Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 7.6.2023 – LF v. Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia za bezhantsite

(Asia C-352/23, Changu¹ )

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: LF

Vastaaja: Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia za bezhantsite

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU¹ johdanto-osan 15 perustelukappaletta, 2 artiklan h alakohtaa ja 3 artiklaa tulkittava siten, että jäsenvaltio voi niiden nojalla ottaa käyttöön kansallista sääntelyä, joka koskee kansainvälisen suojelun myöntämistä myötätunnosta tai yksilöllisistä inhimillisistä syistä ja jolla ei ole mitään direktiivin 2011/95 johdanto-osan 15 perustelukappaleen ja 2 artiklan h alakohdan (muunlainen suojelu) mukaista yhteyttä direktiivin 2011/95 logiikkaan ja henkeen, vai onko myös tällaisessa tapauksessa kansallisessa lainsäädännössä säädetyn mahdollisuuden myöntää suojelua ”humanitaarisista syistä” oltava direktiivin 2011/95 3 artiklan nojalla kansainvälistä suojelua koskevien oikeusnormien mukainen?

Velvoittavatko jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY¹ johdanto-osan 12 perustelukappale ja 14 artiklan 2 kohta, luettuina yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 1 ja 4 artiklan kanssa, jäsenvaltion antamaan kolmannen maan kansalaisille kirjallisen vahvistuksen siitä, että he oleskelevat maassa laittomasti mutta että heitä ei voida vielä palauttaa?

Onko sellaisen kansallisen oikeudellisen kehyksen tapauksessa, jossa kolmannen maan kansalaisen aseman määrittämistä ”humanitaarisista syistä” koskeva ainoa säännös sisältyy turvapaikka- ja pakolaislain (Zakon za ubezhishteto i bezhantsite, jäljempänä ZUB) 9 §:n 8 momenttiin, tämän kansallisen säännöksen tulkinta, jolla ei ole mitään yhteyttä direktiivin 2011/95 luonteeseen ja perusteisiin, yhteensopiva direktiivin 2011/95 johdanto-osan 15 perustelukappaleen sekä 2 artiklan h alakohdan ja 3 artiklan kanssa?

Edellyttävätkö perusoikeuskirjan 1, 4 ja 7 artikla direktiivin 2011/95 soveltamisen yhteydessä sen tutkimista, muodostaako kolmannen maan kansalaisen pitkäaikainen oleskelu jäsenvaltiossa ilman säänneltyä asemaa itsenäisen perusteen kansainvälisen suojelun myöntämiselle ”pakottavien humanitääristen näkökohtien” perusteella?

Mahdollistaako jäsenvaltion positiivinen velvoite taata perusoikeuskirjan 1 ja 4 artiklan kunnioittaminen ZUB:n 9 §:n 8 momentin mukaisen kansallisen toimenpiteen laajan tulkinnan, jossa ylitetään direktiivin 2011/95 mukaiset kansainvälisen suojelun logiikka ja normit, ja edellyttääkö se tulkintaa, joka koskee yksinomaan perusoikeuskirjan 1 ja 4 artiklan mukaisten ehdottomien perusoikeuksien kunnioittamista?

Voiko se, ettei suojelua myönnetä ZUB:n 9 §:n 8 momentin perusteella kantajan kaltaisessa tilanteessa olevalle kolmannen maan kansalaiselle, johtaa siihen, että jäsenvaltio ei noudata perusoikeuskirjan 1, 4 ja 7 artiklan mukaisia velvoitteitaan?

____________

¹     Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

¹ EUVL 2011, L 337, s. 9.

¹ EUVL 2008, L 348, s. 98.