UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
20 päivänä joulukuuta 2017 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – Soveltamisala – Sopimukseen perustumaton vahingonkorvauskanne sellaisia velkojatoimikunnan jäseniä vastaan, jotka ovat hylänneet saneeraussuunnitelman maksukyvyttömyysmenettelyssä
Asiassa C‑649/16,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Oberster Gerichtshof (ylin tuomioistuin, Itävalta) on esittänyt 30.11.2016 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 19.12.2016, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Peter Valach,
Alena Valachová,
SC Europa ZV II a.s.,
SC Europa LV a.s.,
VAV Parking a.s.,
SC Europa BB a.s. ja
Byty A s.r.o.
vastaan
Waldviertler Sparkasse Bank AG,
Československá obchodná banka a.s. ja
Stadt Banská Bystrica,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Silva de Lapuerta (esittelevä tuomari) sekä tuomarit J.-C. Bonichot, A. Arabadjiev, S. Rodin ja E. Regan,
julkisasiamies: M. Szpunar,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Peter Valach, Alena Valachová, SC Europa ZV II a.s., SC Europa LV a.s., VAV Parking a.s., SC Europa BB a.s. ja Byty A s.r.o., edustajanaan Z. Nötstaller, Rechtsanwältin,
– Waldviertler Sparkasse Bank AG, Československá obchodná banka a.s. ja Stadt Banská Bystrica, edustajanaan S. Fruhstorfer, Rechtsanwältin,
– Espanjan hallitus, asiamiehenään J. García-Valdecasas Dorrego,
– Euroopan komissio, asiamiehinään M. Wilderspin ja M. Heller,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1) 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Peter Valach, Alena Valachová, SC Europa ZV II a.s., SC Europa LV a.s, VAV Parking a.s, SC Europa BB a.s. ja Byty A s.r.o. sekä Waldviertler Sparkasse Bank AG, Československá obchodná banka a.s. ja Stadt Banská Bystrica (Banská Bystrican kaupunki, Slovakia) ja joka koskee sopimukseen perustumatonta vahingonkorvauskannetta VAV invest s.r.o:ta koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä tehdyn yrityssaneeraussuunnitelman hylkäämisen johdosta.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
Asetus N:o 1215/2012
3 Asetuksen N:o 1215/2012 johdanto-osan 10 ja 34 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(10) Tämän asetuksen soveltamisalan olisi katettava kaikki tärkeimmät siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat lukuun ottamatta tiettyjä selkeästi määriteltyjä asioita – –
– –
(34) Olisi varmistettava jatkuvuus [tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevan, 27.9.1968 tehdyn] yleissopimuksen [(EYVL 1972, L 299, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna uusien sopimusvaltioiden liittymistä koskevilla peräkkäisillä sopimuksilla (jäljempänä Brysselin yleissopimus)], [tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston] asetuksen (EY) N:o 44/2001 [(EYVL 2001, L 12, s. 1)] ja tämän asetuksen välillä, minkä vuoksi olisi säädettävä siirtymäsäännöksistä. Saman jatkuvuuden olisi koskettava myös Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintaa – – Brysselin yleissopimuksesta ja sen korvaavista asetuksista.”
4 Asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohta kuuluu seuraavasti:
”Tätä asetusta ei sovelleta
– –
b) konkurssiin, maksukyvyttömän yrityksen tai muun oikeushenkilön selvitysmenettelyyn, akordiin tai muihin niihin rinnastettaviin menettelyihin”.
Asetus (EY) N:o 1346/2000
5 Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (EYVL 2000, L 160, s. 1) johdanto-osan neljännessä, kuudennessa ja seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(4) Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta on tarpeen välttää kannustamasta osapuolia siirtämään omaisuutta tai oikeudenkäyntejä jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi (’forum shopping’).
– –
(6) Tässä asetuksessa olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituttava säätämään toimivallasta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely ja tehdä päätöksiä, jotka johtuvat välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä ja jotka liittyvät siihen läheisesti. Lisäksi tässä asetuksessa olisi säädettävä niinikään mainitun periaatteen mukaisesti kyseisten päätösten tunnustamisesta ja sovellettavasta laista.
