Asia T-769/16
Maxime Picard
vastaan
Euroopan komissio
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu ensimmäinen jaosto) 24.3.2021
Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Vuoden 2014 henkilöstösääntöuudistus – Tiettyjä eläkeoikeuksien laskennan yksityiskohtaisia sääntöjä koskevat siirtymätoimenpiteet – Palvelussuhteen ehtojen muuttuminen uuden sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimuksen allekirjoittamisen seurauksena – Palveluksessa olemisen käsite
Virkamiehet – Eläkkeet – Eläkeoikeuksien laskennan yksityiskohtaiset säännöt – Asetuksen N:o 1023/2013 siirtymäsäännökset – Soveltaminen soveltuvin osin 31.12.2013 palveluksessa oleviin toimihenkilöihin – Palveluksessa olemisen käsite – Se, että sopimussuhteinen toimihenkilö on tämän päivämäärän jälkeen allekirjoittanut uuden työsopimuksen, jolla muutetaan olennaisesti hänen tehtäviään, ei kuulu käsitteen alaan
(Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevat 21 ja 22 artikla, sellaisina kuin ne ovat muutettuina asetuksella N:o 1023/2013; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 1 artiklan 1 kohta ja 3 a artikla; neuvoston asetuksen N:o 723/2004 johdanto-osan 36 perustelukappale)
(ks. 65–83, 90 ja 93 kohta)
Tiivistelmä
Kantaja oleva Maxime Picard on vuodesta 2008 lähtien ollut Euroopan komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (jäljempänä PMO) palveluksessa sopimussuhteisena toimihenkilönä. Hänet otettiin alun perin palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi ensimmäiseen tehtäväryhmään vuonna 2008 allekirjoitetulla työsopimuksella (jäljempänä vuoden 2008 työsopimus), joka uusittiin kolme kertaa määräajaksi ennen kuin se uusittiin vuonna 2011 toistaiseksi voimassa olevaksi.
Kantaja allekirjoitti 16.5.2014 uuden toistaiseksi voimassa olevan sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimuksen, jossa hänet luokiteltiin toiseen tehtäväryhmään, kun hän oli ensin osoittanut hoitaneensa viimeksi mainittuun tehtäväryhmään kuuluvia tehtäviä. Tämä työsopimus tuli voimaan 1.6.2014 (jäljempänä vuoden 2014 työsopimus).
Vuonna 2014 toteutetulla Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen uudistuksella(1) oli sillä välin yhtäältä otettu käyttöön uusi 1,8 prosentin vuotuinen eläkeoikeuksien karttuma, joka oli aikaisempaa 1,9 prosentin määrää epäedullisempi, ja toisaalta vahvistettu eläkkeelle jäämisen iäksi 66 vuotta aiemman 63 vuoden sijaan.(2) Uudistukseen sisältyvän siirtymäjärjestelyn mukaan on kuitenkin niin, että virkamies, ”joka on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana”, kerryttää edelleen eläkeoikeuksia vuotuisen 1,9 prosentin karttuman mukaisesti.(3) Lisäksi on niin, että ”jos virkamies on vähintään 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen [64 vuoden 8 kuukauden] iässä”.(4) Kyseisiä siirtymäsäännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 31.12.2013.(5)
Allekirjoitettuaan uuden työsopimuksensa henkilöstösääntöuudistuksen voimaantulon jälkeen kantaja pyysi PMO:n sektorin ”Eläkkeet” käsittelijältä selvennystä uudistuksen vaikutuksista tilanteeseensa. Käsittelijä vahvisti vastauksessaan, ettei kantajaan voida työsopimuksen muutoksen johdosta soveltaa 1.6.2014 lähtien siirtymäsäännöksiä eläkeoikeuksien karttumisesta eikä eläkeiästä.
Kantajan tästä vastauksesta tekemän oikaisupyynnön tultua hylätyksi kantaja nosti unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen käsittelijän vastauksen ja hänen oikaisupyyntönsä hylkäävän päätöksen kumoamiseksi. Kantaja väitti kanteensa tueksi, että hallinnon olisi pitänyt kyseessä olevien siirtymäsäännösten soveltamiseksi määrittää uuden vuoden 2014 työsopimuksen alkamispäivän sijaan palvelukseentulopäiväksi 1.7.2008, jolloin hänet otettiin alun perin palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi ensimmäiseen tehtäväryhmään.
