EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(kolmas jaosto)

3 päivänä joulukuuta 2014

Asia F‑109/13

DG

vastaan

Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA)

Henkilöstö – Väliaikainen toimihenkilö – Työsopimuksen irtisanominen – Perustelematta jättäminen – Arviointimenettelyn noudattamatta jättäminen – Ilmeinen arviointivirhe

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa DG vaatii virkamiestuomioistuinta yhtäältä kumoamaan Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) 31.12.2013 tekemän päätöksen, jolla hänen työsopimuksensa irtisanottiin ja toisaalta määräämään, että hänet on palautettava tehtäviinsä ja että hänelle on maksettava rahallisia suorituksia hänen työsopimuksensa todellisen päättymispäivän ja sen päivän väliseltä ajalta, kun hänet palautetaan tehtäviinsä sekä korvaamaan henkisen kärsimyksen, jota kantaja väittää itselleen aiheutuneen.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. DG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Kanneperusteet – Harkintavallan väärinkäyttö – Käsite – Todistustaakka ja asian selvittäminen

2.      Henkilöstökanne – Kanneperusteet – Ilmeinen arviointivirhe – Käsite – Todistustaakka

3.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen – Hallinnon harkintavalta – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Laajuus – Velvollisuutta tarkastella mahdollisuutta siirtää asianomainen työntekijä toisiin tehtäviin ei ole

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdan i alakohta)

1.      Harkintavaltaa on käytetty väärin vain, jos objektiivisten, asiaankuuluvien ja yhtäpitävien seikkojen perusteella voidaan osoittaa, että riitautettu toimi on tehty muun kuin henkilöstösääntöjen sovellettavissa säännöksissä esitetyn päämäärän saavuttamiseksi.

Tältä osin ei riitä, että kantaja viittaa väitteidensä tueksi joihinkin tosiseikkoihin; kantajan on lisäksi toimitettava täsmällisiä, objektiivisia ja yhtäpitäviä seikkoja, jotka ovat omiaan tukemaan hänen väitteidensä todenmukaisuutta tai ainakin niiden todennäköisyyttä, koska muutoin vastapuolen toteamusten aineellista paikkansapitävyyttä ei voida asettaa kyseenalaiseksi.

(ks. 31 ja 32 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio Skareby v. komissio (F‑46/06, EU:F:2008:26, 156 ja 157 kohta)

2.      Virhe voidaan luonnehtia ilmeiseksi vain jos se on helposti havaittavissa niiden perusteiden avulla, joita lainsäätäjä on halunnut hallinnon päätöksentekovallan käytölle asettaa. Tästä seuraa, että osoittaakseen, että tosiseikkojen arvioinnissa on tapahtunut ilmeinen virhe, jonka perustella riidanalainen päätös voidaan kumota, kantajan on esitettävä riittävää näyttöä, jotta hallinnon päätöksessään tosiseikoista tekemä arviointi voidaan todeta epäuskottavaksi. Ilmeistä arviointivirhettä koskeva peruste on toisin sanoen hylättävä, jos kyseenalaistettua arviointia voidaan kantajan esittämistä seikoista huolimatta pitää totena tai pätevänä.

(ks. 44 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio AJ v. komissio (F‑80/10, EU:F:2011:172, 34 ja 35 kohta); tuomio Eklund v. komissio (F‑57/11, EU:F:2012:145, 51 kohta) ja määräys Mészáros v. komissio (F‑22/13, EU:F:2014:189, 52 kohta)

3.      Toimivaltaisella viranomaisella on toistaiseksi voimassa olevan väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisen osalta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdan i alakohdan mukaisesti ja sopimuksessa vahvistettua määräaikaa noudattaen laaja harkintavalta, ja unionin tuomioistuinten valvonnan on näin ollen rajoituttava sen tarkistamiseen, ettei asiassa ole tehty ilmeistä virhettä tai käytetty harkintavaltaa väärin.

Tältä osin huolenpitovelvollisuuden noudattamisella ei voida perustella kyseisten palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdan i alakohdan tulkintaa, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava ennen toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella palvelukseen otetun työntekijän irtisanomista, voidaanko työntekijä siirtää toiseen, olemassa olevaan tai pian perustettavaan virkaan.

(ks. 56 ja 57 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio ETF v. Landgren (T‑404/06 P, EU:T:2009:313, 162 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Unionin yleinen tuomioistuin: tuomio ETF v. Schuerings (T‑107/11 P, EU:T:2013:624, 81 kohta) ja tuomio komissio v. Macchia (T‑368/12 P, EU:T:2014:266, 57 kohta)