UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
12 päivänä toukokuuta 2015 (*)
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka on otettu huomioon kuudennen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelman yhteydessä tehtyjen tiettyjen tutkimussopimusten toteuttamista koskevassa tilintarkastuksessa – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus – Konkreettista ja asiakirjakohtaista tutkimista koskeva velvollisuus – Ylivoimainen yleinen etu
Asiassa T‑480/11,
Technion – Israel Institute of Technology, kotipaikka Haifa (Israel),
Technion Research & Development Foundation Ltd, kotipaikka Haifa,
edustajanaan aluksi asianajajat D. Grisay ja D. Piccininno, sittemmin asianajajat Grisay ja C. Hartman,
kantajina,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi P. Costa de Oliveira ja C. ten Dam, sittemmin F. Clotuche-Duvieusart,
vastaajana,
jossa kantajat vaativat sen 30.6.2011 tehdyn komission päätöksen kumoamista, jolla evättiin Technion – Israel Institute of Technologylta oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka on otettu huomioon eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevan Euroopan yhteisön kuudennen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelman (2002–2006) yhteydessä tehtyjen tiettyjen tutkimussopimusten toteuttamista koskevassa tilintarkastuksessa,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Kanninen sekä tuomarit I. Pelikánová ja E. Buttigieg (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies S. Spyropoulos,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 14.5.2014 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantajat Technion – Israel Institute of Technology ja Technion Research & Development Foundation Ltd (jäljempänä TRDF) ovat kaksi opetus- ja tutkimusalalla toimivaa yksikköä. Technion on vuonna 1912 perustettu teknologian alan korkeakouluopetusta järjestävä laitos, kun taas vuonna 1952 perustettu TRDF on Technionin kokonaan omistama ja täysin rahoittama säätiö, joka hallinnoi taloudellisesti ja hallinnollisesti hankkeita, joihin Technion on sitoutunut.
2 Joulukuussa 2003 ja heinäkuussa 2006 Technion teki eri sopimuspuolten yhteenliittymien jäsenenä Euroopan yhteisöjen komission kanssa neljä sopimusta eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevan Euroopan yhteisön kuudennen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelman (2002–2006) yhteydessä, eli 3.12.2003 allekirjoitetun Terregov-sopimuksen numero 507749, 11.12.2003 allekirjoitetun Cocoon-sopimuksen numero 507126, 17.12.2003 allekirjoitetun Qualeg-sopimuksen numero 507767 sekä 24.7.2006 allekirjoitetun Mosaica-sopimuksen numero 034984.
3 Komissio ilmoitti 29.4.2009 päivätyllä kirjeellään Technionille päätöksestään suorittaa tilintarkastus Mosaica-, Cocoon- ja Qualeg-sopimusten yhteydessä vaadituista kustannuksista kyseisten sopimusten liitteessä II olevien yleisten ehtojen II.29 artiklan mukaisesti. Komission ulkopuolisen tilintarkastusyhtiön (jäljempänä tilintarkastaja) oli määrä suorittaa tilintarkastus komission edustajana.
4 Tilintarkastaja toimitti 10.5.2010 Technionille tilintarkastuskertomuksen luonnoksen. Kaikkien lopulta tarkastettujen sopimusten eli Terregovin, Cocoonin, Qualegin ja Mosaican osalta tilintarkastaja ehdotti Technionin komissiolta vaatimien kustannusten oikaisua.
5 Erityisesti Cocoon-, Terregov- ja Mosaica-sopimusten osalta ehdotetut oikaisut koskivat muun muassa henkilöstökuluja, joita Technion oli vaatinut kyseisten sopimusten toteuttamiseen tilapäisesti palkkaamansa K:n työsuorituksista. Tilintarkastaja huomautti, että K. työskenteli samanaikaisesti useamman yksikön palveluksessa tarkastuksen kohteena olleena ajanjaksona siitä huolimatta, että hänet oli otettu kokoaikatyöhön Technionin palvelukseen. Tällä seikalla, jonka tueksi oli esitetty muita tosiseikkoja, oli tilintarkastajan mukaan seurauksena se, ettei Technionin komissiolta K:n työsuoritusten perusteella vaatimia kustannuksia ja niihin todellisuudessa käytettyä aikaa voitu näyttää toteen. Tilintarkastuskertomuksen luonnoksen mukaan kaikki Technionin K:n työsuoritusten perusteella komissiolta vaatimat henkilöstökulut oli täten hylättävä kolmen edellä mainitun sopimuksen osalta.
6 Technion osoitti 10.6.2010 tilintarkastajalle kirjeen, jossa se pyysi 15 päivän lisäaikaa huomautustensa esittämiselle kyseisestä tilintarkastuskertomuksen luonnoksesta. Technion pyysi tilintarkastajaa myös antamaan sille kaikki tiedot, jotka liittyivät K:n työsuorituksiin muille yksiköille kuin Technionille tämän ollessa kokoaikaisesti sen palveluksessa.
7 Komissio myönsi pyydetyn määräajan pidennyksen 19.7.2010 päivätyllä kirjeellä. Se täsmensi myös, että se ei voinut toimittaa jäljennöksiä taloudellisista tai hallinnollisista asiakirjoista, jotka koskevat K:n työsuorituksia muille yksiköille kuin Technionille (jäljempänä riidanalaiset asiakirjat), koska nämä asiakirjat oli saatu sovellettavien sopimusmääräysten mukaisesti luottamuksellisesti suoritettujen tilintarkastusten yhteydessä. Komissio vahvisti kuitenkin, että sillä oli todisteita sellaisista K:n muille yksiköille kuin Technionille tekemistä työsuorituksista tarkastuksen kohteena olleena ajanjaksona, joista oli vaadittu korvauksia Euroopan unionin rahoittamien hankkeiden yhteydessä.
