Kanne 22.1.2017 – Selimovic v. parlamentti

(Asia T-61/17)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Kantaja: Jasenko Selimovic (Hägersten, Ruotsi) (edustaja: asianajaja B. Leidhammar)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan päätiedottajan 22.11.2016 antamat päätökset D 203109 ja D 203110 (päätiedottajan päätökset)

kumoamaan Euroopan parlamentin puhemiehistön 22.12.2016 antaman päätöksen PE 595.204/BUR/DEC (puhemiehistön päätös)

ratkaisemaan asian viipymättä

velvoittamaan Euroopan parlamentin suorittamaan kantajalle myöhemmin täsmennettävän määrän vahingonkorvausta korkoineen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste: kantaja väittää, että hän ei ole syyllistynyt henkilöstösääntöjen 12 a artiklassa tarkoitettua työpaikkakiusaamista koskeviin tekoihin, joista häntä syytetään.

Toinen kanneperuste: kantaja väittää, että päätökset on tehty menettelyssä, jossa on loukattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa vahvistettua oikeusvarmuuden periaatetta ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, muun muassa seuraavalla tavalla: sama taho on suorittanut tutkinnan ja näytön arvioinnin ja on antanut päätökset (eli inkvisitorisessa järjestelmässä). Päätöksissä ei selosteta täsmällisesti tekoja, joista kantajaa syytetään. Kantaja väittää, että hänellä ei ole ollut mahdollisuutta saada tietoonsa, mistä häntä syytetään konkreettisesti, eikä hänelle ole annettu mahdollisuutta vastata esitettyihin syytöksiin. Kantajalla itsellään tai hänen edustajallaan ei ole ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä henkilöille, jotka syyttävät häntä, tai salaisille todistajille. Hänellä ei ole ollut riittävästi aikaa valmisteluun. Euroopan parlamentti ei ole ottanut kantaa kantajan perusteisiin ja näyttöön, eikä ole näyttänyt toteen henkilöstösääntöjen rikkomista.

Kolmas kanneperuste: kantaja väittää, että puhemiehistön päätös hylätä hänen pyyntönsä, joka koski päätiedottajan päätösten tutkimista, on tehty perusteettomasti.

Neljäs kanneperuste: kantaja väittää, että salaiset oikeudenkäynnit, joissa noudatetaan inkvisitorista menettelyä ilman, että parlamentin jäsenellä on mahdollisuutta saada tietoonsa tai ainakin kiistää työpaikkakiusaamista koskevia yleisiä syytöksiä, on uhka demokratialle. Erityisesti, kun otetaan huomioon vahinko, jota raskauttavasta päätöksestä aiheutuu parlamentaarikon poliittiselle vaikutusmahdollisuudelle.

Viides kanneperuste: kantaja väittää, että asia on ratkaistava kiireellisesti, koska hänellä on konkreettisia ja käytännön vaikeuksia työskennellä poliittisesti ja saada kannatusta Ruotsissa niillä aloilla, jotka kuuluvat hänen toimialaansa Euroopan parlamentissa. Hänen nopea vapauttamisensa syytöksistä muuttaisi tilannetta radikaalisti ja kantaja saisi aikaa ja mahdollisuuksia jatkaa poliittista työskentelyään ja aloittaa vaalityö ennen seuraavia vaaleja.

Kuudes kanneperuste: kantaja väittää, että Euroopan parlamentti on toiminut tahallisesti tai joka tapauksessa tuottamuksellisesti, koska se ei ole keskeyttänyt menettelyä, vaikka neuvoa-antava komitea ei löytänyt ainoatakaan syytöksiä tukevaa seikkaa, joka olisi riittävän täsmällinen (missä, milloin, miten), jotta sillä voitaisiin perustella syytösten hyväksyminen tai hylkääminen, tai jotta sitä vastaan voitaisiin esittää vastakkaista näyttöä tai vastanäyttöä, ja kaiken lisäksi parlamentti antoi raskauttavan päätöksen, vaikka se oli tietoinen asiakirja-aineistoon liittyvistä ilmeisistä puutteista. Tämä on vahingoittanut kantajaa. Vahinko muodostuu kustannuksista, kärsimyksestä ja vaikeuksista, joita kantajalla on päätöksen johdosta ollut tulevan poliittisen toimintansa osalta. Kantaja täsmentää myöhemmin kohtuullisen määrän.

____________