UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kuudes jaosto)
2 päivänä lokakuuta 2015 (*)
Kumoamiskanne – REACH – Hallinnollisen maksun määrääminen virheestä yrityksen kokoon liittyvässä ilmoituksessa – Kieliä koskevat järjestelyt – Kanteen nostamisen määräaika – Tutkimatta jättäminen
Asiassa T‑540/13,
Société européenne des chaux et liants, kotipaikka Bourgoin-Jallieu (Ranska), edustajanaan asianajaja J. Dezarnaud,
kantajana,
vastaan
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), asiamiehinään M. Heikkilä, A. Iber ja C. Schultheiss,
vastaajana,
jossa vaaditaan ECHA:n 21.5.2013 tekemän päätöksen SME (2013) 1665 kumoamista siltä osin kuin siinä määrätään kantajalle hallinnollinen maksu,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Frimodt Nielsen sekä tuomarit F. Dehousse (esittelevä tuomari) ja A. M. Collins,
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta
1 Kantaja Société européenne des chaux et liants rekisteröi 9.12.2010 Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) kaksi ainetta kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) perusteella.
2 Kantaja ilmoitti rekisteröintimenettelyssä ECHA:lle olevansa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6.5.2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (EUVL L 124, s. 36) tarkoitettu ˮpieniˮ yritys. Se sai tämän ilmoituksen perusteella alennuksen jokaisesta rekisteröintihakemuksesta asetuksen N:o 1907/2006 6 artiklan 4 kohdan nojalla perittävästä maksusta.
3 ECHA pyysi 13.2.2013 kantajaa toimittamaan asetukseen N:o 1907/2006 perustuvista Euroopan kemikaalivirastolle suoritettavista maksuista 16.4.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 (EUVL L 107, s. 6) 13 artiklan 3 kohdan nojalla tiettyjä asiakirjoja kyetäkseen tarkastamaan kantajan ilmoituksen, jossa se totesi olevansa pieni yritys.
4 Kantaja vastasi 12.4.2013 päivätyllä kirjeellä, että sen ilmoitus, jossa se oli todennut olevansa suosituksessa 2003/361 tarkoitettu ”pieni” yritys, oli virheellinen ja että se oli kyseisessä suosituksessa tarkoitettu ”suuri” yritys.
5 ECHA antoi 21.5.2013 päivätyillä sähköpostiviestillä ja kirjeellä kantajalle tiedoksi päätöksen SME (2013) 1665 (jäljempänä riidanalainen päätös). ECHA totesi kyseisessä päätöksessä 12.4.2013 päivätyn kirjeen perusteella ja asetuksen N:o 340/2008 13 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla, että kantajalla ei ollut oikeutta maksun alennuksiin, joita sovellettiin ”pieniin” yrityksiin, ja että se aikoi siten lähettää kantajalle niiden kahden laskun lisäksi, jotka kattoivat alun perin suoritettujen maksujen ja loppujen lopuksi suoritettavien maksujen välisen erotuksen, 9 950 euron suuruisen laskun, joka koski hallinnollista maksua. Riidanalainen päätös sisältää erityisen viittauksen sen vastaanottajan käytettävissä oleviin muutoksenhakukeinoihin.
6 ECHA lähetti siis kantajalle sähköpostitse 22.5.2013 päivätyn laskun, joka oli suuruudeltaan 9 950 euroa ja koski hallinnollista maksua.
7 Kantaja kiisti 15.7.2013 päivätyllä kirjeellä, joka oli osoitettu ECHA:lle ja jonka kyseinen virasto vastaanotti 25.7.2013, hallinnollisen maksun määräämisen ja vaati sen poistamista.
8 ECHA ilmoitti 26.7.2013 päivätyillä sähköpostiviestillä ja kirjeellä kantajalle, että kuten riidanalaisessa päätöksessä oli mainittu ja asetuksen N:o 1907/2006 94 artiklan 1 kohdassa säädetään ja SEUT 263 artiklassa määrätään, riidanalaisesta päätöksestä oli mahdollista nostaa kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiannosta. Se lisäsi, että tästä syystä ja siinä tapauksessa, että kantaja haluaisi nostaa kanteen riidanalaisen päätöksen laillisuudesta, sen täytyi nostaa kanteensa unionin yleisessä tuomioistuimessa.