8 Technion riitautti 13.8.2010 päivätyllä kirjeellä sen, että komissio oli kieltäytynyt toimittamasta sille riidanalaisia asiakirjoja, ja väitti, ettei millään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) sisältyvällä poikkeuksella voitu perustella tätä kieltäytymistä. Se ilmoitti pysyvänsä vaatimuksessaan saada oikeus tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin. Lisäksi se tiedusteli komissiolta mahdollisuutta saada tutustua osittain riidanalaisiin asiakirjoihin ja täsmensi ylimääräisenä huomautuksena, että tilintarkastuskertomuksen luonnoksessa ja 19.7.2010 päivätyssä komission kirjeessä mainitut seikat eivät olleet oikeudellisesti riittävä näyttö teoista, joihin K:n väitettiin syyllistyneen.
9 Komissio vastasi 4.10.2010 päivätyllä kirjeellä. Tässä kirjeessään komissio totesi unionin rahoittamista hankkeista, joihin Technion osallistui ja joiden osalta muut yksiköt kuin se itse olivat vaatineet K:n työsuorituksia vastaavia summia, että se saattoi toimittaa Technionille jäljennöksen hankkeiden hallinnointia koskevista kertomuksista (project management reports, jäljempänä PMR:t) sillä perusteella, että niiden laatijoina olivat yhteenliittymät, joihin Technion kuului, ja että niiden sisältö oli siten sen tiedossa. Komissio liitti kirjeeseensä jäljennökset Qualeg- ja Mosaica-hankkeiden PMR:istä.
10 Sen sijaan komissio ilmoitti, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetty poikkeus, joka koskee tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa, kattoi muiden yhteenliittymien jäsenten luona suoritetuissa tilintarkastuksissa saadut asiakirjat sellaisista hankkeista, joihin Technion ei osallistunut, sekä tutkimuksen yhteydessä saadut asiakirjat. Komission mukaan tutkimus oli edelleen käynnissä, minkä vuoksi riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen saattoi haitata sen moitteetonta kulkua ja vaikuttaa osapuolten etuihin.
11 Komissio viittasi 4.10.2010 päivätyssä kirjeessään Technionin mahdollisuuteen esittää sen pääsihteerille uudistettu hakemus saada tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin.
12 Technion esitti 18.10.2010 päivätyllä kirjeellä uudistetun hakemuksen saada tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin. Tässä kirjeessä se vetosi muun muassa siihen, että riidanalaisten asiakirjojen – jotka se määritteli ”asiakirjoiksi, joihin tilintarkastajat tukeutuivat hylätessään kaikki K:lle suoritetuista maksuista aiheutuneet kulut” – toimittaminen ei vaarantanut eri tilintarkastusmenettelyjen kulkua nyt ja tulevaisuudessa, vaan sitä vastoin sen avulla Technion saattoi selventää näihin asiakirjoihin sisältyviä tietoja ja komissio saada enemmän tietoa tavasta, jolla eri hankkeet oli toteutettu. Technion kysyi uudelleen komissiolta mahdollisuudesta saada ainakin osittainen oikeus tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin.
13 Technion korosti 19.10.2010 komissiolle osoittamassaan kirjeessä, ettei komissio voinut asemansa perusteella esittää huomautuksia niiden riidanalaisten asiakirjojen sisällöstä, joiden perusteella tilintarkastuskertomuksen luonnoksen mukaan kaikki K:n työsuorituksiin liittyvät summat oli hylättävä. Technion lisäsi, että komission 19.7. ja 4.10.2010 päivätyissä kirjeissä toimittamat tiedot eivät olleet oikeudellisesti riittävä näyttö teoista, joihin K:n väitettiin syyllistyneen.
14 Komission pääsihteeristö ilmoitti 26.10.2010 päivätyllä kirjeellä vastaanottaneensa uudistetun hakemuksen saada tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin ja ilmoitti Technionille, että sen hakemukseen vastattaisiin 15 arkipäivän kuluessa.
15 Komission pääsihteeristö ilmoitti 18.11. ja 9.12.2010 päivätyillä kirjeillä joutuvansa jatkamaan asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa vastatakseen kyseiseen riidanalaisiin asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen.
16 Komission pääsihteeri vahvisti 30.6.2011 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös) riidanalaisiin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen.
17 Ensinnäkin komission pääsihteeri selvensi asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen ulottuvuutta toteamalla, että tämä hakemus kohdistui erityisesti muita yksiköitä kuin Technionia koskeviin asiakirjoihin, jotka on saatu ja koottu tutkinnan yhteydessä. Se totesi, että komissio oli tällä perusteella yksilöinyt 52 kolmansilta peräisin olevaa hallinnollista asiakirjaa, jotka sisälsivät sellaisia tietoja sopimuksista tai rahoituksesta, jotka vahvistivat teot, joihin K:n väitettiin syyllistyneen. Nämä asiakirjat, jotka olivat peräisin näiden muiden yksiköiden tilintarkastuksista, olivat osaltaan myötävaikuttaneet Techionia koskevan tilintarkastuksen päätelmiin.
18 Toiseksi komission pääsihteeri täsmensi, että kyseisiä asiakirjoja oli mahdotonta kuvailla niiden sisältöä paljastamatta.
19 Kolmanneksi komissio pääsihteeri totesi, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeus, joka koskee tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa, kattoi selvästi kaikki kyseessä olevat 52 asiakirjaa. Kyseisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen olisi haitannut tilintarkastusten moitteetonta kulkua ja estänyt komissiota tekemästä päätelmiä ja toteuttamasta tarvittaessa asianmukaisia seurantatoimenpiteitä.
