Kanne 3.9.2008 - Espanja v. komissio

(Asia T-359/08)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: J. Rodríguez Cárcamo)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

on todettava, ettei suuntaviivoja, jotka koskevat sellaisten rahoitusta koskevien korjausten määrittämistä, joita on sovellettava rakennerahastoista ja koheesiorahastoista yhteisrahoitettuihin menoihin tapauksissa, joissa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, lopullinen versio 29.11.2007, COCOF 07/0037/03-ES, voida soveltaa

Euroopan yhteisöjen komission 25.6.2008 tekemä päätös K (2008) 3243 on kumottava niiltä osin kuin siinä vähennetään tukea, joka koheesiorahastosta maksetaan hankeryhmälle nro 2001.ES.16.C.P.E.045 (Galician jätehuolto-2001) (ryhmä II) ja

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Käsiteltävänä oleva asia koskee neljää hankkeiden alaryhmää, jotka liittyvät kiinteän yhdyskuntajätteen käsittelyyn Galician maakunnassa. Alun perin myönnetyn yhteisörahoituksen määrä koko hankeryhmän osalta oli 80 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista.

Komissio lähetti vuoden 2006 huhtikuussa kantajalle kirjeen, jossa ilmoitettiin korjauksista, jotka tehtäisiin sellaisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella, jotka oli havaittu aikaisemmassa tarkastuksessa. Kyseisen asiakirjan päätösosaan sisältyi kaksi rahoitusta koskeviin korjauksiin liittyvää päätöstä. Ensimmäinen näistä, joka koskee riidanalaisessa päätöksessä tarkoitettua sääntöjenvastaisuutta, liittyy siihen, että tiettyjen sopimusten luokittelussa on käytetty erilaisia perusteita. Tämän perusteella suoritettavan rahoitusta koskevan korjauksen määrä on 59 652,48 euroa.

Vuoden 2007 lopulla voimaan tulleissa uusissa suuntaviivoissa, jotka koskevat sellaisten rahoitusta koskevien korjausten määrittämistä, joita on sovellettava rakennerahastoista ja koheesiorahastoista yhteisrahoitettuihin menoihin tapauksissa, joissa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, tehtiin lopullisesti sovellettavista korjauksista ankarampia, koska kyseisiin suuntaviivoihin sisältyvät perusteet johtavat ankarampiin korjauksiin kuin ne, jotka olisivat seuranneet kyseiseen hetkeen saakka voimassa olleista suuntaviivoista.

Kantaja on vaatimustensa tueksi esittänyt EY 241 artiklan perusteella ensinnäkin, että edellä mainitut vuoden 2007 suuntaviivat ovat lainvastaiset, koska ne ovat ristiriidassa koheesiorahastosta 16.5.1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 7 artiklan 1 kohdan ja asetuksen 1164/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 29.7.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1386/2002 17 artiklan kanssa, koska suuntaviivoissa ei ensinnäkään oteta huomioon tarkkoja rahoitusta koskevia korjauksia, toisin sanoen sellaisia korjauksia, jotka liittyvät niihin menoihin, joita rahastolle on sääntöjen vastaisesti todellisuudessa aiheutunut, ja koska toiseksi kertaluonteisia korjauksia määritettäessä perusmääränä pidetään hankkeen tarjoushintaa eikä varmennettuja kuluja tai niiden puuttuessa sopimuksen arvoa.

Vuoden 2007 suuntaviivat ovat lisäksi ristiriidassa seuraavien kanssa:

EY:n perustamissopimuksen 255 artiklaan ja yleisön oikeudesta tutustua toimielinten asiakirjoihin annettuun asetukseen 1049/2001 sisältyvän yleisen avoimuusperiaatteen kanssa, koska suuntaviivat on julkistettu hyvin rajallisesti sekä niiden antamista koskevan menettelyn osalta että sen osalta, kuinka laajalti yleisö voi tutustua niihin

oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, koska kyseisiä suuntaviivoja on pidettävä luonteeltaan taannehtivina sillä perusteella, että niitä sovelletaan vuoden 2000 jälkeen hyväksyttyihin hankkeisiin

perusteluvelvollisuuden kanssa.

Edellä mainitun 25.6.2008 tehdyn päätöksen osalta kantaja väittää, että sen lisäksi, että päätös perustuu lainvastaiseen säännökseen, se on myös ristiriidassa edellä mainitun asetuksen N:o 1164/94 7 artiklan 1 kohdan ja edellä mainitun asetuksen N:o 1386/2002 17 artiklan kanssa, koska perusmääränä pidetään hankkeen tarjoushintaa eikä varmennettuja kuluja tai niiden puuttuessa sopimuksen arvoa.

____________