YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)

27 päivänä helmikuuta 2002 (1)

Yhteisön tavaramerkki - Sanamerkki LITE - Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen - Tehoton kanneperuste - Ehdoton hylkäysperuste - Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohta

Asiassa T-79/00,

Rewe Zentral AG, kotipaikka Köln (Saksa), edustajanaan asianajaja M. Kinkeldey,

kantajana,

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehinään aluksi V. Melgar ja P. von Kapff, ja sittemmin V. Melgar ja G. Schneider,

vastaajana,

jossa kantaja on nostanut kanteen sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) kolmannen valituslautakunnan 27.1.2000 tekemästä päätöksestä (asia R 275/1999-3), joka koskee sanan LITE rekisteröimistä yhteisön tavaramerkiksi,

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Mengozzi sekä tuomarit V. Tiili ja R. M. Moura Ramos,

kirjaaja: hallintovirkamies D. Christensen,

ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 4.4.2000 toimitetun kanteen,

ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 27.6.2000 toimitetun vastineen,

ottaen huomioon 5.7.2001 pidetyssä suullisessa käsittelyssä esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

Asian tausta

1.

    Kantaja on esittänyt 29.3.1996 sanamerkki-tyyppisen yhteisön tavaramerkin rekisteröintiä koskevan hakemuksen sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (jäljempänä virasto) yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1) nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna. Hakemuspäiväksi vahvistettiin 1.4.1996.

2.

    Tavaramerkki, jonka rekisteröintiä on haettu, on sana LITE.

3.

    Tavarat ja palvelut, joita varten rekisteröintiä on haettu, kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä vartenkoskevaan, 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen pohjautuvan luokituksen luokkiin 5, 29, 30, 32, 33 ja 42, sellaisena kuin tämä sopimus on tarkistettuna ja muutettuna, ja hakemukseen sisältyvän kuvauksen mukaan kyse on seuraavista tavaroista ja palveluista:

”Luokka 5:    Dieettielintarvikkeet ja elintarvikevalmisteet, dieettiapuaineet terveydenhoitoon, erityisesti vitamiinit, kivennäisaineet ja kuntoa kohentavat lisäravintoaineet; vauvanruoat.

Luokka 29:    Liha, kala, siipikarja, riista, nilviäiset ja äyriäiset (ei elävinä), edellä mainitut tuotteet myös käsiteltyinä; makkara-, liha-, siipikarja- ja kalatuotteet, kaviaari; liha-, kala-, siipikarja- ja riistasalaatit; liha-, siipikarja-, riista- ja kalapasteijat, lihauutteet; hedelmät, vihannekset ja palkokasvit (käsiteltyinä); hedelmä- ja vihannesmassa; vihannes- tai lehtisalaattiateriat; kaikenlaiset perunatuotteet, nimittäin ranskanperunat, kroketit, paistetut perunat, esikypsytetyt perunat, paistokkaat ja pyörykät, röstiperunat, pannukakut, lastut ja puikot; puolivalmiit ruuat ja valmisruuat, nimittäin keitot (mukaan lukien pikakeitot), muhennokset, kuivat ja kosteat valmisruuat, jotka koostuvat pääasiassa yhdestä tai useammasta seuraavista tuotteista: liha, kala, vihannekset, käsitellyt hedelmät, juustot, pasta, riisi; liha-, hedelmä- ja vihanneshyytelöt, hillot, munat, maito ja maitotuotteet, erityisesti maito, piimä, kirnupiimä, jogurtti, hedelmäjogurtti, jogurtti, johon on käytetty suklaata tai kaakaota, alkoholittomat maitojuomasekoitukset, kefiiri, kerma, rahka, hedelmä- ja yrttirahkavalmisteet, jälkiruokatuotteet, jotka koostuvat pääasiassa maidosta ja makuaineista ja joissa sideaineena on liivate ja/tai tärkkelys, voi, voisula, juustot, juustovalmisteet; hedelmävanukkaat; ravintoöljyt ja -rasvat; suolatut ja suolaamattomat pähkinät ja muut pikkusyötävät, luokassa 29; kaikki edellä mainitut tuotteet (mahdollisesti myös) pakastettuina tai säilöttyinä, sterilisoituina tai homogenisoituina.