20 Neljänneksi komission pääsihteeri totesi, että koska pyydetyt asiakirjat sisälsivät henkilökohtaisia tietoja K:sta ja muista henkilöistä, niiden sisältämiä tietoja ei voitu ilmaista myöskään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa koskevan poikkeuksen perusteella.
21 Viidenneksi komission pääsihteeri totesi, että pyydettyihin asiakirjoihin ei ollut mahdollista saada tutustua osittain, koska edellä mainitut kaksi poikkeusta kattoivat ne kokonaisuudessaan.
22 Kuudenneksi komission pääsihteeri huomautti, että Technionin intressi saada tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin oli yksityisluonteista eikä sitä näin ollen voitu ottaa huomioon asetuksen N:o 1049/2001 perusteella suoritettavassa tarkastelussa. Technion ei ollut osoittanut sellaisen yleisen edun olemassaoloa, joka menisi tietojen ilmaisemisesta aiheutuvan vahingon edelle ja joka oikeuttaisi siten kyseisen tietojen ilmaisemisen, eikä komissiolla ollut liioin esittää näyttöä tällaisesta edusta. Komission pääsihteeri päätteli siten, että tässä tapauksessa etusijalla on intressi suojata tilintarkastusta ja kaikkia siitä seuraavia mahdollisia hallinnollisia toimenpiteitä.
23 Komissio ilmoitti 2.8.2011 päivätyllä kirjeellä Technionille, että se vahvistaa toteutetun tilintarkastuksen tulokset ja pitää sitä päättyneenä. Lisäksi se totesi, että se aikoo oikaista perusteettomasti vaadittuja kustannuksia ja että tämä oikaisu voi vaikuttaa tuleviin maksuihin Technionille tai johtaa sitä vastaan määrättäviin perintätoimiin.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
24 Kantajat nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 9.9.2011 toimittamallaan kannekirjelmällä nyt esillä olevan kanteen.
25 Tanskan kuningaskunta pyysi 22.12.2011 ja Suomen tasavalta 9.1.2012 esittämällään väliintulohakemuksella saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen kantajien vaatimuksia.
26 Nämä väliintulohakemukset hyväksyttiin unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan 12.3.2012 antamalla määräyksellä.
27 Suomen tasavalta ilmoitti 13.4.2012 ja Tanskan kuningaskunta 30.4.2012 unionin yleiselle tuomioistuimelle peruuttavansa väliintulohakemuksensa.
28 Unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan 21.6.2012 antamalla määräyksellä Suomen tasavalta ja Tanskan kuningaskunta poistettiin tämän asian rekisteristä väliintulijoina.
29 Unionin yleinen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ja esitti työjärjestyksen 64 artiklan mukaisina prosessinjohtotoimina asianosaisille kirjallisia kysymyksiä, joihin nämä vastasivat asetetussa määräajassa.
30 Asianosaisten suulliset lausumat ja niiden unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin antamat vastaukset kuultiin 14.5.2014 pidetyssä istunnossa.
31 Unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtaja päätti suullisen käsittelyn 13.7.2014 tekemällään päätöksellä komission toimitettua asetetussa määräajassa tietyt unionin yleisen tuomioistuimen istunnossa työjärjestyksen 64 artiklan nojalla pyytämät asiakirjat ja kantajien esitettyä huomautuksensa näistä asiakirjoista.
32 Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
33 Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta TRDF:n osalta
– hylkää kanteen perusteettomana Technionin osalta
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
Kanteen tutkittavaksi ottaminen TRDF:n osalta
34 Esittämättä muodollisesti työjärjestyksen 114 artiklassa tarkoitettua oikeudenkäyntiväitettä komissio väittää, että kanne on jätettävä tutkimatta TRDF:n osalta, koska riidanalainen päätös ei koske sitä suoraan SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla.
35 On syytä muistaa, että unionin yleisen tuomioistuimen asiana on arvioida, mitä hyvä oikeudenkäyttö asian olosuhteissa edellyttää (tuomio 26.2.2002, neuvosto v. Boehringer, C‑23/00 P, Kok., EU:C:2002:118, 50–52 kohta). Tässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo tarkoituksenmukaiseksi lausua ensin asiakysymyksestä.
Asiakysymys
Alustavat toteamukset
36 Esillä olevan kanteen tueksi on esitetty neljä perustetta. Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio ei ole tutkinut konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti riidanalaisia asiakirjoja. Toinen kanneperuste koskee komission tekemää ilmeistä arviointivirhettä sen soveltaessa kahta poikkeusta, joihin on vedottu, evätäkseen oikeuden tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin. Kolmas kanneperuste koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista siltä osin kuin komissio ei ole myöntänyt oikeutta tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin osittain. Neljäs kanneperuste koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista siltä osin kuin komissio ei ole verrannut esitettyjä poikkeuksia yleiseen etuun.
37 Aluksi on tutkittava esitetyt kanneperusteet siltä osin kuin ne koskevat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevan poikkeuksen soveltamista.
Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltaminen
38 Ensin on syytä tutkia yhdessä esitetyt kolme ensimmäistä kumoamisperustetta. Neljäs peruste tutkitaan tämän jälkeen.
– Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio ei ole tutkinut konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti riidanalaisia asiakirjoja, toinen kanneperuste, jonka mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua poikkeusta sovellettaessa on tehty ilmeinen arviointivirhe, ja kolmas kanneperuste, jonka mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa on rikottu
39 Ensimmäisessä ja kolmannessa kanneperusteessaan kantajat väittävät, että komissio ei ole tutkinut konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti riidanalaisia asiakirjoja. Kantajien mukaan komissio on viitatessaan pikemminkin asiakirjaluokkaan eli tilintarkastukseen kuuluviin asiakirjoihin kuin riidanalaisiin asiakirjoihin sisältyviin konkreettisiin tietoihin perustellut riidanalaisen päätöksen riittämättömästi. Sen seurauksena, että riidanalaisia asiakirjoja ei ole tutkittu konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti, komissio ei ole voinut arvioida mahdollisuutta antaa Technionille oikeus tutustua niihin osittain ja on siten rikkonut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa.
