Asia T-192/04

Flex Equipos de Descanso, SA

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus sanamerkin LURA-FLEX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisemmat kansalliset kuviomerkit, jotka sisältävät sanaosan ”flex” – Aikaisempien tavaramerkkien tunnettuuden osoittamiseksi esitettyjen todisteiden käännösten toimittaminen väiteosastolle myöhässä – Väiteosaston velvollisuus arvioida, onko käännettyjen asiakirjojen huomioon ottaminen tarpeen

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteisön tavaramerkki – Kolmansien huomautukset ja väite – Väitteen tutkiminen

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 16 säännön 3 kohta, 17 säännön 2 kohta ja 20 säännön 2 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Valitusmenettely – Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston väiteosaston päätöksestä tehty valitus – Valituslautakunnan suorittaman tutkinnan ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohta)

1.      Siitä seikasta, että yhtäältä yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 16 säännön 3 kohdassa viitataan 20 säännön 2 kohtaan ja toisaalta 17 säännön 2 kohdassa viitataan 16 säännön 3 kohtaan, on pääteltävissä, että määräaika, jonka väiteosasto 20 säännön 2 kohdan nojalla asettaa väitteen tueksi esitettyjä tosiseikkoja, todisteita ja huomautuksia koskevien yksityiskohtaisten tietojen antamista varten, koskee myös väitemenettelyn kielellä laadittuja käännöksiä väitteentekijän aikaisempien tavaramerkkien tunnettuutta koskevista todisteista.

Näin ollen kun väitteentekijä toimittaa väiteosastolle väitemenettelyn kielellä laaditut käännökset aikaisempien tavaramerkkiensä tunnettuutta koskevista todisteista ja todistuksista mainitun määräajan päätyttyä, on katsottava, että kantaja on asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla jättänyt toimittamatta todisteet määräajassa ja että sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) voi näin ollen kyseisen säännöksen nojalla olla ottamatta sanottuja todisteita huomioon.

(ks. 50 ja 61 kohta)

2.      Kun valituslautakunnan käsiteltävänä on päätös, jolla on hylätty merkin rekisteröimistä yhteisön tavaramerkiksi vastaan tehty väite, valituslautakunnalla on yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohdan nojalla harkintavalta päättäessään – edellyttäen, että se perustelee tältä osin päätöksensä – ottaako se huomioon päätöksessä, joka sen on annettava, tosiseikkoja ja todisteita, jotka väitteentekijä on esittänyt väiteosastolle liian myöhään. Niiden huomioon ottaminen on perusteltua erityisesti silloin, kun yhtäältä liian myöhään esitetyt seikat ovat ensi arviolta mahdollisesti todella merkityksellisiä käsiteltävänä olevan väitteen ratkaisun kannalta ja toisaalta menettelyvaihe, jossa tällainen liian myöhäinen esittäminen tapahtuu, ja tähän liittyvät olosuhteet eivät ole esteenä niiden huomioon ottamiselle.

Valituslautakunta tekee näin ollen oikeudellisen virheen, jos se jättää suoraan käyttämättä harkintavaltaansa päättää, onko tällaisia todisteita ja todistuksia otettava huomioon vai ei.

(ks. 62, 63 ja 67 kohta)