Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.11.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour d’appel de Bruxelles – Belgia) – Hewlett-Packard Belgium SPRL v. Reprobel SCRL
(Asia C-572/13)1
(Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Henkinen omaisuus – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivi 2001/91/EY – Kappaleen valmistamista koskeva yksinoikeus – Poikkeukset ja rajoitukset – 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta – Valokopiointia koskeva poikkeus – Yksityistä kopiointia koskeva poikkeus – Vaatimus soveltaa poikkeuksia johdonmukaisesti – Käsite ˮsopiva hyvitysˮ – Korvauksen periminen sopivan hyvityksen nojalla monitoimitulostimista – Suhteellinen korvaus – Kiinteämääräinen korvaus – Kiinteämääräisen korvauksen ja suhteellisen korvauksen yhdistäminen – Laskentamenetelmä – Sopivan hyvityksen saajat – Tekijät ja kustantajat – Nuottilehdet)Oikeudenkäyntikieli: ranskaEnnakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuinCour d’appel de BruxellesPääasian asianosaisetValittaja: Hewlett-Packard Belgium SPRLVastapuoli: Reprobel SCRLMuu osapuoli: Epson Europe BVTuomiolauselmaTekijänoikeuden ja lähioikeuks
ien tiettyjen piirteiden yhd
enmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 2
2.5.2001 annetun Euroopan
parlamentin ja neuvost
on direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 k
ohdan a alakohtaa ja 5 art
iklan 2 kohdan b alakohtaa on
tulkittava site
n, että niissä olevan sopivan hyvityksen käsitteen osalta on tehtävä ero sen mukaan, valmistaako kuka hyvänsä käyttäjä kappaleet paperille tai samankaltaiselle alustalle käyttämällä mitä tahansa valokuvaustekniikkaa tai muuta menetelmää, jolla on samanlaiset vaikutukset, vai onko kyseessä luonnollisten henkilöiden valmistamat kappaleet, jotka on tehty yksityiseen käyttöön ja joiden käyttötarkoitus ei ole välittömästi tai välillisesti kaupallinen.Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ovat esteenä pääasiassa kyseisen kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan jäsenvaltio saa myöntää osan oikeudenhaltijoille kuuluvasta sopivasta hyvityksestä
tekijöiden luomien teosten kustantajille ilman, että kustantajille asetetaan minkäänlaista velvollisuutta tarjota tekijöille mahdollisuus hyötyä edes epäsuorasti osasta hyvitystä, joka niiltä jää saamatta.Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ovat lähtökohtaisesti esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla otetaan käyttöön sopivan hyvityksen perimiseksi sellainen eriytym
ätön järjestelmä, jolla katetaan myös nuottilehtien kappaleiden valmistaminen, ja ne ovat esteenä tällaiselle lainsäädännölle, jolla otetaan käyttöön sopivan hyvityksen perimiseksi sellainen eriytymätön järjestelmä, jolla katetaan myös oikeudenvastaisten kappaleiden valmistaminen laittomista lähteistä.Direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla otetaan käyttöön järjestelmä, jossa yhdistetään oikeudenhaltijoille kuuluvan sopiv
an hyvityksen rahoittamiseksi kaksi korvausmuotoa, nimittäin yhtäältä kiinteämääräinen korvaus, jonka laitteiden, joiden avulla suojatuista teoksista voidaan valmistaa kappaleita, valmistaja, maahantuoja tai yhteisöhankinnan ostaja maksaa ennen kappaleiden valmistamista siinä yhteydessä, kun nämä laitteet saatetaan vaihdantaan jäsenvaltion alueella, ja toisaalta suhteellinen korvaus, joka maksetaan kappaleiden valmistamisen jälkeen ja joka määritetään vain valmistettujen kappaleiden lukumäärällä kerrotun kappalehinnan avulla ja jonka maksamiseen ovat velvollisia luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka valmistavat näitä kappaleita, josetukäteen maksettavan kiinteämääräisen korvauksen määrä lasketaan vain sen mukaan, millä nopeudella kyseinen laite pystyy valmistamaan kappaleitajälkikäteen perittävä suhteellinen korvaus vaihtelee sen mukaan, onko maksuvelvollinen osallistunut tämän korv
auksen perimiseen vai eiyhdistetyssä järjestelmässä kokonaisuudessaan ei ole mekanismeja, erityisesti palautusmekanismeja, jotka mahdollistavat t
osiasiallisen vahingon kriteerin ja kiinteämääräisenä määritetyn vahingon kriteerin toisiaan täydentävän soveltamisen erilaisiin käyttä
järyhmiin.
____________1 EUVL C 24, 25.1.2014.