Language of document :

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 22.9.2020 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Cour de cassation – Ranska) – Cali Apartments SCI (C-724/18) ja HX (C-727/18) v. Procureur général près la cour d’appel de Paris ja Ville de Paris

(yhdistetyt asia C-724/18 ja C-727/18)1

(Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2006/123/EY – Soveltamisala – Kalustettujen tilojen vuokraaminen toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu niihin asumaan – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään etukäteislupaa koskevasta järjestelmästä tiettyjen kuntien osalta ja velvoitetaan nämä kunnat määrittämään tämän järjestelmän mukaisten lupien myöntämisedellytykset – 4 artiklan 6 alakohta – Lupajärjestelmän käsite – 9 artikla – Oikeuttaminen ‒ Kohtuuhintaisten pitkäaikaisten vuokra-asuntojen riittämätön tarjonta ‒ Oikeasuhteisuus – 10 artikla – Lupien myöntämisedellytyksiin liittyvät vaatimukset)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Cali Apartments SCI (C-724/18) ja HX (C-727/18)

Vastapuolet: Procureur général près la cour d’appel de Paris ja Ville de Paris

Tuomiolauselma

Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY 1 ja 2 artiklaa on tulkittava siten, että tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöön, joka koskee toimintaa, jossa asumiskäyttöön tarkoitettuja kalustettuja tiloja vuokrataan ammattimaisesti tai muuten kuin ammattimaisesti vastiketta vastaan toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu näihin tiloihin asumaan.

Direktiivin 2006/123 4 artiklaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, jossa tietynlaisen toiminnan, jossa vuokrataan asumiskäyttöön tarkoitettuja tiloja, harjoittaminen edellyttää etukäteislupaa, kuuluu tämän artiklan 6 alakohdassa tarkoitetun lupajärjestelmän käsitteen soveltamisalaan.

Direktiivin 2006/123 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa on tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö, jossa pitkäaikaiseen vuokraukseen tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen riittävän tarjonnan takaamiseksi asetetaan tietyissä kunnissa, joissa vuokrapaineet ovat poikkeuksellisen suuret, etukäteislupajärjestelmän alaiseksi tietynlainen toiminta, jossa asumiskäyttöön tarkoitettuja kalustettuja tiloja vuokrataan vastiketta vastaan toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu näihin tiloihin asumaan, on perusteltu vuokra-asuntopulan torjumista koskevasta yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä ja oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun päämäärään nähden, sillä tätä päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä etenkin siksi, että jälkikäteisvalvonta tapahtuisi liian myöhään, jotta sillä olisi todellista vaikutusta.

Direktiivin 2006/123 10 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa otetaan käyttöön sellainen järjestelmä, jonka mukaan tietynlainen asumiskäyttöön tarkoitettujen kalustettujen tilojen vuokraaminen vastiketta vastaan edellyttää etukäteislupaa ja joka perustuu kriteereihin siitä, että kyseessä olevaa tilaa vuokrataan ”toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu siihen asumaan”, ja jossa annetaan paikallisviranomaisille toimivalta täsmentää tässä lainsäädännössä vahvistetuissa puitteissa kyseisen järjestelmän mukaisten lupien myöntämisedellytykset niin, että paikallisviranomaiset ottavat tällöin huomioon yhteiskuntaryhmien sekoittumisen tavoitteen paikallisten asuntomarkkinoiden ominaispiirteiden ja asuntopulan torjumisen tarpeen mukaisesti ja asettavat myöntämisen edellytykseksi tarvittaessa korvausvelvollisuuden, joka muodostuu siitä, että tilat, joita on käytetty muuhun kuin asumiseen, muutetaan samalla asumiskäyttöön, kunhan nämä myöntämisedellytykset ovat tällä säännöksellä vahvistettujen vaatimusten mukaisia ja tämä korvausvelvollisuus voidaan täyttää noudattaen avoimia ja saatavilla olevia ehtoja.

____________

1 EUVL C 35, 28.1.2019.