9 Kantaja pyrki nostamaan kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa 30.7.2013 päivätyllä kirjeellä, joka saapui unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.8.2013 ja jonka liitteenä oli 15.7.2013 päivätty oikaisuvaatimus sen johtajan M:n allekirjoittamana.
10 Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaaja kiinnitti 14.8.2013 päivätyillä kirjeellä ja faksilla kantajan huomiota siihen, että jotta kantaja voisi nostaa unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan kanteen, sillä on oltava edustajanaan asianajaja, joka on kirjattu jonkin jäsenvaltion asianajajayhdistyksen asianajajaluetteloon, että kannekirjelmää, jota asianajaja ei ole allekirjoittanut, ei voida kirjata ja että näin ollen 30.7.2013 päivätty kirje ei voinut johtaa mihinkään.
Menettely
11 Kantaja nosti tämän kanteen 27.9.2013 päivätyllä ja unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 1.10.2013 toimitetulla kannekirjelmällä.
12 ECHA esitti erillisellä asiakirjalla, joka toimitettiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.2.2014 unionin yleisen tuomioistuimen 2.5.1991 hyväksytyn työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan perusteella, väitteen kanteen tutkimisedellytysten puuttumisesta määräaikojen vuoksi.
13 Kantaja esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 11.3.2014 toimitetulla asiakirjalla huomautuksensa oikeudenkäyntiväitteestä.
14 Oikeudenkäyntiväitettä koskeva kirjallinen käsittely saatettiin päätökseen 25.3.2014 sen jälkeen kun kantaja oli korjannut oikeudenkäyntiväitteestä esittämiensä huomautusten toimittamiseen liittyneet sääntöjenvastaisuudet.
15 Asianosaisia kehotettiin 2.5.1991 hyväksytyn työjärjestyksen 64 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisena prosessinjohtotoimena 9.1.2015 esittämään huomautuksensa 2.10.2014 annetun tuomion Spraylat v. ECHA (T-177/12, EU:T:2014:849) mahdollisesta merkityksestä nyt käsiteltävän asian kannalta ja vastaamaan yhteen kysymykseen 12.2.2015 mennessä.
16 ECHA noudatti tätä pyyntöä 11.2.2015 ja kantaja 23.2.2015. Kantajan vastaus otettiin asiakirja-aineistoon unionin yleisen tuomioistuimen 27.2.2015 tekemällä päätöksellä.
Asianosaisten vaatimukset
17 ECHA vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
18 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää oikeudenkäyntiväitteen ja
– velvoittaa ECHA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
19 Unionin yleinen tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä työjärjestyksensä 130 artiklan 1 kohdan nojalla ratkaista, onko kanne jätettävä tutkimatta tai toimivallan puuttumisen vuoksi tai muusta syystä pääasian käsittelyä aloittamatta. Tässä tapauksessa unionin yleinen tuomioistuin katsoo saaneensa asiakirjoista riittävät tiedot ja päättää ratkaista asian jatkamatta asian käsittelyä.
Asianosaisten lausumat
20 ECHA katsoo, että 1.10.2013 toimitettu kanne on jätettävä tutkimatta, koska se on nostettu liian myöhään.
21 Se, että riidanalainen päätös on laadittu muulla kielellä kuin kantajan kielellä, ei voi muuttaa tätä päätelmää.
22 Kantaja toimitti näet ECHA:lle rekisteröintihakemuksen englannin kielellä. ECHA laati vastauksen ja käsitteli hakemusta samalla kielellä Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15.4.1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1 (EYVL 1958, 17, s. 385) 2 artiklan toisen virkkeen mukaisesti.
