Kanne 10.4.2009 - Dover v. parlamentti

(Asia T-149/09)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Densmore Ronald Dover (Borehamwood, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: barrister D. Vaughan, QC, barrister M. Lester ja solicitor M. French)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

riidanalainen päätös on kumottava

ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 64 artiklan mukaisiin prosessinjohtotoimiin on ryhdyttävä siten kuin kannekirjelmässä täsmennetään

parlamentti on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja hakee kanteellaan Euroopan parlamentin parlamentin jäsenten avustajakorvauksen takaisinperimisestä 29.1.2009 tekemän päätöksen D(2009) 4639 kumoamista.

Kantaja vetoaa viiteen oikeudelliseen perusteeseen kanteensa tueksi.

Ensinnäkin kantajan mukaan parlamentti on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklaa muun muassa siksi, että se vaati soveltaa kantajaan taannehtivasti tiukkoja vaatimuksia, joita ei kyseisenä aikana koskaan sovellettu Euroopan parlamentin jäseniin, ja siksi, että se jätti erittelemättä tarkasti, mitä menoerää pidetään perusteettomasti maksettuna.

Toiseksi kantajan mukaan parlamentti on vedonnut väitettyyn "intressikonfliktiin" loukaten oikeusvarmuuden periaatetta, kun se toimi tavalla, joka ei ollut yhteensopiva aikaisempien käytäntöjen kanssa ja joka oli epäjohdonmukainen sen julkaisemien sääntöjen kanssa, eikä se antanut asiassa selkeitä ja läpinäkyviä toimintaohjeita. Kantaja katsoo, että parlamentin päätöksellä ei ole minkäänlaista oikeudellista tai tosiasiallista perustetta.

Kolmanneksi kantaja katsoo, että parlamentti ei ole noudattanut Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 27 artiklan perustavanlaatuisia menettelyä koskevia vaatimuksia muun muassa siltä osin kuin on kyse kvestorien kuulemisesta, tapauksen poikkeuksellista luonnetta koskevien olosuhteiden perustelemisesta, kantajan kuulemisesta ennen päätöksentekoa sekä edellytyksestä, missä olosuhteissa vaaditaan puhemiehistön päätös.

Neljänneksi kantajan mukaan vastaaja on vailla oikeudellista perustetta pyrkinyt perimään kantajalta arvonlisäveroa takaisin.

Lopuksi kantaja katsoo, että parlamentti on siirtänyt asian ennenaikaisesti OLAF:n käsiteltäväksi, mikä rikkoo kantajan oikeutta puolustautua, eikä siirrolle ole oikeudellista perustetta tai esillä ole syytä, jolla siirto voitaisiin perustella.

____________