Kanne 29.6.2021 – WV v. EUH
(asia T-371/21)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: WV (edustaja: asianajaja É. Boigelot)
Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan EUH:n nimittävän viranomaisen 26.8.2020 tekemän päätöksen ja tarpeen mukaan kaikki toimet ja päätökset, joilla valmisteltiin ensin mainittua päätöstä, jolla EUH päätti, että ”[luottamuksellinen]:lle,1 joka on Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) virkamies, määrätään seuraamukseksi henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti viraltapano ilman eläkkeen alentamista. Tämä päätös tulee voimaan sen allekirjoittamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä”, päätöksen viitenumero on [luottamuksellinen], ja [luottamuksellinen] on samana päivänä toimittanut sen tiedoksiannon sähköpostitse
määräämään korvattaviksi kaikki vahingot, jotka kantajalle on aiheutunut ja vielä aiheutuu riidanalaisen päätöksen tekemisestä ja täytäntöönpanosta ja kaikesta kyseisen päätöksen tekemiseen liittyneestä riitautetusta menettelystä ja joiden kohtuullisena määränä kantaja pitää tähän mennessä 3 500 000 euroa varaten oikeuden korottaa tätä määrää oikeudenkäynnin aikana
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu syyksi luettujen seikkojen paikkansa pitämättömyyteen, virheellisten oikeusperustojen käyttämiseen, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt 17 artiklan 1 kohdan, 21 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan, 55 artiklan 1 kohdan ja 60 artiklan rikkomiseen, ilmeisiin arviointivirheisiin, perustelujen riittämättömyyteen, perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja kahdesti rankaisemisen kiellon periaatteen (non bis in idem) loukkaamiseen.
Toinen kanneperuste, joka perustuu kurinpitomenettelyssä tapahtuneisiin muotovirheisiin ja menettelyvirheisiin ja erityisesti henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevien 1 ja 2 artiklan ja 22 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja hallinnollisten tutkimusten ja kurinpitomenettelyiden toteuttamista koskevista yleisistä täytäntöönpanosäännöistä 12.6.2019 annetun komission päätöksen (jäljempänä täytäntöönpanosäännöt) useiden määräysten rikkomiseen, toistuneisiin puolustautumisoikeuksien loukkauksiin ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan 2 kohdan, jossa taataan jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin, rikkomiseen, henkilöstösääntöjen 26 artiklan toisen kohdan rikkomiseen, syyttömyysolettaman loukkaamiseen, kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen, perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja siinä vahvistetun puolueettomuusvelvoitteen loukkaamiseen, asetuksen 2018/17251 ja asetuksen 2001/10492 rikkomiseen, perusoikeuskirjan 47 artiklassa taatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteestä johtuvan oikeuskeinojen tasapuolisuuden periaatteen loukkaamiseen, huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin, perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin ja ilmeiseen arviointivirheeseen, tutkinnan suorittamista puolueettomasti, riippumattomasti ja perusteellisesti ja sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi koskevan velvoitteen laiminlyöntiin sekä vilpittömän mielen ja hyvän hallinnon periaatteiden loukkaamiseen.
Kolmas kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 10 artiklan rikkomiseen, oikeusvarmuuden periaatteen ja seuraamuksen oikeasuhteisuuden periaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen sekä ilmeiseen arviointivirheeseen. Kantaja vetoaa siihen, että seuraamus ei ole oikeassa suhteessa syyksi luettuun tosiseikastoon.
Neljäs kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, henkilöstösääntöjen 12 ja 22 b artiklan rikkomiseen, huolenpitovelvoitteen laiminlyöntiin ja henkilöstösääntöjen 24 artiklan rikkomiseen, harkintavallan väärinkäyttöön, direktiivin 2019/19371 säännösten rikkomiseen, direktiivien 2000/782 ja 2000/433 rikkomiseen, vilpitöntä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa koskevan velvoitteen loukkaamiseen, antisemitismin torjunnasta 1.6.2017 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (2017/2692(RSP)) ja antisemitismin torjunnasta 2.12.2020 annetun neuvoston julkilausuman noudattamatta jättämiseen, SEU 2 ja SEU 3 artiklan rikkomiseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan rikkomiseen, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen rikkomiseen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen rikkomiseen.
____________
1 Luottamukselliset tiedot poistettu.
1 Luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725 (EUVL 2018, L 295, s. 39).
1 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).
1 Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 (EUVL 2019, L 305, s. 17).
1 Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16).
1 Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29.6.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY (EYVL 2000, L 180, s. 22).