(7) – – Brysselin yleissopimuksen – – soveltamisalaan eivät kuulu maksukyvyttömien yhtiöiden tai muiden oikeushenkilöiden likvidaatioon liittyvät maksukyvyttömyysmenettelyt, oikeudelliset järjestelyt, akordi ja muut vastaavat menettelyt.”
6 Kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisella on pääintressien keskus, on toimivaltainen aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn. Yhteisön ja muun oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan siinä valtiossa, jossa oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka, jollei muuta näytetä.”
Slovakian oikeus
7 Slovakian siviililain (Občiansky zákonník) 415 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Jokaisen on toiminnassaan vältettävä aiheuttamasta vahinkoa terveydelle, omaisuudelle, luonnolle ja ympäristölle.”
8 Kyseisen lain 420 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Jokainen on vastuussa vahingosta, jonka hän on aiheuttanut laiminlyömällä lakisääteisen velvollisuuden.”
9 Ennakkoratkaisupyynnön mukaan Slovakian maksukyvyttömyysmenettelyssä erotetaan toisistaan konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyt. Viimeksi mainitusta säädetään maksukyvyttömyyslain 108–165 §:ssä.
10 Maksukyvyttömyyslain 127 §:n 1 momentin mukaan velkojainkokous nimittää mainitun lain mukaisesti velkojatoimikunnan, joka muodostuu kolmesta tai viidestä jäsenestä. Tämän pykälän 4 momentin mukaan velkojatoimikunnan jäsenet ovat velvollisia toimimaan kaikkien velkojien edun mukaisesti.
11 Velkojatoimikunnan tehtävänä on mainitun lain 133 §:n 1 momentin mukaan yhdessä velkojainkokouksen kanssa velallisen esittämän saneeraussuunnitelman hyväksyminen. Jos velkojatoimikunta hylkää kyseisen saneeraussuunnitelman tai ei ratkaise asiaa maksukyvyttömyyslain 144 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa, selvittäjän on 144 §:n 2 momentin mukaan pyydettävä viipymättä konkurssimenettelyn aloittamista.
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
12 VAV invest on Slovakian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, jonka omaisuus on Slovakiassa vireille pannun saneerausmenettelyn kohteena. Waldviertler Sparkasse Bank, Československá obchodná banka ja Stadt Banská Bystrica on nimetty velkojatoimikunnan jäseniksi.
13 VAV invest esitteli maksukyvyttömyyslaissa säädetyn saneeraussuunnitelman. Velkojatoimikunta kuitenkin hylkäsi tämän suunnitelman 11.12.2015 pidetyssä kokouksessaan antamatta ymmärrettävää perustelua, mikä johti saneerausmenettelyn päättymiseen tuloksettomana ja VAV investin varojen realisointiin tämän jälkeen aloitetussa konkurssimenettelyssä.
14 Saneeraussuunnitelman hylkäämisen johdosta Valach ja Valachová väittävät yhtäältä, että heille on aiheutunut vahinkoa heidän omistamiensa VAV investin yhtiöosuuksien huomattavan arvonmenetyksen ja tulojen menetyksen vuoksi. Toisaalta SC Europa ZV II, SC Europa LV, VAV Parking, SC Europa BB ja Byty A puolestaan olivat hankkeita toteuttavina yhtiöinä kärsineet vahinkoa rakennushankkeiden epäonnistumisriskin taikka niiden viivästymisen vuoksi.
15 Pääasian valittajat ovat nostaneet Landesgericht Krems an der Donaussa (Krems an der Donaun alueoikeus, Itävalta) vastuun toteamista koskevan kanteen, ja ne väittävät, että Waldviertler Sparkasse Bank, Československá obchodná banka ja Stadt Banská Bystrica ovat laiminlyöneet Slovakian siviililain 415 §:ssä säädetyn yleisen vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevan velvollisuuden sekä niille maksukyvyttömyyslain perusteella velkojatoimikunnan jäseninä kuuluvat velvollisuudet, erityisesti velvollisuuden toimia kaikkien velkojien yhteisen edun mukaisesti, ja että ne näin ollen ovat vastuussa valittajille aiheutuneesta vahingosta Slovakian siviililain 420 §:n mukaisesti.
