Valitus, jonka Oriol Junqueras i Vies on tehnyt 25.2.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-24/20, Junqueras i Vies v. parlamentti, 15.12.2020 antamasta määräyksestä
(asia C-115/21 P)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Valittaja: Oriol Junqueras i Vies (edustaja: A. Van den Eynde Adroer, abogado)
Muu osapuoli: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen kuudennen jaoston asiassa T-24/20 15.12.2020 antama määräys on kumottava
valittajan nostama kanne on otettava tutkittavaksi
menettely on uusittava siten, että kun valitus on hyväksytty, asia palautetaan Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen kuudennen jaoston käsiteltäväksi
Euroopan parlamentti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet oikeudenkäyntiväitettä koskevassa menettelyssä ja tässä valitusmenettelyssä.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Ensimmäinen valitusperuste perustuu siihen, että yhteisön vaalisäädöksen (1976)1 13 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan 3 kohdan tulkinnassa ja soveltamisessa on tehty oikeudellinen virhe. Kyse ei ole edustajantoimen peruttamisesta vaan sellaisen yhteensopimattomuuden syyn soveltamisesta, jota ei ole vahvistettu vaalisäädöksen (1976) 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Euroopan parlamentti ei voinut ”merkitä tiedoksi” Junquerasin edustajantoimen peruuttamista tai yhtäkään vaalisäädöksen (1976) 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettua yhteensopimattomuuden syytä, koska kumpaakaan ei ollut käsillä. ”Merkitsemällä tiedoksi” Euroopan parlamentti antaa oikeusvaikutuksia toimelle, jolla sellaisia ei ole ja josta tulee toimi, josta on mahdollista nostaa kanne SEUT 263 artiklan nojalla, samalla loukaten Junquerasin oikeuksia (erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 39 artiklaa ja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 9 artiklaa).
Toinen valitusperuste perustuu siihen, että [Euroopan parlamentin] työjärjestyksen 4 artiklan 7 kohdan tulkinnassa ja soveltamisessa on tehty oikeudellinen virhe. Kanteen kohteena olevaa toimea rasittaa oikeudellinen virhe, koska siinä katsotaan, ettei Euroopan parlamentilla ole toimivaltaa kieltäytyä vahvistamasta kyseisen määräyksen mukaisia yhteensopimattomuuden syitä. Koska Euroopan parlamentin päätöksen osalta ei ole sovellettu työjärjestyksen 4 artiklan 7 kohtaa, kyseisellä toimella muutetaan Junquerasin oikeusasemaa ja loukataan hänen oikeuksiaan (erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 39 artiklan ja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 9 artiklan valossa), ja valituksenalaista määräystä rasittaa siten oikeudellinen virhe, koska siinä on katsottu, ettei mainittua päätöstä voi riitauttaa SEUT 263 artiklan perusteella.
