Language of document : ECLI:EU:T:2008:585

Asia T-196/04

Ryanair Ltd

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Valtiontuet – Vallonian alueen ja Brussels South Charleroi Airport -lentoaseman Ryanair-lentoyhtiön kanssa tekemät sopimukset – Taloudellisen edun olemassaolo – Markkinatalouden ehdoin toimivaa yksityistä sijoittajaa koskevan arviointiperusteen soveltaminen

Tuomion tiivistelmä

1.      Valtiontuki – Käsite – Yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen mukainen arviointi

(EY 87 artiklan 1 kohta)

2.      Valtiontuki – Käsite – Yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen mukainen arviointi – Viranomainen, joka hoitaa julkista omaisuutta olevia lentoaseman rakennelmia ja laitteita

(EY 87 artiklan 1 kohta)

1.      Yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta sovellettaessa on tarpeen tarkastella liiketoimea kokonaisuudessaan, jotta voidaan varmistaa, ovatko valtion elin ja sen valvonnassa oleva elin yhdessä toimineet järkevän markkinataloustoimijan tavoin. Komissiolla on näet velvollisuus ottaa riidanalaisia toimenpiteitä arvioidessaan huomioon kaikki merkitykselliset seikat ja niiden asiayhteys mukaan lukien seikat, jotka koskevat mainittujen toimenpiteiden myöntäneen viranomaisen tai viranomaisten tilannetta.

(ks. 59 kohta)

2.      Selvitettäessä sitä, onko valtion toimenpide EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu etu, on tehtävä ero valtiolle taloudellista toimintaa harjoittavana yrityksenä kuuluvien velvoitteiden ja sille julkisen vallan haltijana kuuluvien velvoitteiden välillä. Vaikka silloin kun valtio on yksityisenä sijoittajana toimiva yritys, sen menettelyä on tarpeen tarkastella markkinatalouden ehdoin toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen kannalta, mainittua periaatetta ei kuitenkaan ole mahdollista soveltaa tilanteessa, jossa valtio toimii julkisen vallan haltijana. Viimeksi mainitussa tilanteessa näet valtion menettelyä ei milloinkaan voida verrata markkinatalouden ehdoin toimivan toimijan tai yksityisen sijoittajan menettelyyn.

Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. Laskeutumismaksujen määrän vahvistaminen ja siihen liittyvä korvaustakuu on toimintaa, joka liittyy suoraan lentoaseman infrastruktuurien hallinnointiin, joka on taloudellista toimintaa. Viranomaisen vahvistamia lentoasemamaksuja on pidettävä korvauksena lentoasemalla suoritetuista palveluista siitä huolimatta, että korvauksen tason ja käyttäjille toimitetun palvelun välillä oleva suora ja selkeä yhteys on heikko.

Myös sitä, että viranomainen antaa lentoyhtiöiden käyttöön lentoaseman rakennelmat ja laitteistot sekä hallinnoi niitä sellaista korvausta vastaan, jonka määrän se vahvistaa vapaasti, voidaan pitää taloudellisena toimintana, koska vaikka tällaiset toiminnat toteutetaan julkisesti, ne eivät kuitenkaan pelkästään tästä syystä kuulu julkiseen valtaan liittyvien erioikeuksien käyttöön. Nämä toiminnat eivät näet luonteensa, tavoitteensa ja niihin sovellettavien sääntöjensä vuoksi liity sellaisten erioikeuksien käyttöön, jotka ovat tyypillisiä julkiselle vallalle.

Se, että julkista omaisuutta olevien lentoaseman rakennelmien ja laitteiden omistaja on viranomainen, ei yksin riitä perusteeksi sille, ettei sitä voitaisi pitää taloudellista toimintaa harjoittavana yksikkönä.

Samalla tavalla pelkästään se, että viranomaisella on säädäntövaltaa lentoasemamaksujen vahvistamisessa, ei sulje pois sitä, että mainittuja maksuja koskevan alennusjärjestelmän tutkinta on tehtävä markkinatalouden ehdoin toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen valossa, koska yksityinen toimija voi ottaa käyttöön tällaisen järjestelmän.

(ks. 84, 85, 87–89, 91, 92 ja 101 kohta)