16 Landesgericht Krems an der Donau jätti kanteen tutkimatta kansainvälisen toimivallan puuttumisen vuoksi. Tämän tuomioistuimen mukaan kyseessä oleva vastuun toteamista koskeva kanne liittyy erottamattomasti pääasian vastaajien tehtäviin velkojatoimikunnan jäseninä ja niille tästä maksukyvyttömyyslain mukaisesti johtuviin velvoitteisiin. Tämä vastuun toteamista koskeva kanne johtuu siis välittömästi maksukyvyttömyyslainsäädännöstä ja on läheisessä yhteydessä siihen. Siten se on suljettu pois asetuksen N:o 1215/2012 soveltamisalalta tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla ja siten siihen on sovellettava asetusta N:o 1346/2000. Tässä tapauksessa toimivaltainen tuomioistuin on se, jossa pantiin vireille maksukyvyttömyysmenettely.
17 Pääasian valittajat valittivat Oberlandesgericht Wieniin (Wienin osavaltion ylioikeus, Itävalta), joka vahvisti kanteen tutkimatta jättämisen kansainvälisen toimivallan puuttumisen takia siltä osin kuin kyseessä oleva kanne kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyyn, koska se liittyy maksukyvyttömyysmenettelyssä edellytetyn pakollisen elimen niiden velvollisuuksien laiminlyöntiin, jotka kuuluvat sille velkojien edun nimissä. Siihen on maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvänä kanteena sovellettava asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan poikkeussäännöstä.
18 Pääasian valittajat tekivät Revision-valituksen Oberster Gerichtshofiin (ylin tuomioistuin, Itävalta).
19 Tässä yhteydessä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee asetusten N:o 1215/2012 ja N:o 1346/2000 soveltamisalojen rajaamista erityisesti sellaisen vastuun toteamista koskevan kanteen osalta, joka on nostettu velkojatoimikunnan jäseniä vastaan niiden äänestysmenettelyn vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä.
20 Näin ollen Oberster Gerichtshof on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko – – asetuksen (EU) N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että sopimukseen perustumaton vahingonkorvauskanne, joka velkojatoimikunnan jäseniä vastaan on nostettu sillä perusteella, että niiden äänestyskäyttäytyminen maksukyvyttömyysmenettelyssä esitetyn yrityssaneeraussuunnitelman osalta on ollut lainvastaista, ja jonka ovat nostaneet velallisen yhtiöosuuksien haltijat [Valach ja Valachová] ja velallisen kanssa liikesuhteessa olevat hankkeita toteuttavat yhtiöt [SC Europa ZV II, SC Europa LV, VAV Parking, SC Europa BB ja Byty A], liittyy asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla maksukyvyttömyysmenettelyyn ja jää siten kyseisen asetuksen aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
21 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että tätä säännöstä sovelletaan sopimukseen perustumattomaan vahingonkorvauskanteeseen, joka on nostettu velkojatoimikunnan jäseniä vastaan niiden äänestyskäyttäytymisen vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyssä esitetyn yrityssaneeraussuunnitelman osalta, ja että siten tällainen kanne jää kyseisen asetuksen aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle.
22 Ennakkoratkaisukysymykseen vastaamiseksi on määritettävä tuomioistuimen, joka on aloittanut maksukyvyttömyysmenettelyn, toimivallan ulottuvuus siltä osin kuin asetuksen N:o 1215/2012, jota sovelletaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla, 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan kyseistä asetusta ei sovelleta ”konkurssiin, akordiin tai muihin niihin rinnastettaviin menettelyihin”.
23 Tältä osin on muistutettava, että asetuksen N:o 1215/2012 johdanto-osan 34 perustelukappaleen mukaan on varmistettava jatkuvuus yhtäältä Brysselin yleissopimuksen, asetuksen (EY) N:o 44/2001 ja asetuksen N:o 1215/2012 välillä ja toisaalta unionin tuomioistuimen tämän yleissopimuksen ja sen korvaavien asetusten tulkinnan välillä.
