Kanne 29.12.2020 – Stockdale v. neuvosto ym.

(asia T-776/20)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Robert Stockdale (Bristol, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja N. de Montigny)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja Euroopan unionin erityisedustaja Bosnia ja Hertsegovinassa

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

pääasiallisesti

toteamaan irtisanomispäätöksen lainvastaiseksi

yksityisoikeudellisesta sopimuksesta johtuvien oikeuksien osalta

määrittelemään sopimussuhteen uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi;

toteamaan, että kantajaan on kohdistettu syrjintää esitetyn irtisanomisperusteen osalta, ja velvoittamaan tällä perusteella vastaajat maksamaan kantajalle henkisestä kärsimyksestä korvauksen, jonka kohtuulliseksi määräksi on arvioitu 10 000 euroa;

toteamaan, että vastaajat eivät ole noudattaneet sopimusvelvoitteitaan ja erityisesti laiminlyöneet velvollisuutensa antaa toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen päättymistä koskevan ennakkoilmoituksen;

toteamaan, että kantajaan on kohdistettu eriarvoista ja lainvastaista kohtelua, ja velvoittamaan vastaajat näin ollen ottamaan kantajan takaisin työhönsä tai toissijaisesti maksamaan hänelle korvauksen, jonka määrä arvioidaan sen niiden tulojen menetyksen mukaan, jotka olisi saatu, mikäli työntekijän sopimus olisi jatkunut alkuperäiseen päättymishetkeen asti;

tämän johdosta velvoittamaan vastaajat maksamaan kantajalle perusteettomasta irtisanomisesta (unfair dismissal) korvauksen, joka vahvistetaan myöhemmin ja jonka kohtuulliseksi määräksi voidaan alustavasti katsoa 393 850,08 euroa;

velvoittamaan vastaajat maksamaan korkoa edellä mainituille määrille;

muiden oikeuksien, jotka perustuvat siihen, että kantajan ja muun Euroopan unionin henkilöstön välillä on harjoitettu syrjintää, osalta

toteamaan, että yhden kolmesta ensimmäisestä vastaajasta olisi pitänyt ottaa kantaja palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi ja että kolme ensimmäistä vastaajaa ovat kohdelleet kantajaa syrjivästi ilman objektiivisia perusteita siltä osin kuin kyse on hänen palkkauksestaan ja eläkeoikeuksistaan ja niihin liittyvistä etuuksista sekä myöhempää työsuhdetta koskevista takeista;

velvoittamaan kolme ensimmäistä vastaajaa korvaamaan kantajalle hänen edellä mainittujen yhteisön oikeuden rikkomisten vuoksi menettämänsä tulot, eläkkeet, korvaukset ja etuudet;

velvoittamaan ne maksamaan korkoa näille määrille;

vahvistamaan asianosaisille määräajan, jonka kuluessa tämä korvaus on vahvistettava ottamalla huomioon palkkaluokka ja palkkataso, johon kantaja olisi pitänyt ottaa palvelukseen, keskimääräinen palkkakehitys, hänen urakehityksensä, palkanlisät, joita hänelle olisi pitänyt maksaa väliaikaisena toimihenkilönä; ja vertailemaan saatuja lopputuloksia kantajalle tosiasiallisesti maksetun palkan kanssa;

velvoittamaan vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut,

toissijaisesti:

velvoittamaan vastaajat maksamaan kantajan perusoikeuksien kunnioittamatta jättämisestä johtuvan sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella korvaus, jonka kohtuulliseksi määräksi voidaan alustavasti katsoa 400 000 euroa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee vastaajien sopimussuhteeseen perustuvaa ja sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta seuraavista syistä:

kantajan sopimukseen sovellettavaa aineellista oikeutta on rikottu;

päätös irtisanoa kantaja hänen kansalaisuutensa perusteella on syrjivä, kantajaa on kohdeltu eriarvoisesti irtisanomismenettelyn aikana, koska hän on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Euroopan unionissa, ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu;

peräkkäisten määräaikaisten sopimusten tekemistä koskevaa oikeutta on käytetty väärin ja suhteellisuusperiaatetta, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta on loukattu;

on aiheutunut oikeudellista epävarmuutta; oikeutta hyvään hallintoon on loukattu, Euroopan hyvän hallintotavan säännöstöä ei ole noudatettu ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa oikeutta on loukattu.

Toinen kanneperuste, joka koskee kantajaa koskevan irtisanomispäätöksen lainvastaisuutta. Tämä kanneperuste sisältää kaksi väitettä.

Ensimmäinen väite, joka koskee kantajan työsopimukseen sovellettavan lain rikkomista (sopimuksen luokittelu, irtisanomista koskevat säännöt, eriarvoinen kohtelu muihin unionin palveluksessa toimihenkilöinä työskenteleviin Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin nähden jne). Toissijaisesti kantaja toteaa, että samoja unionin oikeuden välineillä vahvistettuja periaatteita on tarkoitus soveltaa samojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toinen väite, joka koskee toimielimissä tapahtuvaa työntekijöiden syrjintää erityisesti väliaikaisten toimihenkilöiden oikeuksien osalta (esimerkiksi erilaisten etuuksien, eläkerahastomaksujen ja kulukorvausten laiminlyönti).

Kolmas kanneperuste, joka koskee Euroopan unionin toimielinten sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta siinä tapauksessa, että kantajan vaatimukset, jotka koskevat vastaajien sopimussuhteeseen perustuvaa vastuuta, jätetään tutkimatta tai todetaan perusteettomiksi.

____________