23 Kantaja on joka tapauksessa saanut riidanalaisesta päätöksestä ajoissa tiedon ja kiistatta ymmärtänyt sen.
24 Koska yhteisön toimielimillä ei ole myöskään yleistä velvollisuutta tiedottaa toteuttamiensa toimien adressaateille näitä toimia koskevista käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista, se, että muutoksenhakukeinoja koskeva ilmoitus oli laadittu englannin kielellä, ei voi vaikuttaa kumoamiskanteen jättämisen määräpäivään.
25 Kantaja vetoaa, siltä osin kuin kyseessä on sen kemikaalien rekisteröintiä koskevan englanninkielisen hakemuksen jättäminen, siihen, että rekisteröintihakemus oli tällä kielellä esitäytetty kirje, joka oli ECHA:n kirjeenvaihdon liitteenä, joten sen tarvitsi enää vain antaa kirjanpitoon liittyvät tiedot ja rastittaa yrityksen kokoa vastaava ruutu.
26 Kantaja toteaa ECHA:n väitteestä, jonka mukaan kantaja ei väitä, ettei se olisi ymmärtänyt riidanalaista päätöstä, tämän väitteen oikeellisuutta kiistämättä, että tämän päätöksen liitteenä ollut ranskan kielellä laadittu lasku riitti yksinään siihen, että se saattoi päätellä, että sen maksettavaksi oli määrätty taloudellinen seuraamus.
27 Kantaja muistuttaa ilmoittaneensa kahteen kertaan eli 15. ja 30.7.2013 riitauttavansa riidanalaisen päätöksen, ”tosin muotovaatimusten kannalta epäasianmukaisella tavalla, koska sen mielestä viestit, jotka ECHA oli laatinut kielellä, joka ei ollut [sen jäsenvaltion kieli], olivat moniselitteisiä”.
28 Kantaja katsoi näin ollen, ettei se, että se oli tosiasiallisesti riitauttanut tämän taloudellisen seuraamuksen, merkinnyt sitä, että se olisi ymmärtänyt tarkalleen alun perin saamansa rekisteröintihakemukseen liittyvän aineiston. On näet sen mielestä kiistatonta, että ECHA:n tekemä kielivalinta oli edistänyt virheen mahdollisuutta rekisteröintiaineiston tulkinnassa siinä mielessä, että kantaja oli toimittanut rekisteröintihakemuksessaan vain itseään koskevia taloudellisia tietoja eikä sen omistajana olevan yrityksen taloudellisia tietoja.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
29 Kanteen nostamisen määräaikoihin sovellettavasta sääntelystä on aluksi todettava, että SEUT 263 artiklassa vahvistetut kanteen nostamisen määräajat ovat ehdottomia, eivätkä asianosaiset ja tuomioistuin voi sopia niistä (määräys Städter v. EKP, C‑102/12 P, 15.11.2012, EU:C:2012:723, 13 kohta).
30 On lisäksi muistutettava, että menettelysääntöjen tiukka soveltaminen vastaa oikeusvarmuuden vaatimuksia ja tarvetta välttää oikeudenkäytössä kaikkea syrjintää ja mielivaltaista kohtelua (ks. määräys Gbagbo v. neuvosto, C‑397/13 P, 29.1.2014 EU:C:2014:46, 7 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
31 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toisen kohdan mukaan prosessuaalisista määräajoista voidaan poiketa ennalta arvaamattomien seikkojen tai ylivoimaisen esteen vuoksi ainoastaan täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa (ks. edellä 30 kohdassa mainittu määräys Gbagbo v. neuvosto, EU:C:2014:46, 8 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
32 Lisäksi kanteen nostamisen määräaikojen yhteydessä anteeksiannettavan erehdyksen käsitettä on tulkittava suppeasti, ja se voi koskea ainoastaan poikkeuksellisia olosuhteita, joissa on erityisesti kyse siitä, että asianomainen toimielin on menetellyt tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan yksinään tai ratkaisevassa määrin ymmärrettävän sekaannuksen vilpittömässä mielessä olevalle yksityiselle, joka on noudattanut kaikkea sitä huolellisuutta, jota edellytetään tavanomaisesti valistuneelta toimijalta (ks. tuomio Bell & Ross v. SMHV, C‑426/10 P, 22.9.2011, EU:C:2011:612, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
33 Tässä tapauksessa riidanalainen päätös annettiin tiedoksi kantajalle 21.5.2013. SEUT 263 artiklan kuudennesta kohdasta yhdessä 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohdan määräysten kanssa seuraa, että määräaika kanteen nostamiselle tästä päätöksestä päättyi siis keskiviikkona 31.7.2013 keskiyöllä.
