Language of document :

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 2.4.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) asiassa T-699/17, Puola v. komissio, 27.1.2021 antamasta tuomiosta

(asia C-207/21 P)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Tricot, Ł. Habiak, K. Herrmann, C. Valero)

Muut osapuolet: Puolan tasavalta, Unkari, Bulgarian tasavalta, Belgian kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta ja Ranskan tasavalta

Vaatimukset

asiassa T-699/17, Puolan tasavalta v. Euroopan komissio, 27.1.2021 annettu unionin yleisen tuomioistuimen tuomio on kumottava kokonaisuudessaan

Puolan tasavallan ensimmäinen kanneperuste asiassa T-699/17 on hylättävä

asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee uudelleen toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen kanneperusteen, joita ei ole tutkittu ensimmäisessä oikeusasteessa

ja

on määrättävä, että oikeudenkäynnistä ensimmäisessä oikeusasteessa ja tästä muutoksenhausta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin odotettaessa lopullisen ratkaisun tekemistä asiassa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komission mukaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-699/17 on kumottava sillä perusteella, että siinä on oikeudellisia virheitä, joista seuraa SEU 16 artiklan 4 ja 5 kohdan rikkominen.

Ensinnäkin kun unionin yleinen tuomioistuin on lähtenyt valituksenalaisen tuomion 40 ja 41 kohdassa siitä lähtökohdasta, että pöytäkirjan N:o 36 3 artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioille annetulla oikeudella vaatia määräenemmistön soveltamista saman pöytäkirjan 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti (Nizzan sopimuksen säännöt) on oltava tehokas vaikutuksensa myös 31.3.2017 päättyneen siirtymäajan jälkeen, unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut SEU 16 artiklan 5 kohdassa säädettyä selvää aikataulua siirtymäajasta. Se ei myöskään ole noudattanut Lissabonin sopimuksella SEU 16 artiklan 4 kohdassa käyttöön otettua yleistä määräenemmistön määritelmää, joka on tullut voimaan 1.11.2014 ja joka vahvistaa neuvoston ja direktiivin 2010/75/EU1 75 artiklalla perustetun komitean äänestysten demokraattista legitimiteettiä. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin on estänyt kyseisen yleisen määritelmän täysimääräisen vaikutuksen.

Toiseksi kun unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 48 ja 50 kohdassa tulkinnut SEU 16 artiklan 5 kohdassa ja pöytäkirjan N:o 36 3 artiklan 2 kohdassa olevan siirtymäsäännöksen ajallista soveltamisalaa laajasti, unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt huomiotta vakiintuneen oikeuskäytännön, jonka mukaan siirtymäsäännöksiä on tulkittava suppeasti.

Kolmanneksi toisin kuin valituksenalaisen tuomion 53, 54 ja 55 kohdassa väitetään, unionin yleisen tuomioistuimen pöytäkirjan N:o 36 3 artiklan 2 kohdan tulkinta on loukannut oikeusvarmuuden periaatetta, koska Nizzan sopimuksen sääntöjen mukaisen määräenemmistön sovellettavuus, josta säädetään pöytäkirjan N:o 36 3 artiklan 3 kohdassa, pidetään voimassa ennalta arvaamattomasti ja määrittelemättömäksi ajaksi.

____________

1 Teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24.11.2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (EUVL 2010, L 334, s. 17).