Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

            EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI

    Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

            

                Tiedonantoja

Bioelettrica S.p.a:n 20.11.2001 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

                (Asia T-287/01)

            Oikeudenkäyntikieli: italia

Bioelettrica S.p.a. on nostanut 20.11.2001 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja Ombretta Fabe Dal Negro.

Kantajaa vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(toteaa, että komissio on 6.9.2001 päivätyllä kirjeellään perusteettomasti irtisanonut kantajan kanssa 12.12.1994 tehdyn Thermie-sopimuksen, ja näin ollen

(toteaa, että kyseinen sopimus on pätevä ja edelleen voimassa, ja

(velvoittaa komission suorittamaan kantajalle asian käsittelyn kuluessa yksilöitävät määrät korvauksena kantajalle aiheutuneista vahingoista

(velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja väittä tässä asiassa, että komissio on toiminut lainvastaisesti irtisanoessaan 22.12.1994 tehdyn Thermie-hankintasopimuksen nro BM 100/1994/IT/DE/UL/90, joka koski Italiaan suunnitellun sähköä tuottavan lämpövoimalan rakentamista. Lämmöntuotannossa oli tarkoitus käyttää kasviperäisiä biomassoja, jotka muutetaan nestemäiseksi yhdistetyssä kiertoprosessissa ilmakehäkaasuttajan avulla. Alunperin sovittiin, että 40 prosenttia kokonaiskustannuksista rahoitettaisiin yhteisön varoista. Kantajana olevan yhtiön, joka on toiminut hankkeen koordinoijana, ovat perustaneet viisi kyseisen sopimuksen kuudesta alkuperäisestä sopimuspuolesta.

Irtisanomispäätös tehtiin, koska sopimuksen täyttämisessä oli ilmennyt tiettyjä ongelmia, muun muassa koska eräs sopimuspuolista, Lurgi Energie, ei ollut toimittanut tarvittavaa teknologiaa ja koska vastaaja oli tästä syystä katsonut, ettei hankkeseen kuuluvia työohjelmia ollut mahdollista saattaa päätökseen sopimuksen voimassaoloaikana.

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi seuraaviin seikkoihin:

( Irtisanomisilmoitusta ei ole tehty kirjallisesti kirjatulla kirjeellä kuukautta ennen sopimuksen päättymistä

( Irtisanomispäätöstä ei ole annettu tiedoksi kaikille sopimuspuolille

( hankintasopimuksen yleisten sopimusehtojen 8 §:n 8 momentin 2 alamomentin f alakohtaa on rikottu, koska tässä kohdassa määrätään, että komissiolla on mahdollisuus irtisanoa sopimus, jos sopimuspuoli ei aloita töitä sopimuksessa yksilöitynä ajankohtana, sillä kyse on joulukuussa 1994 allekirjoitetusta sopimuksesta ja sopimuksessa tarkoitettujen töiden aloittamisajankohta on sopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaan 1.1.1995. Kantajan mukaan ei voida uskoa, että komissio riitauttaa töiden aloittamatta jättämisen vielä kuuden vuoden kuluttua.

( Oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu oikeussuhteessa sopimuspuoleen, jolle ei missään tapauksessa saa aiheutua odottamattomia tai yksilöimättömiä seuraamuksia osapuolten itselleen asettamista vaatimuksista tai voimassa olevasta lainsäädännöstä. Kantaja korostaa, että näin on erityisesti silloin kun odottamaton seuraamus on aiheutettu harkintavaltaa käytettäessä ja kun lain tai sopimuksen perusteella ei ole voitu ennakoida, että sillä aiheutetaan olemassa olevan oikeussuhteen lakkaaminen irtisanomalla sopimus kohtuuttomalla ja perusteettomalla tavalla.

( Komissio ei ole ottanut huomioon, että kantaja on täyttänyt sopimusvelvoitteensa ja että yleisten sopimusehtojen 2 §:n c kohdassa määrätään nimenomaisesti, että sopimuspuoli ei ole vastuussa toisen sopimuspuolen menettelystä sen jättäessä sopimuksen täyttämättä, jos ensiksi mainittu kykenee osoittamaan, ettei se ole myötävaikuttanut tähän täyttämättäjäämiseen. Tämä huomioon ottaen vastaaja oli yliarvioinut ne velvollisuudet, joita hankkeen koordinoijalla on.

( Vastaaja ei ole nyt esillä olevassa asiassa ottanut huomioon Italian Codice civilen 1375 §:ssä säädettyjä vilpittömän mielen ja luottamuksensuojan periaatteita.

Yleisesti kantaja toteaa, että kyseinen sopimus ei koske koneen tai pelkän kotitalouslaitteen, vaan sellaisen lämpövoimalan toimittamista, jonka teknologisten ominaispiirteidensä vuoksi piti olla jotakin aivan uutta ja todella innovatiivista. Kantaja väittää näin ollen, että yhteisön olisi pitänyt sopimuksen täyttämisen osalta omaksua aivan erilainen menettelytapa, kuin se oli tehnyt, ja että sen olisi todellisuudessa pitänyt esiintyä asiassa yhteistyökumppanina ja jakaa sopimuspuolten intressi jäsenvaltioiden teknologiseen kehitykseen, eikä esiintyä molempia velvoittavan sopimuksen vastapuolena.

____________