Yhdistetyt asiat T-292/14 ja T-293/14

Kyproksen tasavalta

vastaan

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Hakemukset sanamerkkien XAΛΛOYMI ja HALLOUMI rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Erottamiskyvyn puuttuminen – Kuvailevuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 7.10.2015

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan käyttää osoittamaan tavaran tai palvelun ominaisuuksia – Käsite

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan käyttää osoittamaan tavaran tai palvelun ominaisuuksia – Sanamerkit HALLOUMI ja XAΛΛOYMI

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tarkastusmerkit

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan käyttää osoittamaan tavaran tai palvelun ominaisuuksia – Tarkoitus – Vapaana pitämisen tarve – Tutkinnan laajuus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

5.      Yhteisön tavaramerkki – Viraston päätökset – Laillisuus – Viraston aikaisempi ratkaisukäytäntö – Syrjintäkiellon periaate – Vaikutuksettomuus

(Neuvoston asetus N:o 207/2009)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 14 ja 15 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 18–22 ja 28 kohta)

3.      Yhteisön tavaramerkistä annetussa asetuksessa N:o 207/2009 ei säädetä tarkastusmerkkien suojasta. Siinä säädetään vain yksittäisinä tai yhteisömerkkeinä rekisteröitävien yhteisön tavaramerkkien suojasta. Tarkastusmerkit voidaan rekisteröidä yhteisön tavaramerkeiksi sillä edellytyksellä, ettei ole asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ehdottomia hylkäysperusteita, jotka estävät niiden rekisteröinnin.

(ks. 34 ja 35 kohta)

4.      Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan taustalla olevan yleisen edun käsite edellyttää, että merkit ja merkinnät, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan niiden tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, joiden rekisteröintiä haetaan, voivat olla vapaasti kaikkien käytettävissä. Tällä säännöksellä estetään se, että ainoastaan yksi yritys saisi käyttää tällaisia merkkejä tai merkintöjä sen vuoksi, että ne on rekisteröity tavaramerkiksi, ja se, että jokin yritys monopolisoisi kuvailevan termin käytön muiden yritysten, mukaan luettuna sen kilpailijat, vahingoksi, jolloin niiden käytettävissä omien tavaroidensa kuvaamiseksi oleva sanavarasto rajoittuisi.

Yleinen etu pitää kuvailevat tavaramerkit vapaina kolmansien käyttöä varten on ennalta vahvistettu ja oletettu. Tästä seuraa, että kun haettu tavaramerkki on kuvaileva, valituslautakunnan on riittävää todeta mainittu kuvailevuus ilman, että sen tarvitsisi tutkia sitä kysymystä, onko kuvailevuudesta huolimatta olemassa yleinen etu pitää haettu tavaramerkki vapaana kolmansien käyttöä varten. Näin ollen asetuksen N:o 207/2009  7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi on yksinomaan tutkittava kyseisen sanamerkin merkityksen pohjalta sitä, onko kohdeyleisön näkökulmasta katsottuna merkin ja rekisteröintihakemuksen kohteena olevien tavara- tai palvelulajien ominaisuuksien välillä riittävän suora ja konkreettinen suhde. Tässä yhteydessä on myös tarpeen muistuttaa, että mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltaminen ei edellytä konkreettista, todellista ja painavaa tarvetta vapaaseen käytettävyyteen.

(ks. 53 ja 55 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 63–65 kohta)