuksen peruuttamisajankohtana ainoana ratkaisevana kriteerinä varmistetaan peruuttamisen seurauksia koskeva oikeusvarmuus. Toisin sanoen ennen suunniteltua matkaa mutta sopimuksen peruuttamisen jälkeen ilmenevien tulevien tapahtumien ei pitäisi voida muuttaa sopimuksen peruuttamisajankohtana todettua oikeusasemaa.
54. Kun tarkastellaan direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan tavoitetta, kyseisessä säännöksessä annetaan matkustajalle oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta jo ennen matkapaketin alkamista siinä säädetyin edellytyksin. Kuten edellä selitettiin, voidakseen peruuttaa matkapakettisopimuksen ennen matkapaketin alkamista matkustajan on sopimuksen peruuttamisajankohtana ennakoitava väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutusta matkapaketin toteuttamiseen. Jos sopimuksen peruuttamista koskevan oikeuden olemassaoloa olisi mahdollista arvioida a posteriori ottaen huomioon, millaiset olosuhteet matkustusajankohtana tosiasiallisesti vallitsivat, matkustajalle ei voitaisi antaa oikeutta peruuttaa sopimusta peruutusmaksua suorittamatta ennen matkapaketin alkamista. Tätä oikeutta olisi lykättävä matkustusajankohtaan saakka. Tämä olisi kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä kyseisen direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa säädetään.
55. Ex post ‑lähestymistapaa, jonka mukaan sopimuksen peruuttamisen jälkeen mutta ennen matkapaketin alkamista ilmenevät tapahtuvat ovat ratkaisevia sopimuksen peruuttamista koskevan oikeuden kannalta, eivät mielestäni tue kuluttajansuojan korkeaan tasoon liittyvät näkökohdat. Tältä osin on muistutettava, että direktiivin 2015/2302 johdanto-osan viidennen perustelukappaleen mukaan kyseisellä direktiivillä pyritään luomaan ”asianmukainen tasapaino kuluttajansuojan korkean tason ja yritysten kilpailukyvyn välillä”. Ex post ‑lähestymistapa ei ole matkustajan kannalta edullisempi kuin ex ante ‑arvioinnin käsittävä lähestymistapa. Tältä osin voidaan kuvitella tilanne, jossa matkustaja arvioi matkustamiseen liittyviä riskejä perustellusti ja oikeutetusti sopimuksen peruuttamisajankohtana mutta jossa tilanne lopulta paraneekin hänen alkuperäisen riskitilanteesta tekemänsä tulevaisuuteen suuntautuvan arvioinnin vastaisesti. Ex post ‑lähestymistapa olisi matkustajan kannalta edullisempi vain, jos katsottaisiin, että myöhemmät tapahtumat voidaan ottaa huomioon ainoastaan siinä tapauksessa, että ne vahvistavat matkustajan tekemän arvion, eikä silloin, jos ne kumoavat sen. On kuitenkin nähdäkseni selvää, että olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä unionin lainsäätäjä on tarkoittanut 12 artiklan 2 kohdassa, jos kyseistä säännöstä olisi mahdollista tulkita ainoastaan siltä osin kuin se johtaa yhteen suuntaan ja samanaikaisesti jättää huomiotta sen mahdollisesti epäedullinen lopputulos.
56. Asiassa C‑584/22 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoi, että peruutusmaksun tarkoitus puoltaa etenkin sellaisten seikkojen huomioon ottamista, jotka ovat ilmenneet sopimuksen peruuttamisen jälkeen. Sen mukaan tämä pätee riippumatta siitä, pidetäänkö peruutusmaksua vahingonkorvauksen kaltaisena suorituksena vai matkan hinnan korvikkeena. Olennainen seikka, jonka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tuo esille, on se, että jos myöhemmät tapahtumat on otettava huomioon, matkanjärjestäjä olisi velvollinen palauttamaan matkustajalle kaikki matkapaketista suoritetut maksut, vaikka hän ei olisi peruuttanut sopimusta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna matkanjärjestäjällä ei pitäisi olla oikeutta peruutusmaksuun, jos myöhemmin osoittautuu, ettei ”vahinkoa” ole aiheutunut tai ettei oikeutta tällaiseen maksuun ole, koska väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet olivat tosiasiallisesti vallinneet.