Unionin yleisen tuomioistuimen laajennettu ensimmäinen jaosto kuitenkin hylkää tämän kanteen. Unionin yleinen tuomioistuin lausuu tuomiossaan henkilöstösääntöuudistuksella käyttöön otettujen eläkeoikeuksien karttumista ja eläkeikää koskevien siirtymäsäännösten soveltamisesta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin, jotka ovat allekirjoittaneet uuden työsopimuksen mainitun uudistuksen jälkeen.(6)
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee ensimmäiseksi muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 1 artiklan 1 kohdan tulkintaa, jonka mukaan henkilöstösääntöuudistuksella virkamiesten hyväksi käyttöön otettuja eläkeoikeuksien karttumista ja eläkeikää koskevia siirtymäsäännöksiä ”sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013”.(7) Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa aluksi, että siirtymäsäännöksiä tulkitaan tiukasti ja että niiden soveltaminen soveltuvin osin muuhun henkilöstöön edellyttää virkamiesten ja toimihenkilöiden erityispiirteiden huomioon ottamista. Tältä osin näiden kahden henkilöstöryhmän välinen ero perustuu muun muassa hoidettujen tehtävien luonteeseen ja virkamiehen tai toimihenkilön ja unionin hallinnon väliseen oikeussuhteeseen. Tarkemmin sanoen virkamies tulee unionin hallinnon palvelukseen ja pysyy sen palveluksessa henkilöstösääntöihin perustuvan suhteen perusteella, kun taas sopimussuhteinen toimihenkilö tulee palvelukseen ja pysyy palveluksessa sopimussuhteen perusteella.(8) Täten on niin, että jotta muihin toimihenkilöihin voidaan soveltaa siirtymäsääntöjä, heidän on oltava ”palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013” eli heillä on oltava työsopimus unionin hallinnon kanssa kyseisenä ajankohtana.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin täsmentää ajankohtana 31.12.2013 palveluksessa olemisen käsitettä. Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan tämä tilanne voidaan vahvistaa vain silloin, kun toimihenkilö ei allekirjoita uutta työsopimusta, joka merkitsee uuden työsuhteen alkamista unionin hallinnon kanssa, eli kun mainitulla työsopimuksella ei tehdä sellaisia olennaisia muutoksia toimihenkilön tehtäviin, joilla voitaisiin kyseenalaistaa mainitun työsuhteen jatkuvuus tehtävien osalta. Tämän perusteella siirtymäsäännöksiä sovelletaan soveltuvin osin 31.12.2013 palveluksessa olevaan muuhun henkilöstöön, joka on edelleen palveluksessa tämän ajankohdan jälkeen sellaisen työsopimuksen perusteella, joka ei merkitse työsuhteen katkeamista. Tässä tulkinnassa otetaan huomioon uuden työsopimuksen allekirjoittamisen oikeudellinen merkitys, ja sillä turvataan samalla henkilöstön saavutetut oikeudet ja perustellut odotukset.
Unionin yleinen tuomioistuin toteaa käsiteltävässä asiassa, että kantajan allekirjoittama uusi työsopimus mahdollisti tämän pääsyn ylempään tehtäväryhmään, millä asetettiin kyseenalaiseksi kantajan ja unionin hallinnon välisen vuoden 2008 työsopimukseen perustuvan työsuhteen jatkuvuus tehtävien osalta. Näin ollen on niin, että vaikka kantaja oli palveluksessa 31.12.2013 alkuperäisen vuoden 2008 työsopimuksen perusteella, uusi vuoden 2014 työsopimus johti tämän työsuhteen katkeamiseen ja uuden työsuhteen alkamiseen, minkä johdosta kantajaan ei voida soveltaa eläkeoikeuksien karttumaa ja eläkeikää koskevia siirtymäsäännöksiä.