40 Toisessa kanneperusteessaan kantajat vetoavat ennen kaikkea siihen, että riidanalaisessa päätöksessä esitettyihin perusteluihin, joilla pyritään osoittamaan, että riidanalaisiin asiakirjoihin sisältyvien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusta, liittyy ilmeisiä arviointivirheitä.
41 Komissio kiistää kaikki kantajien väitteet.
42 Asetuksessa N:o 1049/2001 määritellään SEUT 15 artiklassa tarkoitettua oikeutta tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin koskevat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset. Kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa säädetään seuraavaa:
”2. Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi:
– –
– tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa,
jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.
– –
6. Jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa poikkeusta, muut asiakirjan osat luovutetaan.”
43 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksia asiakirjajulkisuudesta on tulkittava ja sovellettava suppeasti siten, ettei estetä sen yleisen periaatteen soveltamista, jonka mukaan yleisöllä on oltava oikeus tutustua mahdollisimman laajalti toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin (tuomio 18.12.2007, C-64/05 P, Ruotsi v. komissio, Kok., EU:C:2007:802, 66 kohta; tuomio 1.7.2008, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, C‑39/05 P ja C‑52/05 P, Kok., EU:C:2008:374, 36 kohta ja tuomio 6.7.2006, Franchet ja Byk v. komissio, T‑391/03 ja T‑70/04, Kok., EU:T:2006:190, 84 kohta).
44 On myös täsmennetty, että asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen tutkimisen on oltava luonteeltaan konkreettinen. Ainoastaan se seikka, että asiakirja koskee poikkeuksella suojattua etua, ei nimittäin riitä perustelemaan poikkeuksen soveltamista (ks. tuomio 13.4.2005, Verein für Konsumenteninformation v. komissio, T‑2/03, Kok., jäljempänä tuomio VKI, EU:T:2005:125, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällainen soveltaminen voidaan lähtökohtaisesti perustella vain siinä tapauksessa, että toimielin on etukäteen arvioinut ensinnäkin sitä, aiheutuisiko asiakirjaan tutustumisesta konkreettisesti ja tosiasiallisesti haittaa suojatulle edulle, ja toiseksi sitä, ettei niissä tilanteissa, joita asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 ja 3 kohta koskevat, ole olemassa ylivoimaista yleistä etua, joka oikeuttaisi pyydetyn asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisen. Toisaalta suojatun edun vaarantumisen riskin on oltava kohtuudella ennustettavissa eikä puhtaasti hypoteettinen (ks. em. tuomio VKI, EU:T:2005:125, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
45 Tämän konkreettisen tutkimisen on ilmettävä päätöksen perusteluista (ks. edellä 44 kohdassa mainittu tuomio VKI, EU:T:2005:125, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
46 Tämä konkreettinen tutkiminen on sitä paitsi tehtävä jokaiselle asiakirjalle, jota hakemus koskee. Asetuksesta N:o 1049/2001 seuraa nimittäin, että kaikkia sen 4 artiklan 1–3 kohdassa mainittuja poikkeuksia on sovellettava ”asiakirjaan” (edellä 44 kohdassa mainittu tuomio VKI, EU:T:2005:125, 70 kohta).
47 Kunkin asiakirjan konkreettinen ja asiakirjakohtainen tutkiminen on tarpeen myös sen vuoksi, että vaikka olisi selvää, että asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus koskee jonkin poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja, ainoastaan tällainen tutkiminen voi mahdollistaa sen, että toimielin arvioi, onko hakijalle mahdollista myöntää asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan mukainen oikeus tutustua asiakirjojen osiin (tuomio 7.6.2011, Toland v. parlamentti, T‑471/08, Kok., EU:T:2011:252, 30 kohta).
48 Oikeuskäytännöstä ilmenee samanaikaisesti, että asianomaisen toimielimen velvollisuuteen tutkia konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti asiakirjat, joihin tutustumista koskevaa oikeutta on pyydetty, ja siten velvollisuudelle kuvailla ne riittävän täsmällisesti ja esittää yksityiskohtaiset perustelut kunkin asianomaisen asiakirjan sisältöön nähden, on olemassa poikkeuksia. Oikeuskäytännössä on toistuvasti katsottu etenkin, että koska konkreettisen ja asiakirjakohtaisen tutkimisen, joka toimielimen on lähtökohtaisesti tehtävä vastauksena asetuksen N:o 1049/2001 perusteella laadittuun asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen, tarkoituksena on mahdollistaa se, että kyseessä oleva toimielin voi yhtäältä arvioida, miltä osin sovelletaan poikkeusta asiakirjoihin tutustumista koskevasta oikeudesta, ja toisaalta arvioida, onko asiakirjojen osiin mahdollista tutustua, voi olla, että mainittu tutkimus ei ole tarpeen silloin, kun tapaukseen liittyvistä erityisistä olosuhteista johtuu, että on selvää, että asiakirjoihin tutustuminen on evättävä tai että siihen päinvastoin on suostuttava. Näin voisi ensinnäkin olla esimerkiksi, jos jokin poikkeus asiakirjoihin tutustumista koskevasta oikeudesta kattaisi selvästi tiettyjä asiakirjoja kokonaisuudessaan, tai päinvastaisessa tapauksessa, jos tiettyihin asiakirjoihin olisi selvästi mahdollista tutustua kokonaisuudessaan, tai vielä, jos komissio olisi jo arvioinut asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti samankaltaisissa olosuhteissa (edellä 44 kohdassa mainittu tuomio VKI, EU:T:2005:125, 75 kohta; tuomio 12.9.2007, API v. komissio, T‑36/04, Kok, EU:T:2007:258, 58 kohta ja tuomio 9.9.2011, LPN v. komissio, T‑29/08, Kok., EU:T:2011:448, 114 kohta).