57. Tämän väitteen osalta on muistutettava, että matkustajan on suoritettava peruutusmaksu, kun hän käyttää oikeutta peruuttaa matkapakettisopimus ”milloin tahansa” ennen matkapaketin alkamista direktiivin 2015/2302 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja mistä tahansa syystä. Englanninkielinen käsite ”termination fee” (peruutusmaksu) on neutraali verrattuna käsitteeseen ”compensation” (korvaus; saksaksi ”Entschädigung”), jota käytetään direktiivin kyseisen säännöksen kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä. Direktiivin 2015/2302 12 artiklan 1 kohdan mukaan matkapakettisopimuksessa voidaan asettaa kohtuulliset vakiomääräiset peruutusmaksut, jotka perustuvat ”sopimuksen purkamisajankohtaan ennen matkapaketin alkamista ja odotettuihin kustannussäästöihin sekä matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saatuihin tuloihin”. Kuvaus siitä, mitä peruutusmaksu edustaa, muistuttaa vastapainoa matkustajan oikeudelle peruuttaa sopimus milloin tahansa. Kuten komissio lähinnä väittää, tämä on jälleen yksi esimerkki siitä tasapainosta, joka direktiivillä pyritään luomaan matkapakettisopimuksessa määritettyjen sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.
58. Kuten olen edellä todennut, peruutusmaksun oikeudellisesta luonteesta riippumatta on niin, että jos katsotaan, ettei tällaista maksua tarvitse suorittaa, mikäli myöhemmin osoittautuu, ettei matkaa olisi voitu toteuttaa, tämä aiheuttaisi suurta oikeudellista epävarmuutta ja heikentäisi matkapakettisopimuksessa määritettyjen sopimuspuolten oikeuksien ja velvollisuuksien yhdenmukaistamista.
59. Asiassa C‑584/22 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin varoitti siitä riskistä, että jos velvollisuus suorittaa peruutusmaksu ei perustu siihen, toteutettiinko matkapaketti tosiasiallisesti, tällä voisi olla kielteisiä seurauksia. Kyseinen tuomioistuin katsoi, että epävarmoissa tilanteissa matkustajat saattaisivat jättää käyttämättä oikeuttaan peruuttaa matkapakettisopimus varhaisessa vaiheessa ja heidän olisi odotettava, kunnes lisätietoa tulee saataville tai matkanjärjestäjä peruuttaa sopimuksen omasta aloitteestaan.
60. Tältä osin myönnän, että tulevaisuuteen suuntautuva päätös, joka matkustajan on tehtävä väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden ilmenemisen vuoksi, liittyy lähtökohtaisesti epävarmaan tilanteeseen. Epävarmuuden taso on kuitenkin otettava huomioon tulkittaessa edellytyksiä, joista säädetään direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa matkapakettisopimuksen peruuttamista koskevan oikeuden käytölle. Kuten Itävallan hallitus lähinnä totesi, kyseinen oikeus ei edellytä, että matkustaja pystyy vahvistamaan ehdottoman varmasti, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet ilmenevät varmasti ja että niillä on merkittävä vaikutus. Kuten on jo todettu, matkapakettisopimuksen peruuttamisajankohtana riittää, että matkustajan on kohtuudella odotettava olevan riittävän todennäköistä, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen. Lisäksi, kuten samana päivänä asiassa C‑299/22, Tez Tour, esittämässäni ratkaisuehdotuksessa lähinnä ehdotan, suuri epävarmuus ja äärimmäisen nopeasti muuttuva tilanne pandemian alussa on otettava huomioon sen määrittämiseksi, mitä keskivertomatkustaja tiesi ja miten hän arvioi matkapaketin toteuttamiseen kohdistuvan merkittävän vaikutuksen ilmenemisen todennäköisyyttä.
61. Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että direktiivin 2015/2302 sanamuoto, asiayhteys ja tavoite puoltavat sellaista sen 12 artiklan 2 kohdan tulkintaa, jonka mukaan ratkaiseva ajankohta sen määrittämiselle, onko matkustajalla oikeus peruuttaa sopimus peruutusmaksua suorittamatta, perustuu sopimuksen peruuttamisajankohta huomioon ottaen tehtävään ex ante ‑arviointiin.
