Asia C‑114/12

Euroopan komissio

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Kumoamiskanne – Euroopan unionin ulkoinen toiminta – Kansainväliset sopimukset – Yleisradio-organisaatioiden lähioikeuksien suoja – Euroopan neuvoston yleissopimusta koskevat neuvottelut – Neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, jossa sallitaan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteinen osallistuminen neuvotteluihin – SEUT 3 artiklan 2 kohta – Unionin yksinomainen ulkoinen toimivalta

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 4.9.2014

1.        Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien toimien kuuluminen kyseisen käsitteen piiriin

(SEUT 218 artiklan 3 ja 4 kohta ja SEUT 263 artikla)

2.        Kansainväliset sopimukset – Sopimusten tekeminen – Unionin toimivalta – Yleisradio-organisaatioiden oikeuksien suojaamista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus – Yksinomaisuus – Perusta – Vaikuttaminen direktiiveihin 93/83, 2001/29, 2004/48, 2006/115 ja 2006/116 perustuviin unionin oikeuden sääntöihin

(SEUT 3 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2001/29, 2004/48, 2006/115 ja 2006/116)

3.        Kansainväliset sopimukset – Sopimusten tekeminen – Unionin toimivalta – Yksinomaisuus – Arviointiperuste – Sillä, että tietyn alan unionin yhteiset säännöt on hajautettu erilaisiin oikeudellisiin välineisiin, ei ole merkitystä

(SEUT 3 artiklan 2 kohta)

1.        Neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksessä, jossa sallitaan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteinen osallistuminen kansainvälistä sopimusta koskeviin neuvotteluihin, kootaan yhteen neuvotteluvaltuudet, jotka on annettu yhtäältä komissiolle ja toisaalta jäsenvaltioille ja neuvoston puheenjohtajavaltiolle. Tästä seuraa välttämättä, että neuvosto on osallistunut molempien neuvotteluvaltuuksien antamiseen. Vaikka kanne koskee osittain jäsenvaltioiden edustajien hallitustensa edustajina eikä neuvoston jäseninä tekemää päätöstä, kyseinen kanne voidaan näin ollen ottaa riidanalaisen päätöksen osalta kokonaisuudessaan tutkittavaksi.

(ks. 38 ja 41 kohta)

2.        Riski siitä, että kansainvälisillä sitoumuksilla vaikutetaan haitallisesti unionin yhteisiin sääntöihin tai muutetaan kyseisten sääntöjen ulottuvuutta, millä voidaan perustella unionin yksinomainen ulkoinen toimivalta, on olemassa silloin, kun kyseiset sitoumukset kuuluvat näiden sääntöjen soveltamisalaan tai ainakin alaan, jonka kyseiset säännöt jo suurelta osin kattavat.

Yleisradio-organisaatioiden lähioikeuksien suojaamista koskevaa Euroopan neuvoston yleissopimusta koskevien neuvottelujen sisältö, sellaisena kuin se on rajattuna vuoden 2002 suosituksella, vuoden 2008 muistiolla ja vuoden 2010 raportilla, kuuluu unionin yhteisten sääntöjen suurelta osin kattamaan alaan. Tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta annetusta direktiivistä 93/83, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetusta direktiivistä 2001/29, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetusta direktiivistä 2004/48, vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla annetusta direktiivistä 2006/115 ja tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetusta direktiivistä 2006/116 nimittäin ilmenee, että kyseiset oikeudet kuuluvat unionin oikeudessa yhdenmukaistettuun oikeudelliseen kehykseen, jolla pyritään erityisesti takaamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja jolla on otettu käyttöön järjestelmä, jossa on kyse yleisradio-organisaatioita koskevasta korkeatasoisesta ja yhtenäisestä suojasta.

Kyseiset neuvottelut voivat siten vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. Kyseiset neuvottelut kuuluvat näin ollen unionin yksinomaisen toimivallan piiriin.

(ks. 68, 70, 79 ja 102 kohta)

3.        Unionin yksinomaisen ulkoisen toimivallan olemassaolon on perustuttava suunnitellun kansainvälisen sopimuksen ja voimassa olevan unionin oikeuden välisen suhteen konkreettisesta tarkastelusta tehtyihin päätelmiin, joista seuraa, että tällainen sopimus voi vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.

Tässä yhteydessä se, että kyseisen unionin oikeuden alan yhdenmukaistettu oikeudellinen kehys on otettu käyttöön erilaisilla oikeudellisilla välineillä, ei ole omiaan kyseenalaistamaan tämän lähestymistavan oikeellisuutta. Riskin, joka koskee sitä, että kansainvälisillä sitoumuksilla vaikutetaan haitallisesti unionin yhteisiin sääntöihin tai muutetaan kyseisten sääntöjen ulottuvuutta, olemassaolon arviointi ei voi nimittäin olla riippuvainen keinotekoisesta erosta, joka perustuu siihen, ovatko tällaiset säännöt yhdessä ja samassa unionin oikeuden välineessä vai eivät.

(ks. 74, 81 ja 82 kohta)