49 Tästä seuraa, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan säännösten rikkomista koskevien kanneperusteiden tutkinnan yhteydessä unionin yleisen tuomioistuimen on tutkittava, onko komissio joko tutkinut konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti kutakin pyydetyistä asiakirjoista tai osoittanut, että jokin poikkeus kattoi selvästi kokonaisuudessaan asiakirjat, joiden osalta oikeus tutustumisoikeus on evätty (ks. vastaavasti tuomio 20.3.2014, Reagens v. komissio, T‑181/10, EU:T:2014:139, 65 kohta).
50 Esillä olevassa asiassa on muistettava, että asetukseen N:o 1049/2001 perustuvan riidanalaisiin asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohteena, sellaisena kuin se ymmärretään alkuperäisessä vastauksessa (ks. edellä 9 kohta) ja toistetaan – kun Technion ei ollut sitä kiistänyt – riidanalaisessa päätöksessä (ks. edellä 17 kohta), olivat muilta yksiköiltä kuin siltä itseltään peräisin olevat ja kyseisiä yksiköitä koskevat asiakirjat, joihin tilintarkastaja oli tukeutunut päätyäkseen tilintarkastuskertomuksen luonnokseen sisältyvään väliaikaiseen päätelmään, jonka mukaan Technionin komissiolle K:n työsuoritusten perusteella ilmoittamat kustannukset eivät olleet korvattavia. Kuten erityisesti 19.10.2010 päivätystä kirjeestä ilmenee, Technion väittää, että koska siltä on evätty oikeus tutustua kyseisiin asiakirjoihin, se ei ole voinut puolustaa oikeuksiaan kontradiktorisessa tilintarkastusmenettelyssä.
51 Riidanalaisessa päätöksessä komissio totesi seuraavaa:
”[Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen] perusteella komissio on yksilöinyt 52 kolmansilta osapuolilta peräisin olevaa hallinnollista asiakirjaa, jotka sisältävät sellaisia tietoja sopimuksista ja/tai rahoituksesta, jotka vahvistavat [K:n] osallistuneen samanaikaisesti tutkimushankkeisiin muiden oikeudellisten yksiköiden kuin Technionin lukuun samoina ajanjaksoina, joina hän on osallistunut Technionin hankkeisiin. Nämä asiakirjat, jotka ovat peräisin näiden muiden yksiköiden tilintarkastuksista, ovat osaltaan myötävaikuttaneet Technionin tilintarkastuksen päätelmiin.”
52 Komissio totesi tämän jälkeen, että tässä tapauksessa oli mahdotonta kuvailla riidanalaisia asiakirjoja paljastamatta niiden sisältöä. Se selitti, että siltä osin kuin Technionin hakemus koski oikeutta tutustua tilintarkastuksiin kuuluviin asiakirjoihin, niiden yksilöinti ja yksityiskohtainen kuvailu riidanalaisessa päätöksessä niiden sisällön luottamuksellisuuden perustelemiseksi saattoivat vahingoittaa kyseisiä tilintarkastuksia ja näin ollen estää sovellettavien poikkeusten keskeisen tavoitteen toteutumisen.
53 Komissio vahvisti vielä, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeus kattoi riidanalaiset asiakirjat kokonaisuudessaan tässä vaiheessa selvästi. Komissio nimittäin katsoi, että näiden tilintarkastusten hallinnolliseen asiakirja-aineistoon kokonaisuudessaan kuuluvien asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen haittaisi näiden tilintarkastusten moitteetonta kulkua ja estäisi komissiosta tekemästä päätelmiä ja toteuttamasta tarvittaessa asianmukaisia seurantatoimenpiteitä.
54 Komissio täsmensi erityisesti, että riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi antaa asianomaisille henkilöille mahdollisuuden toimia tavalla, joka haittaisi kyseisten tilintarkastusten moitteetonta kulkua sekä asianmukaisten seurantatoimenpiteiden toteuttamista. Se totesi myös, että tällä tietojen ilmaisemisella paljastettaisiin yleisölle samoin kuin kyseisille yksiköille komission strategia, mikä estäisi paitsi käynnissä olevien tilintarkastusten, myös muiden tutkimusten ja mahdollisten seurantatoimenpiteiden tehokkuuden. Komissio korosti lopuksi yksikköjensä tarvetta voida toteuttaa tilintarkastustoimet riippumattomasti ilman ulkopuolista painostusta.
55 Komission päätelmä, jonka mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeus selvästi kattoi riidanalaiset asiakirjat, joita oli sen tutkimuksen mukaan 52, kokonaisuudessaan, on hyväksyttävä.
