Asia C-44/11

Finanzamt Frankfurt am Main V-Höchst

vastaan

Deutsche Bank AG

(Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Direktiivi 2006/112/EY – 56 artiklan 1 kohdan e alakohta – 135 artiklan 1 kohdan f ja g alakohta – Vapautus, joka koskee arvopaperiomaisuuden hallinnointia (salkunhoito)

Tuomion tiivistelmä

1.        Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Palvelujen suoritus – Useasta osatekijästä koostuvat liiketoimet – Liiketoimi, jota on pidettävä yhtenä suorituksena – Arvopaperiomaisuuden hallinnointi

2.        Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Vapautukset – Arvopapereita koskevat liiketoimet – Sijoitusrahastojen hallinta – Käsitteet – Arvopaperiomaisuuden hallinnointi ei kuulu käsitteen alaan

(Neuvoston direktiivin 2006/112 135 artiklan 1 kohdan f ja g alakohta)

3.        Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Palvelujen suoritus – Verotuspaikan määrittäminen – Pankki-, rahoitus- ja vakuutustoiminta, mukaan lukien jälleenvakuutus – Käsite – Arvopaperiomaisuuden hallinnointi kuuluu käsitteen alaan

(Neuvoston direktiivin 2006/112 56 artiklan 1 kohdan e alakohta)

1.        Arvopaperiomaisuuden hallinnointipalvelu eli toiminta, jossa verovelvollinen päättää korvausta vastaan oman harkintansa mukaan arvopapereiden ostosta ja myynnistä sekä toteuttaa tällaiset päätökset ostamalla ja myymällä arvopapereita, muodostuu kahdesta osatekijästä, jotka liittyvät niin läheisesti yhteen, että ne muodostavat objektiivisesti tarkasteltuna yhden ainoan taloudellisen suorituksen.

(ks. 29 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112 135 artiklan 1 kohdan f ja g alakohtaa on tulkittava niin, että arvopaperiomaisuuden hallinnointia ei ole mainittujen säännösten mukaan vapautettu arvonlisäverosta.

Direktiivin 2006/112 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädetyn vapauttamisen kohteena olevat liiketoimet ovat liiketoimia, jotka ovat tunnusomaisia yhteissijoitusyrityksen toiminnalle. Konkreettisesti kyse on yhteisistä sijoitusrahastoista, joihin on koottu useita sijoituksia ja joissa nämä on hajautettu arvopapereihin, joita voidaan hallinnoida tehokkaasti tulosten optimoimiseksi, ja joissa yksittäiset sijoitukset voivat olla melko pieniä. Tällaiset sijoitusrahastot hallinnoivat sijoituksiaan omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kun taas jokainen sijoittaja omistaa osuuden rahastosta mutta ei rahaston sijoituksista sellaisenaan. Arvopaperiomaisuuden hallinnointipalvelut sen sijaan koskevat yleensä yhden henkilön varallisuutta, jonka arvon on oltava kokonaisuudessaan huomattava, jotta sitä voitaisiin kannattavasti hallinnoida. Salkunhoitaja ostaa ja myy sijoitustuotteita sijoittajan nimissä ja lukuun, ja arvopaperit pysyvät sijoittajan omistuksessa koko sopimuskauden ajan ja sen jälkeenkin.

Direktiivin 2006/112 135 artiklan 1 kohdan f alakohdan soveltamisalalla liiketoimet, jotka koskevat osakkeita ja muita arvopapereita, ovat arvopaperimarkkinoilla toteutettuja liiketoimia, ja arvopaperikaupalla tarkoitetaan toimia, joilla osapuolten oikeudellista ja taloudellista tilannetta muutetaan. Mainitun säännöksen mukaiset ”liiketoimet – – jotka koskevat – – arvopapereita” käsittävät näin ollen liiketoimet, joilla voidaan luoda, muuttaa tai lakkauttaa oikeuksia ja velvollisuuksia, joita osapuolilla on arvopapereiden perusteella. Arvopaperiomaisuuden hallinnointipalvelu muodostuu sitä vastoin lähinnä kahdesta osatekijästä eli yhtäältä sijoittajan omaisuuden analysoinnista ja valvonnasta ja toisaalta varsinaisista arvopapereiden osto- ja myyntisuorituksista. Omaisuuden analysointi ja valvonta eivät välttämättä edellytä liiketoimia, joilla voidaan luoda, muuttaa tai lakkauttaa oikeuksia ja velvollisuuksia, joita osapuolilla on arvopapereiden perusteella. Koska mainittua suoritusta voidaan arvonlisäveron kannalta tarkastella vain kokonaisuutena, direktiivin 2006/112 135 artiklan 1 kohdan f alakohta ei koske sitä.

(ks. 31, 33, 34, 36–39, 43 ja 46 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

3.        Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112 56 artiklan 1 kohdan e alakohtaa on tulkittava niin, ettei sitä sovelleta ainoastaan kyseisen direktiivin 135 artiklan 1 kohdan a–g kohdassa mainittuihin palveluihin vaan myös arvopaperiomaisuuden hallinnointipalveluihin.

(ks. 55 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)