Luokka 30:    Pitsat; kastikkeet, mukaan lukien salaattikastikkeet, hedelmäkastikkeet, ketsupit, piparjuuri, kapris; kahvi, tee, kaakao; suklaa, suklaatuotteet, kaakaopitoiset juomajauheet; marsipaani, nougat, marsipaani- ja nougatvalmisteet; levitteet, jotka koostuvat pääasiassa sokerista, kaakaosta, nugaasta, maidosta ja/tai rasvoista; konvehdit, myös täytetyt; sokeri, sokerituotteet, makeiset, erityisesti kinuski-, piparminttu-, hedelmä-, kumimakeiset, tikkukaramellit, purukumit (ei lääkinnälliset); riisi, tapioka, kahvinkorvikkeet; jauhot ja viljavalmisteet, kourittu täysjyvävilja, nimittäin riisi, vehnä, kaura, ohra, ruis, hirssi, maissi ja tattari, edellä mainitut tuotteet myös sekoituksina ja muina valmisteina, erityisesti vehnäleseet, vehnäalkiot, maissijauho, maissisuurimot, pellavansiemenet, mysli ja myslipatukat (jotka koostuvat pääasiassa viljahiutaleista, kuivatuista hedelmistä,pähkinöistä), murot ja hiutaleet, popcorn; leipä, sämpylät, leivonnaiset ja makeiset; pasta ja täysjyväpasta, erityisesti nuudelit; jäätelö; hunaja, siirappi; hiiva, leivinjauhe; suola; sinappi; etikka; mausteet, maustesekoitukset, kokonaiset pippurit; suolakeksit, viljalastut, pikkusyötävät, luokassa 30; suklaajuomat, vanukkaat; kaikki edellä mainitut tuotteet (mahdollisesti myös) pakastettuina tai säilöttyinä, sterilisoituina tai homogenisoituina.

Luokka 32:    Oluet; kivennäis- ja hiilihappovedet ja muut alkoholittomat juomat; hedelmäjuomat ja hedelmämehut, vihannesmehut, mehutiivisteet ja muut juomien valmistusaineet; pikajuomajauheet.

Luokka 33:    Alkoholijuomat, erityisesti viini, kuohuviini, tislatut alkoholijuomat, liköörit.

Luokka 42:    Ravitseminen ja tilapäismajoitus.”

4.

    Hakemuksen tutkijana toiminut virkamies ilmoitti 26.5.1998 kantajalle, että sanaa LITE ei hänen mielestään voitaisi rekisteröidä, koska se on asianomaisten tavaroiden ja palvelujen suhteen erottamiskyvytön asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kantaja esitti tältä osin huomautuksensa 24.7.1998 päivätyssä kirjeessään. Tutkija hylkäsi hakemuksen 29.3.1999 tekemällään päätöksellä asetuksen N:o 40/94 38 artiklan perusteella siitä syystä, jonka tutkija oli ilmoittanut 26.5.1998 päivätyssä kirjeessään. Tutkijan päätös perustuu erityisesti kyseisen merkin semanttiseen arviointiin eli lähinnä siihen, että kyseinen merkki äännetään samoin kuin tavanomainen englannin sana ”light” (kevyt). Tutkijan mukaan sanamerkki LITE tästä syystä kuvailee suoraan kyseisiä hakemuksessa mainittuja tavaroita ja palveluita ja on näin ollen vailla erottamiskykyä.

5.

    Kantaja teki 20.5.1999 asetuksen N:o 40/94 59 artiklan nojalla virastolle valituksen tutkijan päätöksestä.

6.

    Valituslautakunta pysytti tutkijan hylkäyspäätöksen 27.1.2000 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös), joka annettiin kantajalle tiedoksi 4.2.2000, muutoin kuin ”tilapäismajoituksen” osalta; perusteena päätökselle oli se, että sanalta LITE puuttuu erottamiskyky asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja että se on yksinomaan kuvaileva saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

7.