56 Ensinnäkin on todettava, että Technion on hakenut yleisesti ja kokonaisvaltaisesti oikeutta tutustua asetuksen N:o 1049/2001 nojalla asiakirjoihin, jotka ovat peräisin muilta yksiköiltä kuin siltä itseltään ja koskevat kyseisiä yksiköitä ja joihin tilintarkastaja on tukeutunut päätyäkseen väliaikaisiin päätelmiinsä tilintarkastuskertomuksen luonnoksessa niiden kustannusten todenperäisyydestä, joita Technion on vaatinut komissiolta K:n työsuoritusten nojalla. Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen sanamuodosta itsestään seuraa täten, että se koski selvästi asiakirjoja, jotka kuuluivat kaikki Technioniin kohdistuvan tilintarkastuksen hallinnolliseen asiakirja-aineistoon ja jotka kuuluivat näin ollen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalaan.
57 Toiseksi on huomattava asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisen perusteltavuudesta, että Technioniin kohdistunut tilintarkastus oli edelleen käynnissä riidanalaisen päätöksen tekemisajankohtana. Tämä seikka korostaa ennakoitavissa olevaa riskiä siitä, että riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen yleisölle vahingoittaisi tilintarkastustoimien tarkoituksia eli tässä tapauksessa Technionin vaatimien kustannusten välttämättömyyden ja korvattavuuden tarkistamista ja viime kädessä unionin taloudellisten intressien suojaa. Kuten komissio totesi riidanalaisessa päätöksessä, tämä tietojen ilmaiseminen saattaisi tilintarkastajan ja komission toimivaltaiset yksiköt alttiiksi ennakoitavissa olevalle riskille joutua ulkopuolisen painostuksen kohteeksi, mikä voisi haitata Technioniin kohdistuvan tilintarkastuksen tehokkuutta. Tämä tietojen ilmaiseminen voisi myös rajoittaa komission harkintavaltaa suorittaa täydentäviä tilintarkastuksia ja tutkimuksia Technioniin kohdistuvan tilintarkastuksen tulosten perusteella sen päättymisen jälkeen.
58 Lisäksi on todettava, että Mosaica-, Cocoon- ja Qualeg-sopimusten liitteessä II olevien yleisten ehtojen II.29 artiklan mukaan komission lukuun suoritettava tilintarkastus on suoritettava luottamuksellisesti, mikä merkitsee sitä, kuten osapuolet vahvistivat vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen esittämään kirjalliseen kysymykseen, että tämän ehdon nojalla tilintarkastajan käyttöön annettuja asiakirjoja ja tietoja ei voida toimittaa tai paljastaa sopimukseen nähden kolmansille osapuolille. Tästä seuraa, että asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen asetuksen N:o 1049/2001 nojalla vahingoittaisi tämän sopimusehdon olennaista sisältöä, koska sen seurauksena annettaisiin sopimukseen nähden kolmansille osapuolille eli suurelle yleisölle oikeus tutustua edellä mainittuihin asiakirjoihin.
59 Edellä esitetystä seuraa, että esillä olevan tapauksen olosuhteissa, jotka liittyvät asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen sanamuotoon, siihen, että tämä hakemus koski Technioniin kohdistuvan tilintarkastuksen hallinnolliseen asiakirja-aineistoon kuuluvia asiakirjoja, ja siihen, että tämä tilintarkastus oli edelleen käynnissä riidanalaista päätöstä tehtäessä, komissio saattoi ilman, että oli tarpeen tutkia kukin riidanalainen asiakirja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti, katsoa, että oikeus tutustua kyseisiin asiakirjoihin oli selvästi evättävä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan perusteella.
60 Koska komissio saattoi perustellusti olla suorittamatta tässä tapauksessa riidanalaisten asiakirjojen konkreettista ja asiakirjakohtaista tutkimusta, se saattoi näin ollen myös perustellusti katsoa, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeus selvästi kattoi kyseiset asiakirjat kokonaisuudessaan, eikä osittaista tutustumisoikeutta ollut mahdollista myöntää (ks. vastaavasti ja analogisesti edellä 48 kohdassa mainittu tuomio LPN v. komissio, EU:T:2011:448, 127 kohta).
61 Kantajien unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät väitteet eivät kyseenalaista komission johtopäätöstä, jonka mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeus selvästi kattoi riidanalaiset asiakirjat kokonaisuudessaan.
62 Ensinnäkin kantajat ovat väittäneet, että riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen ei haittaisi tilintarkastusmenettelyn moitteetonta kulkua tai sen tavoitteita, koska kyseisiin asiakirjoihin sisältyvät tiedot olivat vain puhtaasti tosiseikkoja koskevia toteamuksia. Tämän vuoksi mikään painostaminen, vaikuttaminen tai neuvotteleminen ei ollut ajateltavissa.
63 Tämä väite on hylättävä, sillä se, että riidanalaiset asiakirjat koskevat tosiseikkoja, ei estä tilintarkastajan ja komission yksiköiden mahdollista painostamista ja pyrkimyksiä vaikuttaa niiden toimintaan. Kuten komissio aivan oikein huomauttaa, jos kantajien väite hyväksyttäisiin, tilintarkastuksia koskeva poikkeus menettäisi merkityksensä, sillä tilintarkastuksissa on nimenomaan kyse tosiseikkoja koskevien tietojen tarkastamisesta. Tällä poikkeuksella suojattu intressi liittyy siihen, että tilintarkastukset voidaan suorittaa riippumattomasti ja ilman painostusta, harjoittivatpa tätä painostusta sitten tarkastettava yksikkö, muut asianomaiset yksiköt tai suuri yleisö.