34 Unionin kieliä koskevasta järjestelystä on toiseksi muistutettava, että asetuksen N:o 1 2 artiklan mukaan jäsenvaltion tai jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan henkilön toimielimille osoittamat asiakirjat laaditaan millä tahansa virallisella kielellä lähettäjän valinnan mukaan ja toimielinten vastaus laaditaan samalla kielellä.
35 Asetuksen N:o 1 3 artiklassa säädetään lisäksi, että toimielimen jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalle henkilölle osoittamat asiakirjat laaditaan kyseisen jäsenvaltion kielellä.
36 Asetuksen N:o 1907/06 104 artiklassa säädetään, että asetusta N:o 1 sovelletaan ECHA:han.
37 Tässä tapauksessa on kiistatonta, että kantaja jätti rekisteröintihakemuksen englannin kielellä.
38 On niin ikään kiistatonta, että riidanalainen päätös annettiin tiedoksi englannin kielellä, ja sen liitteenä oli riidanalaiseen hallintomaksuun liittyvä lasku, joka oli laadittu osittain englannin ja osittain ranskan kielellä.
39 Lisäksi on kiistatonta, että kantajan ECHA:lle osoittama 15.7.2013 päivätty oikaisuvaatimus oli laadittu ranskan kielellä ja että ECHA vastasi 26.7.2013 tähän oikaisuvaatimukseen sähköpostiviestillä, joka oli laadittu tällä samalla kielellä.
40 Vaikka ECHA korostaa, että kantaja on ymmärtänyt riidanalaisen päätöksen, kantaja ei esitä oikeudenkäyntiväitteestä jättämissään huomautuksissa mitään täsmällistä perustelua eikä väitä, ettei se olisi ymmärtänyt tätä päätöstä, jolla sille määrättiin englannin kielellä hallinnollinen maksu. Erityisesti sen kysymyksen osalta, joka koskee kanteen nostamisen määräaikoja, joita väitetään laiminlyödyn käsiteltävässä oikeudenkäyntiväitteessä, kantaja ei väitä, ettei se olisi ymmärtänyt tietoja, jotka sisältyivät tähän päätökseen ja jotka liittyivät kanteita koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin ja määräaikoihin.
41 Kantaja tyytyy väittämään asiakirja-aineiston perusteella, että englannin kielen ja teknisen sanaston käyttäminen menettelyssä, jota noudatettiin sen kahden kemikaalin rekisteröinnissä, olivat edistäneet sen virheen mahdollisuutta, joka oli tehty sen yrityksen kokoa koskeneessa ilmoituksessa, mikä on sen mielestä hyväksyttävä peruste katsoa, että sille ei pitäisi määrätä mitään hallinnollista maksua.
42 Kantaja ei siis esitä yleisemmin kannekirjelmässä eikä oikeudenkäyntiväitteestä esittämissään huomautuksissa mitään selitystä, jolla voitaisiin mahdollisesti perustella edellä 31 ja 32 kohdassa mainitun oikeuskäytännön kannalta sitä, että kannekirjelmä jätettiin vasta 1.10.2013.
43 Kantaja mainitsee kannekirjelmässä enintään sen, että se oli ilmoittanut kahteen kertaan eli 15. ja 30.7.2013 riitauttavansa riidanalaisen päätöksen, ”tosin muotovaatimusten kannalta epäasianmukaisella tavalla, koska sen mielestä viestit, jotka ECHA oli laatinut kielellä, joka ei ollut [sen jäsenvaltion kieli], olivat moniselitteisiä”.
44 Vaikka tätä näkökohtaa, jossa ei viitata määräaikoihin vaan ainoastaan 15. ja 30.7.2013 päivättyjen riitautusten muotoon, pitäisi tästä huolimatta tulkita siten, että sillä tarkoitetaan myös kanteen nostamista liian myöhään koskevaa kysymystä, se pitäisi hylätä.
