Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Kúria (Unkari) on esittänyt 17.10.2023 – ZH y KN v. AxFina Hungary Zrt.
(Asia C-630/23, AxFina Hungary)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Kúria
Pääasian asianosaiset
Kassaatiovalittajat: ZH ja KN
Kassaatiovalituksen vastapuoli: AxFina Hungary Zrt.
Ennakkoratkaisukysymykset
Voidaanko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY1 (jäljempänä direktiivi 93/13) 6 artiklan 1 kohdassa olevaa ilmausta ”sopimus voi olla olemassa ilman kohtuuttomia ehtoja” asianmukaisesti tulkita siten, että valuuttamääräinen kuluttajasopimus voi olla olemassa ilman sopimusehtoa, joka liittyy kuluttajasopimuksen pääasialliseen suoritukseen ja jossa kuluttaja velvoitetaan vastaamaan vaihtokurssiriskistä rajoituksetta, kun otetaan huomioon, että kyseisen jäsenvaltion oikeudessa valuutanvaihtomenettelystä säädetään pakottavilla lainsäännöksillä?
Voidaanko direktiivin 93/13 1 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan mukaisena pitää sellaista (direktiivin valossa tehtyyn ja Euroopan unionin tuomioistuimen vahvistamien tulkintaperiaatteiden mukaiseen jäsenvaltion oikeuden tulkintaan perustuvaa) jäsenvaltion oikeuskäytäntöä, jossa perusteetonta etua koskeva periaate huomioon ottaen
velvoitetaan lainanantaja maksamaan kohtuuttomaksi todetun ehdon nojalla perityt määrät takaisin kuluttajalle (tai toimittamaan tilitys, jossa ne luetaan kuluttajan hyväksi) mutta jossa kyseinen velvoite ei tarkoita restitutio in integrumia, koska tämä mahdollinen pätemättömyyden oikeudellinen seuraus on suljettu pois kansallisen oikeuden erityissäännöksellä, ja jossa myöskään perusteetonta etua koskevia oikeussääntöjä ei sovelleta itsenäisesti, koska kansallisessa oikeudessa ei säädetä tällaisesta sopimuksen pätemättömyyden oikeudellisesta seurauksesta, vaan vapautetaan kuluttaja siitä hänelle aiheutuvista erityisen haitallisista seurauksista ja palautetaan samalla sopimuspuolten välinen sopimustasapaino soveltamalla jäsenvaltion oikeudessa säädettyä pätemättömyyden pääasiallista oikeudellista seurausta, joka on sopimuksen toteaminen päteväksi siten, että kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajaa mutta että sopimus jää muilta osiltaan (jotka eivät ole kohtuuttomia) osapuolia sitovaksi (korko- ja muut kulut mukaan luettuina),
ja jossa määrätään, että jos päteväksi toteaminen ei ole mahdollista, pätemättömyyden oikeudellisena seurauksena on, että tilityksen turvaamiseksi sopimus pysytetään toistaiseksi siihen asti, kunnes asiassa on annettu tuomio, ja osapuolten välillä toimitetaan tilitys perusteetonta etua koskevan periaatteen mukaisesti?
Voidaanko edellä mainitusta syystä todetun sopimuksen pätemättömyyden oikeudellisia seurauksia määritettäessä jättää soveltamatta sellaista myöhemmin voimaan tullutta jäsenvaltion säännöstä, jossa säädetään saatavien pakollisesta muuntamisesta forinttimääräisiksi sen voimaantulosta lukien, koska kyseisessä säännöksessä jätetään tietty osa vaihtokurssiriskistä kuluttajan kannettavaksi vaihtokurssin vahvistamisen seurauksena, vaikka kuluttaja olisi – kohtuuttoman sopimusehdon vuoksi – voitava täysin vapauttaa tästä riskistä?
3) Jos unionin oikeuden mukaan pätemättömyyden oikeudellisena seurauksena ei voi olla sopimuksen toteaminen päteväksi eikä sen pysyttäminen toistaiseksi, mitkä ovat ne oikeudelliset seuraukset, jotka tässä tilanteessa on määrättävä, jos ne on näin ollen määritettävä contra legem, oikeudellisia seurauksia koskevasta jäsenvaltion lainsäädännöstä riippumatta ja yksinomaan unionin oikeuden perusteella, ja mikä on niiden dogmaattinen perusta, kun otetaan huomioon, että direktiivissä 93/13 ei säädetä pätemättömyyden oikeudellisista seurauksista?
____________
1 EYVL 1993, L 95, s. 29.