64 Toiseksi kantajat väittävät edellä 43 kohdassa mainittuun tuomioon Franchet ja Byk v. komissio (EU:T:2006:190, 111 ja 112 kohta) ja edellä 47 kohdassa mainittuun tuomioon Toland v. parlamentti (EU:T:2011:252, 45 kohta) vedoten, että komission perustelu, jonka mukaan riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi haitata tulevien tilintarkastusten moitteetonta kulkua, merkitsisi sitä, että näihin asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus tehtäisiin riippuvaiseksi sattumanvaraisesta, tulevasta ja mahdollisesti kaukaisesta tapahtumasta, joka riippuu lisäksi eri viranomaisten ripeydestä ja huolellisuudesta. Tämä ratkaisu olisi ristiriidassa asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden sen päämäärän kanssa, jonka mukaan kansalaisilla on oltava mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttämisen laillisuutta mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
65 On kuitenkin huomattava, että toisin kuin edellä 43 kohdassa mainitussa tuomiossa Franchet ja Byk v. komissio (EU:T:2006:190) ja edellä 47 kohdassa mainitussa tuomiossa Toland v. parlamentti (EU:T:2011:252), joissa kyseessä olleet tutkinta- ja tilintarkastustoimet olivat päättyneet päivänä, jona päätös evätä oikeus tutustua asiakirjoihin tehtiin, tässä tapauksessa Technioniin kohdistunut tilintarkastus oli edelleen käynnissä riidanalaisen päätöksen tekemispäivänä. Riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen saattoi näin ollen haitata paitsi tämän tilintarkastuksen päättävästä lopullisesta kertomuksesta seuraavia mahdollisia toimenpiteitä, myös Technioniin kohdistuneita käynnissä olleita tilintarkastustoimia.
66 Kolmanneksi kantajien väite, jonka mukaan Technioniin kohdistunutta tilintarkastusta ei voitu vaarantaa ilmaisemalla riidanalaisten asiakirjojen sisältämiä tietoja, koska se oli päättymässä riidanalaisen päätöksen tekemispäivänä, ei voi liioin menestyä. Pitää toki paikkansa, että tilintarkastus päätettiin kuukausi ja joitakin päiviä riidanalaisen päätöksen tekemisen jälkeen ja että komissio itse toteaa riidanalaisessa päätöksessä, että tilintarkastus oli päättymässä. Riidanalaisen päätöksen tekemispäivänä tilintarkastusmenettelyn päättävää lopullista kertomusta ei kuitenkaan ollut vielä annettu, ja tähän tilintarkastukseen liittyvät lisätutkintatoimet olivat edelleen mahdollisia ja ajateltavissa. Näin ollen on katsottava, että riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen yleisölle asetuksen N:o 1049/2001 nojalla merkitsi ennakoitavissa olevaa ja todellista riskiä Technioniin kohdistuneen tilintarkastuksen tehokkuuden vaarantamisesta ja rajoitti komission yksiköiden harkintavaltaa lopullisen kertomuksen perusteella toteuttavien toimenpiteiden osalta.
67 Edellä esitetyn perusteella kolme ensimmäistä kumoamisperustetta on hylättävä.
– Neljäs kanneperuste, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta on loukattu, kun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua poikkeusta ei ole verrattu yleiseen etuun
68 Kantajat vetoavat siihen, että komissio ei ole verrannut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua poikkeusta yleiseen etuun, joka oikeuttaisi riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen, ja on loukannut siten suhteellisuusperiaatetta.
69 Kantajat väittävät, että Technionilla on erityinen intressi saada mahdollisuus esittää huomautuksensa kontradiktorisessa tilintarkastusmenettelyssä, minkä lisäksi myös muilla kyseisiin hankkeisiin osallistuneilla yksiköillä on intressi tarkistaa niiden osalta suoritettujen tilintarkastusten ja komission vaatimien mahdollisten palautusten laillisuus.
70 Kantajien mukaan myös tilintarkastusten avoimuutta koskeva yleinen etu vaatii riidanalaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemista. Yleisöllä on intressi tarkistaa, millä tavoin komissio suorittaa tilintarkastusmenettelynsä, jotta se voi tarkistaa, että väitettyjen puutteellisuuksien korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet ovat soveltuvia ja asianmukaisia. Avoimuus on toivottavaa myös siksi, että komission sopimuskumppanit voisivat ottaa käyttöön tarvittavat menettelyt komission asettamien vaatimusten täyttämiseksi.
71 Komissio väittää, että tämä kanneperuste ei ole perusteltu.
72 Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa säädetyn poikkeuksen mukaan unionin toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi muun muassa tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa, ”jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista”.
73 Kun otetaan huomioon kantajien esittämät perustelut ja asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan viimeisen lauseen sisältö, unionin yleisen tuomioistuimen on tutkittava, onko riidanalaisessa päätöksessä perustellusti katsottu, ettei asiassa ole kyse edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetusta ylivoimaisesta yleisestä edusta.
74 Asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan nojalla oikeus tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin on ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa”. Tästä ilmenee, että kyseisen asetuksen päämääränä on taata kaikille oikeus tutustua asiakirjoihin eikä ainoastaan hakijan oikeutta tutustua itseään koskeviin asiakirjoihin (edellä 43 kohdassa mainittu tuomio Franchet ja Byk v. komissio, EU:T:2006:190, 136 kohta).
75 Näin ollen sellaista erityistä intressiä, johon oikeutta tutustua itseään koskeviin asiakirjoihin pyytävä henkilö saattaa vedota, ei voida ottaa huomioon arvioitaessa, onko asiassa kyse asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitetusta ylivoimaisesta yleisestä edusta (ks. vastaavasti edellä 43 kohdassa mainittu tuomio Franchet ja Byk v. komissio, EU:T:2006:190, 137 kohta; ks. myös vastaavasti ja analogisesti edellä 49 kohdassa mainittu tuomio Reagens v. komissio, EU:T:2014:139, 144 kohta).