62. Mainittu 12 artiklan 2 kohta ei kuitenkaan estä kansallisia tuomioistuimia pitämästä myöhempiä tapahtumia todisteina, joita on arvioitava vapaasti kansallisen prosessioikeuden mukaisesti. Kuten Kreikan hallitus istunnossa lähinnä väitti, jos sopimuksen peruuttamisajankohtana matkustaja vetosi väistämättömiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja tilanne, johon hän vetosi, paheni sen jälkeen siten, että se vaikutti merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen, tämä vahvistaa hänen peruuttamisajankohtana tekemänsä ennusteen. Jos matkustajalla ei kuitenkaan ollut oikeutta peruuttaa sopimusta peruuttamisajankohtana, myöhemmät tapahtumat eivät itsessään voi antaa oikeutta peruuttaa sopimus peruutusmaksua suorittamatta, mihin hän ei ole oikeutettu. Samaan tapaan tilanteen kohentuminen ei voi kumota matkustajan oikeutta kaikkien matkapaketista suoritettujen maksujen palauttamiseen, jos hän teki peruuttamisajankohtana perustellun ennusteen väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksesta matkapaketin toteuttamiseen.
63. Asiassa C‑414/22 kansallisen tuomioistuimen olisi arvioitava, saattoiko keskivertomatkustaja sopimuksen peruuttamisajankohtana huhtikuussa 2020 perustellusti odottaa, että pandemia vaikuttaisi merkittävästi kesälle 2020 suunniteltua juhlamatkaa koskevan matkapaketin toteuttamiseen. Ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvien tietojen perusteella, ja kun otetaan huomioon, että kansalliset viranomaiset kehottivat lykkäämään kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista ja käyttämään mahdollisuutta peruuttaa matkasopimukset, vaikuttaa siltä, että keskivertomatkustaja saattoi huhtikuussa 2020 perustellusti ennustaa, ettei tällainen matka (jonka tarkoituksena oli nimenomaisesti koota yhteen suuri joukko nuoria juhlimaan) ei toteutuisi. Tämän arvioinnin tekeminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä, ja siinä ohjenuorana toimivat myös parametrit, joita tarkastelen samana päivänä asiassa C‑299/22, Tez Tour, esittämässäni ratkaisuehdotuksessa.
64. On myös huomautettava, että jos kansallinen tuomioistuin katsoo, että matkustajalla oli oikeus peruuttaa matkapakettisopimus direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti, matkustajalla on tämä oikeus, eikä häntä sido mikään alennettujen peruutusmaksujen suorittamisesta tehty sopimus, jonka hän hyväksyi, koska ei ollut tietoinen oikeuksistaan. Kyseisellä sopimuksella nimittäin rajoitetaan hänen oikeuksiaan, eikä se siten sido matkustajaa 23 artiklan 3 kohdan nojalla.
65. Asiassa C‑584/22 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että toisen asteen tuomioistuimen olisi pitänyt tarkastella sitä, liittyikö sopimuksen peruuttamisajankohtana 1.3.2020 Japaniin suuntautuvaan matkaan jo vakavia terveysriskejä, joita harkitsevan matkustajan ei olisi järkevää ottaa. Edellä tarkastelemistani syistä sopimuksen peruuttamisajankohta on ainoa merkityksellinen ajankohta tämän määrittämisen kannalta.
66. Edellä esitetyn perusteella katson, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohtaa olisi tulkittava siten, että matkapaketin toteuttamiseen merkittävästi vaikuttavien väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden ilmenemistä, mikä antaa matkustajalle oikeuden peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta, on arvioitava ottamalla huomioon ainoastaan sopimuksen peruuttamisajankohta. Tämän oikeuden toteaminen ei riipu siitä, ilmenivätkö tällaiset olosuhteet tosiasiallisesti sopimuksen peruuttamisen jälkeen.
V Ratkaisuehdotus
67. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Oberster Gerichtshofin ja Bundesgerichtshofin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:
Direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että matkapaketin toteuttamiseen merkittävästi vaikuttavien väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden ilmenemistä, mikä antaa matkustajalle oikeuden peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta, on arvioitava ottamalla huomioon ainoastaan sopimuksen peruuttamisajankohta. Tämän oikeuden toteaminen ei riipu siitä, ilmenivätkö tällaiset olosuhteet tosiasiallisesti sopimuksen peruuttamisen jälkeen.