Kolmas valitusperuste, joka perustuu siihen, että yhteisön vaalisäädöksen (1976) 8 ja 12 artiklaa ja työjärjestyksen 3 artiklan 3 kohtaa on tulkittu virheellisesti, koska yhteensopimattomuuden syy, jota Junquerasin osalta on sovellettu, ei liity vaalimenettelyyn. Ei ole määrätty, että valtio voi vahvistaa mainitun yhteensopimattomuuden syyn sen vaalimenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti, josta määrätään yhteisön vaalisäädöksessä (1976). Kyseisen toimen osalta on sovellettu oikeutta virheellisesti, koska yhteisön vaalisäädöksen (1976) 13 artiklan 3 kohdan ja työjärjestyksen 4 artiklan 7 kohdan ei katsota olevan ristiriidassa perusoikeuskirjan 39 artiklan (molemmat kohdat), 41 artiklan (1 ja 2 kohta) ja 21 artiklan (2 kohta) kanssa, vaikka ensiksi mainituissa artikloissa on vahvistettu muodollisia oikeudenrajoituksia, jotka ovat ristiriidassa perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 ja 3 kohdan kanssa. Toimi on virheellinen, koska sen osalta ei ole otettu huomioon sitä, että perusoikeuskirja on normihierarkiassa korotettu Euroopan unionin primaarioikeuden asemaan. Koska perusoikeuskirjan kanssa ristiriidassa olevia normeja on sovellettu, on selvää, että riidanalaisella toimella vaikutetaan Junquerasin oikeusasemaan ja että siitä voidaan näin ollen nostaa SEUT 263 artiklan nojalla kanne, joten valituksenalainen määräys on virheellinen. Toissijaisesti valittaja esittää, että määräyksen osalta olisi pitänyt päätyä sellaisten oikeuksien mukaiseen tulkintaan, joita suojataan perusoikeuskirjan ja yhteisön vaalisäädöksen (1976) 13 artiklan 3 kohtaa ja työjärjestyksen 4 artiklan 7 kohtaa koskevan oikeuskäytännön mukaisesti, ottaen myös huomioon nyt käsiteltävän asian poikkeukselliset olosuhteet ja ne tiedot, jotka jo olivat Euroopan parlamentin käytettävissä. Valituksenalainen määräys on oikeudellisesti virheellinen, koska siinä ei ole otettu huomioon, että nyt käsiteltävässä asiassa todellakin oli mahdollista katsoa, että asiassa oli kyse työjärjestyksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetusta aineellisesta virheestä, jonka perusteella Euroopan parlamentti voi kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen tai hyväksymästä sovellettua yhteensopimattomuuden syytä. Valituksenalainen määräys on näin ollen oikeudellisesti virheellinen, koska riidanalaisella toimella on oikeusvaikutuksia Junquerasiin nähden ja siitä voidaan SEUT 263 artiklan mukaisesti nostaa kanne.
Neljäs valitusperuste, joka perustuu siihen, että valituksenalainen määräys on oikeudellisesti virheellinen sen takia, että siinä katsotaan, ettei unionin oikeudessa edellytetä, että Euroopan parlamentin puhemies tekee työjärjestyksen 8 artiklan mukaisen aloitteen. Oikeusjärjestystä on tulkittava asiayhteydessään, ja perusoikeuskirjan 39 artikla (jota jäsenvaltiot ovat perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti velvollisia soveltamaan), lojaalia yhteistyötä koskeva velvollisuus, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 9 artikla ja työjärjestyksen 6 artikla merkitsevät sitä, että Junquerasin oikeudet on otettava huomioon, jos Euroopan parlamentin puhemies antaa jäsenvaltiolle tietoja tilanteesta työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti. Valituksenalaisessa määräyksessä on päädytty virheelliseen tulkintaan, jonka mukaan nyt käsiteltävässä asiassa ei vallitse sellaisia erityisiä olosuhteita, jotka johtaisivat siihen, että parlamentin passiivisuuden perusteella voitaisiin nostaa kanne (useita aikaisempia vetoomuksia, joissa vaaditaan Junquerasin koskemattomuuden turvaamista, on hylätty, ja erityisesti unionin tuomioistuimen tuomio, jonka mukaan hänen asemansa valittuna [Euroopan parlamentin jäsenenä] tunnustetaan ja jonka mukaan voidaan todeta, että hänen oikeuksiaan on loukattu, jos hänen koskemattomuutensa pidättämistä ei ole vaadittu). Valituksenalaisessa määräyksessä on tehty virheellinen tulkinta, jonka mukaan nyt käsiteltävän asian erityisissä olosuhteissa päätös olla tutkimatta työjärjestyksen 8 artiklan mukaista kiireellistä suojaamista koskevaa pyyntöä on päätös, jolla ei ole Junquerasin koskemattomuuden suojaamista koskevia oikeusvaikutuksia, joten toimesta on mahdollista nostaa kanne SEUT 263 artiklan mukaisesti.
____________
1 EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5.