    Valituslautakunta lausui päätöksessään lähinnä seuraavaa: Täysin kuvailevien ilmausten osalta on olemassa vapaana pitämisen tarve, koska kilpailijoiden oikeutetun intressin mukaista on se, että he saavat edelleen käyttää vapaasti tällaisia ilmauksia. Kuvailevien merkkien rekisteröinti voidaan evätä vain, jos niiden monopolisointi on ristiriidassa yleisön oikeutettujen tarpeiden kanssa eli erityisesti sen tarpeen kanssa, joka kilpailijoilla on merkkien vapaan käytettävyyden osalta.Tämän konkreettisen vapaana pitämisen tarpeen on liityttävä niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu. Lisäksi ainoastaan täysin kuvailevia merkkejä ja ilmauksia ei voida suojella (riidanalaisen päätöksen 13-16 kohta). Valituslautakunnan mukaan kyseinen sanamerkki koostuu yksinomaan sanasta LITE, joka viittaa yhteen asianomaisten tavaroiden olennaisista ominaisuuksista eli siihen, että kyse on kevyttuotteista. LITE on itse asiassa yleisnimi sellaisille elintarvikkeille, joista on osittain poistettu epätoivotut ainesosat ravintotietoisten kuluttajien mielenkiinnon herättämiseksi. Valituslautakunnan mukaan tästä on pääteltävä, että kyseisellä sanamerkillä kuvaillaan olennaisilta osin asianomaisia tavaroita ja palveluita ainakin Euroopan yhteisön englanninkielisessä osassa. Lisäksi valituslautakunnan mukaan kantajan kilpailijoilla on oltava ehdoton oikeus käyttää sanaa LITE. Valituslautakunta katsoo lopuksi, että kyseinen sanamerkki ei myöskään täytä erottamiskyvylle asetettua vähimmäisedellytystä, koska kohderyhmässään se ymmärretään ainoastaan ilmaukseksi tavaroiden erityisestä laadusta.

Asianosaisten vaatimukset

8.

    Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

-    kumoaa riidanalaisen päätöksen

-    velvoittaa viraston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

9.

    Virasto vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

-    hylkää kanteen

-    velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudellinen arviointi

10.

    Kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka koskevat kantajan puolustautumisoikeuksien (eli kuulemisperiaatteen) loukkaamista sekä asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja b alakohdan virheellistä soveltamista.

Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

11.

    Kantaja väittää, että valituslautakunta ei ole antanut kantajalle tilaisuutta tulla kuulluksi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun hylkäysperusteen osalta eikä kantaja ole myöskään saanut ilmaista näkemystään siitä, onko sanamerkin LITE osalta olemassa vapaana pitämisen tarve.

12.

    Viraston mukaan tämä kanneperuste on hylättävä, koska ne syyt, joiden vuoksi hakemus on hylättävä asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, vastaavat täysin niitä syitä, joiden vuoksi on sovellettava saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa. Lisäksi virasto korostaa sitä, että nyt käsiteltävänä oleva asia poikkeaa tosiseikkojen ja oikeuskysymysten osalta täysin asiassa T-122/99, Procter & Gamble v. SMHV (saippuan muoto), 16.2.2000 annetusta tuomiosta (Kok. 2000, s. II-265, 39-42 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

13.

    Aluksi on syytä todeta, että puolustautumisoikeuksien kunnioittamisesta säädetään asetuksen N:o 40/94 73 artiklassa, jonka mukaan viraston päätökset voivat perustua ainoastaan sellaisiin syihin, joihin osapuolet ovat voineet ottaa kantaa.

14.

    Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen on yhteisön oikeuden yleinen periaate, jonka mukaan henkilöille, joihin kohdistetaan - kuten nyt esillä olevassa tapauksessa - heidän etuihinsa huomattavasti vaikuttavia viranomaispäätöksiä, on annettava tilaisuus tulla asianmukaisesti kuulluksi (asia 17/74, Transocean Marine Paint v. komissio, tuomio 23.10.1974, Kok. 1974, s. 1063, 15 kohta; Kok. Ep. II, s. 363).

15.

