Language of document : ECLI:EU:C:2011:652

Asia C-83/10

Aurora Sousa Rodríguez ym.

vastaan

Air France SA

(Juzgado de lo Mercantil nº 1 de Pontevedran esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Lentoliikenne – Asetus (EY) N:o 261/2004 – 2 artiklan l alakohta – Matkustajille lennon peruuttamisen johdosta annettava korvaus – Peruuttamisen käsite – 12 artikla – Lisäkorvauksen käsite – Korvaus kansallisen oikeuden perusteella

Tuomion tiivistelmä

1.        Liikenne – Lentoliikenne – Asetus N:o 261/2004 – Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevat yhteiset säännöt – Peruuttamisen käsite

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 261/2004 2 artiklan l alakohta ja 5 artiklan 3 kohta)

2.        Liikenne – Lentoliikenne – Asetus N:o 261/2004 – Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevat yhteiset säännöt – Lisäkorvaus – Soveltamisala – Aineettoman vahingon kuuluminen lisäkorvauksen soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 261/2004 8, 9 ja 12 artikla; vuoden 1999 Montrealin yleissopimus)

1.        Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen N:o 295/91 kumoamisesta annetun asetuksen N:o 261/2004 2 artiklan l alakohdassa määriteltyä ”peruuttamisen” käsitettä on tulkittava siten, että se ei koske yksinomaan sitä, että asianomainen lentokone ei lähde lainkaan lentoon, vaan se kattaa myös tapauksen, jossa lentokone on lähtenyt lentoon mutta sen on tämän jälkeen pitänyt mistä tahansa syystä palata lähtölentoasemalle ja jossa kyseisen lentokoneen matkustajat on siirretty muille lennoille.

Sillä, miksi lentokoneen on pitänyt palata lähtölentoasemalle, ei tässä yhteydessä ole merkitystä. Tällä on nimittäin merkitystä yksinomaan sen määrittämiseksi, johtuiko kyseinen peruuttaminen mahdollisesti asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, jolloin korvausta ei tarvitse maksaa.

(ks. 34 ja 35 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen N:o 295/91 kumoamisesta annetun asetuksen N:o 261/2004 12 artiklassa mainittua ”lisäkorvauksen” käsitettä on tulkittava siten, että se mahdollistaa sen, että kansallinen tuomioistuin velvoittaa korvaamaan vahingon − aineeton vahinko mukaan luettuna −, joka aiheutuu lentokuljetussopimuksen täyttämättä jättämisestä, eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyssä yleissopimuksessa määrätyin tai kansallisessa oikeudessa säädetyin edellytyksin. Tämä ”lisäkorvauksen” käsite ei sen sijaan voi olla oikeudellinen perusta sille, että kansallinen tuomioistuin velvoittaa lentoliikenteen harjoittajan korvaamaan matkustajille, joiden lento on viivästynyt tai peruutettu, näille sen vuoksi aiheutuneet kulut, että kyseinen lentoliikenteen harjoittaja ei ole noudattanut avunanto- ja huolenpitovelvoitteitaan, joista säädetään kyseisen asetuksen 8 ja 9 artiklassa.

(ks. 46 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)