76 Esillä olevassa asiassa kantajat vetoavat useaan kertaan siihen, että Technionin on välttämätöntä saada oikeus tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin, jotta se voi vedota tehokkaasti oikeuksiinsa kontradiktorisessa tilintarkastusmenettelyssä. Tämä intressi, johon kantajat vetoavat, on Technionin yksityinen intressi, eikä sillä näin ollen ole merkitystä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitetussa vertailussa (ks. edellä 75 kohta). Vaikka oletettaisiin, että Technionilla on, kuten kantajat väittävät, oikeus saada tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin, riittää, kun näin ollen korostetaan, että tällaista oikeutta ei voida käyttää nimenomaisesti turvautumalla asetuksella N:o 1049/2001 käyttöön otettuihin menetelmiin, joilla yleisö saa oikeuden tutustua asiakirjoihin (ks. analogisesti tuomio 1.2.2007, Sison v. neuvosto, C‑266/05 P, Kok., EU:C:2007:75, 48 kohta). On sitä paitsi syytä muistaa, että komissio toimitti 4.10.2010 päivätyllä kirjeellään (ks. edellä 9 kohta) Technionille erikseen eikä asetuksen N:o 1049/2001 perusteella Qualeg- ja Mosaica-hankkeita koskevat PMR:t ja esitti siten omasta mielestään todisteet teoista, joihin K:n väitettiin syyllistyneen.
77 Edellä 76 kohdassa esitetyn perusteella on todettava, että kyseisiin hankkeisiin osallistuneiden muiden yksiköiden intressi, johon kantajat vetoavat (ks. edellä 69 kohta), on niin ikään yksityinen intressi.
78 Suurella yleisöllä ja komission sopimuskumppaneilla oleva intressi tilintarkastusten avoimuuteen, johon kantajat viimeiseksi vetoavat (ks. edellä 70 kohta), on varmasti yleinen etu, koska se on luonteeltaan objektiivinen ja yleinen (ks. vastaavasti edellä 49 kohdassa mainittu tuomio Reagens v. komissio, EU:T:2014:139, 142 kohta). Esillä olevan asian olosuhteissa intressi tilintarkastusten avoimuuteen ei kuitenkaan ole niin voimakas, että sille pitäisi antaa etusija tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevaan intressiin nähden.
79 Tältä osin unionin tuomioistuimilla on jo ollut tilaisuus todeta, että avoimuusperiaatteeseen, jolla pyritään parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin ja varmistamaan, että hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suhteessa kansalaisiin suurempi legitimiteetti ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa, perustuvalla yleisön intressillä saada tietoonsa asiakirja ei ole hallinnolliseen menettelyyn kuuluvan asiakirjan tapauksessa samaa painoarvoa kuin sellaisen asiakirjan tapauksessa, jota koskevassa menettelyssä unionin toimielin toimii lainsäätäjänä (ks. vastaavasti tuomio 29.6.2010, komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau, C‑139/07 P, Kok., EU:C:2010:376, 60 kohta ja edellä 49 kohdassa mainittu tuomio Reagens v. komissio, EU:T:2014:139, 140 kohta).
80 Esillä olevassa tapauksessa riidanalaiset asiakirjat kuuluvat selvästi hallinnolliseen menettelyyn, nimittäin tilintarkastusmenettelyyn.
81 Yleisön intressistä tarkistaa tapa, jolla komissio suorittaa tilintarkastusmenettelynsä, esitettyjen kantajien perustelujen (ks. edellä 70 kohta) hyväksyttävyys edellyttää, että riidanalaiset asiakirjat kuvastavat tilintarkastuksia koskevaa komission politiikkaa ja yleistä menetelmää eivätkä koske nimenomaisesti tiettyä yritystä. Näin ei ole tässä tapauksessa, koska riidanalaiset asiakirjat ovat asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen sanamuodon itsensä mukaan asiakirjoja, jotka osoittaisivat, että Technionin K:n työsuoritusten perusteella vaatimat henkilöstökulut eivät täytä sopimuksessa määrättyjä korvattavuuden edellytyksiä.
82 Tarkasteltaessa komission sopimuskumppanien intressiä tilintarkastusten avoimuuteen (ks. edellä 70 kohta) on todettava, kuten komissio perustellusti esittää, että kyseisillä sopimuskumppaneilla on niiden ja komission välisen sopimussuhteen nojalla keinot saada komissiolta tarvittavat tiedot, joiden avulla ne voivat täyttää komission asettamat vaatimukset.
83 Kolmen edellä esitetyn seikan vuoksi esillä olevassa asiassa on katsottava, että kantajien esille tuoma intressi tilintarkastusten avoimuuteen ei ole asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitettu ylivoimainen yleinen etu.
84 Edellä esitetyn perusteella neljäs kumoamisperuste on hylättävä.
85 Näin ollen on katsottava, että komissio ei ole tehnyt virhettä soveltaessaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskevaa poikkeusta. Tästä seuraa, että komission tekemät mahdolliset oikeudelliset virheet tai arviointivirheet asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa koskevan poikkeuksen soveltamisessa olisivat joka tapauksessa vailla vaikutusta riidanalaisen päätöksen laillisuuteen ja että esitetyt kanneperusteet on hylättävä tehottomina siltä osin kuin ne koskevat tämän toisen poikkeuksen soveltamista.
86 Näin ollen kanne on hylättävä kokonaisuudessaan ilman, että komission vastineessaan esittämää oikeudenkäyntiväitettä olisi tarpeen tutkia.
Oikeudenkäyntikulut
87 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut komission vaatimuksen mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Technion – Israel Institute of Technology ja Technion Research & Development Foundation Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Kanninen | Pelikánová | Buttigieg |
Julistettiin Luxemburgissa 12 päivänä toukokuuta 2015.
Allekirjoitukset