Kanne 24.10.2013 – ISOTIS v. komissio

(Asia T-562/13)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Koinonia tis Pliroforias Anoichti stis Eidikes Ananges – ISOTIS (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja S. Skliris)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että komissio rikkoo riidanalaista sopimusta, kun se vaatii kantajalta REACH 112 -sopimuksen nro 238940 perusteella suorittamaansa 47 197,93 euron summaa

toteamaan, ettei kantaja ole velvollinen palauttamaan edellä mainittua komission suorittamaa summaa

toteamaan, että komission edellä esitetty vaatimus on 13 821,12 euron osalta joka tapauksessa täysin perusteeton

toteamaan, etteivät kuudennen tutkimusta ja kehittämistä koskevan puiteohjelman yleiset sopimusehdot tule sovellettaviksi REACH 112 -sopimuksen nro 238940 yhteydessä ja että näin ollen kantaja ei ole velvollinen suorittamaan mitään vahingonkorvausta (liquidated damages) riidanalaisen sopimuksen perusteella

toteamaan, että komissio rikkoo riidanalaista REACH 112 -sopimusta nro 238940, kun se on ilmoittanut aikomuksestaan vaatia vahingonkorvausta (liquidated damages) kuudennen tutkimusta ja kehittämistä koskevan puiteohjelman yleisten sopimusehtojen perusteella

velvoittamaan komission maksamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämän kanteensa tueksi, joka perustuu ensinnäkin riidanalaisen sopimuksen välityslausekkeeseen ja toiseksi Belgian oikeuteen, johon riidanalaisessa sopimuksessa viitataan, kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on loukannut vilpittömän mielen periaatetta ja hyvää kauppatapaa. Kantaja väittää etenkin, että komissio vaati erinäisiä summia esittämättä tiettyä ja erityistä syytä kunkin vaatimuksen synnylle ja että komission markkinakäyttäytyminen on perusoikeuskirjan määräysten vastaista. Kantaja väittää lisäksi, että komission sopimuksenvastainen käyttäytyminen ilmenee myös sen aikomuksesta esittää vaatimuksia muuntyyppisiin sopimuksiin (kuudes tutkimusta ja kehittämistä koskeva puiteohjelma) kuin riidanalaiseen REACH 112 -sopimukseen (CIP, Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma) sovellettavien yleisten sopimusehtojen perusteella.

Toinen kanneperuste, joka perustuu REACH 112-sopimuksen nro 238940 II.28 artiklan 1 ja 5 kohdan määräyksen rikkomiseen. Kantaja väittää etenkin, että komissio esitti vaatimuksia suorittamatta edeltävää valvontaa riidanalaisen sopimuksen yhteydessä ja vetosi yleisesti ja epämääräisesti tarkastuskertomukseen, joka ei koske riidanalaista REACH 112 -sopimusta.

Kolmas, toissijainen kanneperuste, joka perustuu komission vaatimuksen esittämiseen vilpillisessä mielessä ja väärin.