    Edelleen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että valituslautakunta loukkaa hakijan puolustautumisoikeuksia, jos se ei anna hakijalle tilaisuutta esittää näkemystään ehdottomista hylkäysperusteista, jotka se ottaa huomioon viran puolesta (em. asia saippuan muoto, tuomion 47 kohta).

16.

    Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on riidatonta, että riidanalainen päätös perustuu kahteen ehdottomaan hylkäysperusteeseen eli asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyihin hylkäysperusteisiin, joiden mukaan sanalta LITE puuttuu erottamiskyky ja se on yksinomaan kuvaileva, kun taas tutkijan päätös perustui ainoastaan toiseen näistä perusteista eli siihen, että tältä sanamerkiltä puuttuu erottamiskyky.

17.

    Valituslautakunta toteaa riidanalaisessa päätöksessään myös, että yleisesti ottaen kuvailevien ilmausten osalta ja erityisesti sanamerkin LITE osalta on olemassa vapaana pitämisen tarve (ks. edellä 7 kohta). Tätä perustelua, joka liittyy yksinomaan asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseen, ei kuitenkaan mainittu tutkijan päätöksessä.

18.

    Vaikka katsottaisiin, että ne tekijät, joiden vuoksi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjä hylkäysperusteita sovelletaan, voivat olla tietyssä määrin samoja, kummallakin näistä hylkäysperusteista on kuitenkin oma soveltamisalansa (ks. vastaavasti asia T-359/99, DKV v. SMHV (EuroHealth), tuomio 7.6.2001, Kok. 2001, s. II-1645, 48 kohta).

19.

    Valituslautakunta on näin ollen loukannut kantajan puolustautumisoikeuksia, kun se on ottanut viran puolesta huomioon asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn ehdottoman hylkäysperusteen siitä syystä, että yleisesti ottaen kuvailevien ilmausten osalta ja erityisesti sanamerkin LITE osalta on olemassa vapaana pitämisen tarve, antamatta kantajalle mahdollisuutta ilmaista näkemystään tämän ehdottoman hylkäysperusteen soveltamisesta ja sen tueksi esitetyistä perusteluista.

20.

    Näin ollen puolustautumisoikeuksien loukkaamista koskeva kanneperuste on hyväksyttävä.

21.

    Koska valituslautakunta on loukannut kantajan puolustautumisoikeuksia asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn ehdottoman hylkäysperusteen osalta, ei ole syytä tutkia, onko tämä hylkäysperuste sovellettavissa. On kuitenkin tarpeen tutkia, onko valituslautakunta perustellusti katsonut, että sanamerkiltä LITE puuttuu erottamiskyky.

Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellinen soveltaminen

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

22.

    Kantaja muistuttaa viraston todenneen, että erittäin vähäinenkin erottamiskyky voi täyttää erottamiskyvylle asetetut vaatimukset ja että hyvin vähäinenkin tavaramerkin kyky yksilöidä tavaroiden alkuperä riittää siihen, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä hylkäämisperustetta ei sovelleta.

23.

    Kantajan mukaan tavaramerkin erottamistehtävää on arvioitava suhteessa jokaiseen hakemuksessa konkreettisesti tarkoitettuun tavaraan, ja huomioon on otettava kohteena oleva kuluttajatyyppi ja tavaran luonne. Nyt käsiteltävänä olevan asian osalta kantaja katsoo, että kuluttajien mielestä tavaramerkki LITE on kaupallisen alkuperän ilmaus.

24.

    Virasto katsoo, että merkki LITE on erottamiskyvytön asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla niistä samoista syistä, joiden vuoksi saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovelletaan, koska viraston mukaan nämä kaksi ehdotonta hylkäysperustetta ovat päällekkäisiä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

25.

    Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan sellaisia tavaramerkkejä, ”joilta puuttuu erottamiskyky”, ei voida rekisteröidä. Lisäksi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa vain osassa yhteisöä”.

26.

    Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merkit ovat sellaisia merkkejä, jotka eivät kykene täyttämään tavaramerkille asetettuaperustehtävää eli eivät kykene yksilöimään tavaran tai palvelun alkuperää niin, että kuluttaja voi myöhempiä hankintoja tehdessään hankkia lisää kyseisellä tavaramerkillä varustettuja tavaroita tai palveluita, jos hän on pitänyt niitä hyvinä, tai valita jonkin toisen tavaran tai palvelun, jos hän ei ole tyytyväinen niihin.

27.

    Tavaramerkin erottamiskykyä on arvioitava ensinnäkin suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joita varten merkin rekisteröintiä on haettu (ks. asia T-345/99, Harbinger v. SMHV (TRUSTEDLINK), tuomio 26.10.2000, Kok. 2000, s. II-3525, 32 kohta) ja toiseksi ottaen huomioon se, millä tavalla tavaramerkki ymmärretään kohderyhmässä, joka muodostuu näiden tavaroiden tai palvelujen kuluttajista.

28.

    Lopuksi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ilmenee, että jo vähäinenkin erottamiskyky riittää siihen, että tässä artiklassa määritelty hylkäysperuste ei ole sovellettavissa.

29.

    Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa valituslautakunta on katsonut, että haettu tavaramerkki ei täytä erottamiskyvylle asetettua vähimmäisedellytystä, koska kyseisillä markkinoilla se voidaan ymmärtää ainoastaan ilmauksena asianomaisten tavaroiden erityisestä laadusta eikä ilmauksena, joka koskee näiden tavaroiden kaupallista alkuperää. Lisäksi valintalautakunnan mukaan haettu tavaramerkki ei ole mielikuvituksellinen, kun otetaan huomioon muiden yksilöivien tekijöiden puuttuminen.

30.

    Viimeksi mainitun perustelun osalta on syytä todeta, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan erottamiskyvyn ei voida katsoa puuttuvan pelkästään siksi, että merkki ei ole kuvitteellinen (asia T-87/00, Bank für Arbeit und Wirtschaft v. SMHV (EASYBANK), tuomio 5.4.2001, Kok. 2001, s. II-1259, 39 kohta) tai vähäisessäkään määrin mielikuvituksellinen (asia T-135/99, Taurus-Film v. SMHV, tuomio 31.1.2001, Kok. 2001, s. II-379, 31 kohta ja asia T-136/99, Taurus-Film v. SMHV, tuomio 31.1.2001, Kok. 2001, s. II-397, 31 kohta). Yhteisön tavaramerkin ei nimittäin tarvitse välttämättä olla luovan työn tulos eikä perustua omaperäiseen tai mielikuvitukselliseen tekijään vaan siihen, että tavaramerkki kykenee yksilöimään tavarat tai palvelut markkinoilla suhteessa kilpailijoiden tarjoamiin samantyyppisiin tavaroihin tai palveluihin.

31.

    Nyt esillä olevassa asiassa on siis ratkaistava, pystyykö sanamerkki LITE kohdeyleisön kannalta yksilöimään kyseiset tavarat ja palvelut suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joilla on eri kaupallinen alkuperä.

32.

    Kohdeyleisönä oletetaan olevan tavanomaisesti valistuneet sekä kohtuullisen tarkkaavaiset ja huolelliset keskivertokuluttajat (ks. vastaavasti asia C-342/97, Lloyd Schuhfabrik Meyer, tuomio 22.6.1999, Kok. 1999, s. I-3819, 26 kohta ja em. asia EuroHealth, tuomion 27 kohta). Kun nimittäin otetaan huomioon kyseisten tavaroiden ja palvelujen (edellä 3 kohdassa mainitut elintarvikkeet ja ravitsemispalvelut) luonne, on katsottava, että kohdeyleisönä ovat kaikki kuluttajat eivätkä siis erityiset kuluttajat. Lisäksi se kohderyhmä, jonka suhteen kyseisenehdottoman hylkäysperusteen soveltamista on tarkasteltava, muodostuu englanninkielisistä kuluttajista.

33.