24 Unionin tuomioistuin on lisäksi katsonut, että asetuksia N:o 1215/2012 ja N:o 1346/2000 on tulkittava siten, että kyseisissä säädöksissä vahvistettujen oikeussääntöjen päällekkäisyydet ja lainaukot vältetään. Kanteet, jotka on asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan suljettu viimeksi mainitun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle siltä osin kuin niissä on kyse ”konkurssi[sta], akordi[sta] tai mui[sta] niihin rinnastettavi[sta] menettelyi[stä]”, kuuluvat siis asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan. Vastaavasti kanteet, jotka eivät kuulu asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, kuuluvat asetuksen N:o 1215/2012 soveltamisalaan (ks. vastaavasti tuomio 9.11.2017, Tünkers France ja Tünkers Maschinenbau, C‑641/16, EU:C:2017:847, 17 kohta).
25 Kuten erityisesti asetuksen N:o 1215/2012 johdanto-osan 10 perustelukappaleesta ilmenee, unionin lainsäätäjän tarkoituksena oli kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa olevan ”siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden” käsitteen ymmärtäminen laajasti ja näin ollen viimeksi mainitun asetuksen laajan soveltamisalan vahvistaminen. Asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaa ei sitä vastoin saisi sen johdanto-osan kuudennen perustelukappaleen mukaan tulkita laajasti (ks. vastaavasti tuomio 9.11.2017, Tünkers France ja Tünkers Maschinenbau, C‑641/16, EU:C:2017:847, 18 kohta).
26 Näiden periaatteiden mukaisesti unionin tuomioistuin on todennut, että vain maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvat ja siihen läheisesti liittyvät kanteet jäävät asetuksen N:o 1215/2012 soveltamisalan ulkopuolelle. Tämän johdosta pelkästään kyseiset kanteet kuuluvat asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan (ks. vastaavasti tuomio 9.11.2017, Tünkers France ja Tünkers Maschinenbau, C‑641/16, EU:C:2017:847, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
27 Asetuksen N:o 1346/2000 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa käytetään samaa arviointiperustetta kyseisen asetuksen kohteen rajaamiseen. Kyseisen perustelukappaleen mukaan mainitussa asetuksessa olisi rajoituttava säätämään toimivallasta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely ja tehdä päätöksiä, jotka ”johtuvat välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä ja jotka liittyvät siihen läheisesti”.
28 Tässä yhteydessä on edellä esitettyjen seikkojen valossa määritettävä, täyttääkö pääasiassa kyseessä olevan kaltainen sopimukseen perustumaton vahingonkorvauskanne nämä kaksi arviointiperustetta.
29 Ensin mainitun arviointiperusteen osalta on huomautettava, että määritettäessä sitä, johtuuko kanne välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä, määräävä tekijä, jonka unionin tuomioistuin on ottanut huomioon yksilöidäkseen alan, johon kanne kuuluu, ei ole kyseisen kanteen taustalla oleva menettelyllinen yhteys vaan sen oikeudellinen perusta. Tämän lähestymistavan mukaan on selvitettävä, saako kanteen perustana oleva oikeus tai velvoite alkunsa siviili- ja kauppaoikeuden yhteisistä säännöistä vai maksukyvyttömyysmenettelyille tunnusomaisista poikkeussäännöistä (tuomio 9.11.2017, Tünkers France ja Tünkers Maschinenbau, C‑641/16, EU:C:2017:847, 22 kohta).
30 Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteamuksista ilmenee, että pääasian kanteen tarkoituksena on saada todetuksi sen velkojatoimikunnan jäsenten vastuu, joka 11.12.2015 pidetyssä äänestyksessä hylkäsi VAV investin ehdottaman saneeraussuunnitelman. Tämän hylkäämisen vuoksi pantiin vireille konkurssimenettely. Pääasian valittajat katsovat, että tämä toimikunta toimi lainvastaisesti, mistä syystä nostettiin vahingonkorvauskanne.
31 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tästä, että maksukyvyttömyysmenettelyssä erotellaan Slovakian lainsäädännössä kaksi mahdollista ratkaisukeinoa eli yhtäältä saneerausmenettely ja toisaalta konkurssimenettely. Jos velkojatoimikunta hylkää saneerausmenettelyssä saneeraussuunnitelman tai ei ratkaise asiaa maksukyvyttömyyslain 144 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa, selvittäjän on 144 §:n 2 momentin mukaan pyydettävä viipymättä konkurssimenettelyn aloittamista.
