Language of document :

Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Fernando Valenzuela Marzon 18.12.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

    (Asia T-384/02)

    Oikeudenkäyntikieli: ranska

Fernando Valenzuela Marzo, kotipaikka Bryssel, on nostanut 18.12.2002 kanteen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja Marc-Albert Lucas.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

(kumoaa henkilöstön ja hallinnon pääosaston (DG Admin) henkilöstön oikeuksien hallinnoinnista vastaavan yksikön päällikon 16.11.2001 ja 13.2.2002 tekemät päätökset, joiden mukaan kantaja ei saa asettautumiskorvauksen toista erää

(kumoaa nimittävän viranomaisen 16.9.2002 tekemän päätöksen, jossa hylätään edellä mainittuja päätöksiä koskeva 9.5.2002 tehty hallintovalitus

(velvoittaa komission maksamaan kantajalle asettautumiskorvauksen toisen erän 8 prosentin vuotuisine korkoineen 11.4.2001 lukien korvauksen maksamiseen asti

(velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Kantaja on komission virkamies Brysselissä. Kantaja asettautui Brysseliin aloittaessaan tehtävässään kesäkuussa 2000. Hänen puolisonsa asettautui Brysseliin tämän jälkeen ja järjesti perheen muuton, joka toteutettiin 11.4.2001, ollen kuitenkin edelleen läsnä entisessä kotipaikassaan Madridissa, jossa heidän nuorin tyttärensä viimeisteli yläaste-/lukio-opintojaan. Kantajan puoliso ja tytär muuttivat erioikeuksista ja vapauksista vastaavalle yksikölle ilmoittamansa tiedon mukaan kantajan luokse vasta heinäkuussa 2001.

Komissio päätti riidanalaisessa päätöksessä, että kantaja ei ole oikeutettu saamaan asettautumiskorvauksen toista erää.

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi oikeudelliseen virheeseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen. Kantajan mukaan hallinto on katsonut, että kantajan puolison ja tyttären erioikeuksista ja vapauksista vastaavalle yksikölle ilmoittamalla tiedolla on ratkaiseva merkitys. Kantaja väittää, että asettautumisen käsite on tosiseikkoihin liittyvä käsite ja että henkilöstösäännöissä ei määrätä tältä osin mitään erityistä todistustapaa.

Kantaja vetoaa lisäksi oikeudelliseen virheeseen ja olennaisten tosiseikkojen huomiotta jättämiseen, koska hallinto on katsonut henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 5 artiklan 4 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa määrätyn määräajan olevan ehdoton eikä ole tutkinut mahdollisuutta poiketa siitä siksi, että kantaja vakinaistettiin hänen aloittaessaan tehtävässään, eikä ole ottanut huomioon sitä, että kantajan tytär ei voinut muuttaa vanhempiensa luokse Brysseliin ennen lukuvuoden päättymistä.

____________