    Edelleen on katsottava, että sana LITE on nykyään yleisnimi, joka on tavanomainen tai yleisesti käytetty kyseisellä tavara- ja palvelualalla. LITE on nimittäin sana, joka pohjautuu englanninkielisen sanan ”light” foneettiseen transkriptioon. Englannin kielen sanakirjassa The New Shorter Oxford English Dictionary on Historical Principles, 1993, annetun määritelmän mukaan LITE-sana on englannin sanasta light tehty muunnelma, jota käytetään nykyisin pääasiassa kaupallisissa piireissä. Englannin kielessä sanat light ja LITE lausutaan kuitenkin samalla tavalla.

34.

    Lisäksi niinä tavaroina ja palveluina, joiden suhteen sanamerkin LITE erottamiskykyä on arvioitava, ovat ensinnäkin suuri määrä aineita (kiinteät elintarvikkeet ja juomat), jotka voidaan luokitella ryhmään elintarvikkeet, ja toiseksi elintarvikkeiden ja aterioiden valmistamis- ja myyntipalvelut.

35.

    Tältä osin on katsottava, että sanaa LITE käytetään yleisesti Euroopan unionin englanninkielisessä osassa sanana, joka elintarvike- ja ravitsemisalalla yksilöi elintarvikkeiden laadun tai luonnehtii sitä.

36.

    Kuten riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, valituslautakunta on perustellusti katsonut, että sanalla LITE ainoastaan annetaan kohdeyleisölle tietoa yhdestä kyseisten tavaroiden ja palvelujen ominaisuudesta eli siitä, että elintarvikkeet ja ravitsemispalveluna valmistetut ja tarjoillut ateriat ovat keveitä. Kuten virasto on vastineessaan todennut, LITE-sanalla tarkoitetut aineet ja elintarvikkeet ymmärretään kohdeyleisössä vähäkalorisiksi eli sellaisiksi, joissa on vähennetty rasvan tai sokerin määrää, LITE-sanalla tarkoitetut juomat sellaisiksi, joissa on vähän alkoholia tai sokeria, ja LITE-sanalla tarkoitetut ravitsemispalvelut sellaisiksi, jotka koskevat tällaisista valmistusaineista tehtyjä aterioita.

37.

    Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että elintarvikealalla sanalla LITE on vain edellisessä tuomion kohdassa esitetty merkitys. Kun siis kohdeyleisöön kuuluvat tarkastelevat kyseisiä tavaroita ja palveluja, he antavat sanalle LITE vain edellä esitetyn ilmeisen merkityksen eivätkä anna sille toista merkitystä eli ymmärrä sitä tavaramerkiksi.

38.

    Kyseiseen kohdeyleisöön kuuluvat eivät siis pysty sanan LITE perusteella erottamaan kyseisiä tavaroita ja palveluja niistä tavaroista ja palveluista, joilla on eri kaupallinen alkuperä, kun he tekevät valintaansa näiden tuotteiden välillä.

39.

    Edellä esitetyn perusteella valintalautakunta on perustellusti todennut, että sana LITE on asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vailla erottamiskykyä.

40.

    On myös syytä todeta, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan mukaan merkkiä ei voida rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi, jos yksikin ehdottomista hylkäysperusteista soveltuu kyseessä olevaan merkkiin (asia T-360/99, Community Concepts v. SMHV (Investorworld), tuomio 26.10.2000, Kok. 2000, s. II-3545, 26 kohta).

41.

    Koska siis valituslautakunta ei ole tehnyt virhettä katsoessaan, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä ehdotonta hylkäysperustetta sovelletaan tässä asiassa, puolustautumisoikeuksien loukkaamista koskeva kanneperuste on tehoton.

42.

    Tästä seuraa, että kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

43.

    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi tai jos siihen on muutoin erityisiä syitä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi määrätä, että kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan.

44.

    Vaikka tässä asiassa kanne on hylättävä, on katsottava, että on syytä soveltaa työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja määrätä, että kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, koska kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

(neljäs jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1)    Kanne hylätään.

2)    Kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

MengozziTiili Moura Ramos

Julistettiin Luxemburgissa 27 päivänä helmikuuta 2002.

H. Jung

P. Mengozzi

kirjaaja

jaoston puheenjohtaja

1: Oikeudenkäyntikieli: saksa.