32 Tässä yhteydessä on todettava, että nyt käsiteltävässä asiassa vahingonkorvauskanteen ovat nostaneet yhtäältä maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevan yhtiön yhtiöosuuksien haltijat ja toisaalta yhtiöt, joilla on liikesuhteita tähän yhtiöön.
33 Lisäksi tämän kanteen tarkoituksena on erityisesti määrittää, ovatko velkojatoimikunnan jäsenet saneeraussuunnitelman hylätessään, mikä on johtanut konkurssimenettelyn aloittamiseen, laiminlyöneet velvollisuuttaan toimia kaikkien velkojien yhteisen edun mukaisesti.
34 Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, maksukyvyttömyyslain 127 §:n 4 momentin mukaan kaikilla velkojatoimikunnan jäsenillä on velvollisuus toimia kaikkien velkojien yhteisen edun mukaisesti siltä osin kuin tämän toimikunnan tehtävänä on kaikkien velkojien kanssa arvioida ja tarpeen vaatiessa hyväksyä tämän lain 133 §:n 1 momentin mukaisesti saneeraussuunnitelma, joka velallisen on laadittava.
35 Siten pääasiassa kyseessä oleva vahingonkorvauskanne johtuu välittömästi ja erottamattomasti siitä, että velkojatoimikunta, joka on pakollinen elin, joka perustetaan maksukyvyttömyysmenettelyn vireille tullessa, on suorittanut tehtävää, joka sillä on nimenomaan tällaista menettelyä sääntelevien kansallisen oikeuden säännösten nojalla (ks. analogisesti tuomio 2.7.2009, SCT Industri, C‑111/08, EU:C:2009:419, 28 kohta).
36 Näin ollen on todettava, että velvoitteiden, jotka ovat perustana pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle velkojatoimikuntaa vastaan nostetulle sopimukseen perustumattomalle vahingonkorvauskanteelle, alkuperä on maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevissa erityissäännöissä.
37 Tämän tuomion 27 kohdassa mainitusta toisesta arviointiperusteesta on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sen kysymyksen ratkaisemisessa, sovelletaanko asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittua poikkeusta, on määräävä vaikutus sillä, kuinka vahvasti kanne ja maksukyvyttömyysmenettely ovat sidoksissa toisiinsa (tuomio 9.11.2017, Tünkers France ja Tünkers Maschinenbau, C‑641/16, EU:C:2017:847, 28 kohta).
38 Jotta voitaisiin varmistaa, voiko velkojatoimikunnan jäsenten vastuu syntyä siitä syystä, että ne hylkäävät saneeraussuunnitelman, on analysoitava erityisesti tälle toimikunnalle maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä kuuluvien velvollisuuksien laajuutta ja mainitun hylkäämisen yhteensoveltuvuutta näiden velvollisuuksien kanssa. On todettava, että tämän analyysin perusteella kyseessä on suora ja läheinen yhteys maksukyvyttömyysmenettelyyn ja siten läheinen yhteys tämän menettelyn kulkuun.
39 Näin ollen on katsottava, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kanne johtuu välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä ja liittyy siihen läheisesti, joten se ei kuulu asetuksen N:o 1215/2012 soveltamisalaan.
40 Näiden seikkojen perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että tätä säännöstä sovelletaan sopimukseen perustumattomaan vahingonkorvauskanteeseen, joka on nostettu velkojatoimikunnan jäseniä vastaan näiden saneeraussuunnitelmaa koskevan äänestyskäyttäytymisen vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyssä, ja että näin ollen tällainen kanne ei kuulu kyseisen asetuksen aineelliseen soveltamisalaan.
Oikeudenkäyntikulut
41 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että tätä säännöstä sovelletaan sopimukseen perustumattomaan vahingonkorvauskanteeseen, joka on nostettu velkojatoimikunnan jäseniä vastaan näiden saneeraussuunnitelmaa koskevan äänestyskäyttäytymisen vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyssä, ja että näin ollen tällainen kanne ei kuulu kyseisen asetuksen aineelliseen soveltamisalaan.
Allekirjoitukset