45 On näet korostettava, että ainakin siltä osin kuin kyseessä on riidanalaisen päätöksen osa, joka liittyy kanteen nostamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin ja määräaikoihin, viittaus ”moniselitteisyyteen” on ilmeisen suhteeton.
46 Yhtäältä riidanalaisen päätöksen tämä osa, joka liittyy kanteen nostamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin ja määräaikoihin, ei ole englanninkielisessä sanamuodossaan lainkaan moniselitteinen kyseisten yksityiskohtaisten sääntöjen ja määräaikojen kuvauksen osalta.
47 Toisaalta pelkkä vetoaminen väitettyyn moniselitteisyyteen edellyttää loogisesti sitä, että se ensin havaitaan, ja siten väistämättä sitä, että moniselitteiseksi väitetyn tekstin kieltä osataan riittävästi, jotta moniselitteisyys voidaan havaita. Vaikka kantaja vetoaa ohimennen moniselitteisyyksiin, se ei osoita niitä.
48 Tästä seuraa, että mikäli edellä 43 kohdassa mainittu näkökohta olisi ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan myös kanteen nostamisen määräaikoja koskevaa kysymystä, tällä seikalla ei voitaisi selittää eikä varsinkaan oikeuttaa sitä, että kanne jätettiin vasta 1.10.2013.
49 Lisäksi on ylimääräisenä perusteluna muistutettava siitä, että ECHA ilmoitti kantajalle vastauksena 15.7.2013 päivättyyn ranskankieliseen oikaisuvaatimukseen, joka saapui sille 25.7.2013, samalla kielellä laaditulla 26.7.2013 päivätyllä sähköpostiviestillä, että kanne piti nostaa unionin yleisessä tuomioistuimessa kahden kuukauden kuluessa riidanalaisesta päätöksestä, ja välitti sille linkin unionin tuomioistuimen Internet-sivuille.
50 Edellä 42–47 kohdassa esitetyillä seikoilla on jo kiistetty riittävällä tavalla kantajan viittaus väitettyihin moniselitteisyyksiin, mutta se hylätään tämän jälkeen vielä sillä, että ECHA toisti ranskan kielellä riidanalaiseen päätökseen sisältyvät tiedot, jotka liittyivät kanteen nostamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin ja määräaikoihin.
51 Vaikka riidanalaiseen päätökseen sisältyivät nämä tiedot ja ECHA toisti ne 26.7.2013, kantaja sen sijaan, että se olisi jättänyt kannekirjelmässä, jonka olisi allekirjoittanut asianajaja, kanteen nostamiselle asetetussa määräajassa, tyytyi vain toimittamaan sen unionin yleiselle tuomioistuimelle kirjeenä, joka postitettiin tämän määräajan päättymistä edeltävänä päivänä ja jonka sen johtaja oli allekirjoittanut. On muistettava, että oikeuskäytännön mukaan kannekirjelmässä, jota asianajaja ei ole allekirjoittanut, on virhe, joka johtaa prosessuaalisten määräaikojen päätyttyä kanteen tutkimatta jättämiseen, eikä kannekirjelmää voida korjata (edellä 32 kohdassa mainittu tuomio Bell & Ross v. SMHV, EU:C:2011:612, 42 kohta).
52 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että nyt käsiteltävään tapaukseen liittyvien tosiseikkojen perusteella ja edellä 31 ja 32 kohdassa mainitun kaltaisten olosuhteiden puuttuessa ECHA:n esittämä oikeudenkäyntiväite on hyväksyttävä ja nyt käsiteltävä kanne hylättävä liian myöhään nostettuna.
Oikeudenkäyntikulut
53 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian ja ECHA on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava korvaamaan ECHA:n oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanne hylätään.
2) Société européenne des chaux et liants vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kulut.
Annettiin Luxemburgissa 2 päivänä lokakuuta 2015.
E. Coulon | | S. Frimodt Nielsen |
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |