Language of document : ECLI:EU:T:2021:850

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (yhdeksäs jaosto)

1 päivänä joulukuuta 2021 (*)

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Kilpailun suullista koetta koskevat asiakirjat – Tutustumisoikeuden epääminen osittain – Arvosanojen pyöristyssääntö – Suullisen kokeen eri osien ja osa‑alueiden painotuskertoimet – Valintalautakunnan työskentelyn salaisuus – Asetus (EU) 2018/1725 – Lausunnon antamisen osittainen raukeaminen

Asiassa T‑265/20,

JR, edustajinaan asianajajat L. Levi ja A. Champetier,

kantajana,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään D. Milanowska, C. Ehrbar ja H. Kranenborg,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii SEUT 263 artiklan nojalla unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 28.2.2020 ja 9.4.2020 annetut komission päätökset, joilla on hylätty kantajan hakemus saada tutustua tiettyihin asiakirjoihin, jotka liittyvät sisäiseen kilpailuun COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Costeira sekä tuomarit M. Kancheva ja T. Perišin (esittelevä tuomari),

kirjaaja: E. Coulon,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Kantaja JR jätti 16.12.2018 hakemuksen Euroopan komission järjestämään sisäiseen kilpailuun COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet, jonka viitenumero oli 35‑20/11/2018 (jäljempänä kilpailu). [Kannekirjelmä, 11 kohta]

2        Kantaja osallistui kilpailun kirjalliseen kokeeseen 6.6.2019. Hän läpäisi sen. [Kannekirjelmä, 12 kohta]

3        Kantaja osallistui kilpailun suulliseen kokeeseen 23.9.2019. [Kannekirjelmä, 12 kohta]

4        Kilpailuilmoituksen III jakson 4 osan mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmän suullinen valintakoe muodostuu seuraavista kahdesta osasta:

”1.      Haastattelu – – jossa arvioidaan

–        [hakijan] ammattiuransa aikana hoitamat päätehtävät ja hänen hankkimansa pätevyys ja

–        [hakijan] valmius ja motivaatio hoitaa siihen toimeen kuuluvia tehtäviä, johon hän voi kilpailun kautta tulla valituksi.

2.      Esitelmä [jossa] luodaan katsaus johonkin Euroopan unionin politiikanalaan liittyvään aiheeseen – –” [Liite A 2]

5        Kyseisessä 4 osassa lisätään, että suullisen kokeen kahdesta edellä mainitusta osasta annetaan kokonaispistemäärä, joka on 0–20 pistettä, ja että vaadittava vähimmäispistemäärä on 10 pistettä. [Liite A 2]

6        Kilpailuilmoituksen saman jakson 5 osassa täsmennetään, että valintalautakunta merkitsee varallaololuetteloon ne hakijat, jotka ovat saaneet suullisessa kokeessa parhaat arvosanat sekä vaadittavan vähimmäispistemäärän, ja rajaa heidän määränsä kilpailun läpäisseiden hakijoiden tavoitemäärään. [Liite A 2]

7        Komissio ilmoitti 16.12.2019 päivätyllä kirjeellä, ettei kantajaa ollut merkitty kilpailun varallaololuetteloon. Se totesi tässä kirjeessä, että kantaja oli saanut suullisesta kokeesta 13/20 pistettä, kun varallaololuetteloon merkitsemisen edellytyksenä oli vähintään 14/20 pistettä. Komissio ilmoitti kantajalle valintalautakunnan todenneen, että kantajan kokonaissuoritus suullisessa kokeessa oli arvioitu ”hyväksi” seuraavien kolmen arviointiosion perusteella: ensinnäkin kokemuksen ja sisäisessä kilpailussa vaadittavien vahvuuksien välinen vastaavuus, josta kantaja oli saanut arvion ”kiitettävä”, toiseksi valmius ja motivaatio, josta kantaja oli saanut arvion ”kiitettävä”, ja kolmanneksi tietystä aiheesta pidettävä esitelmä, josta kantaja oli saanut arvion ”hyvä”. [Liite A 3]

8        Kantaja esitti 20.12.2019 komissiolle lähettämässään sähköpostiviestissä 16.12.2019 tehdyn päätöksen uudelleentarkastelua koskevan pyynnön sekä tietojen saantia ja asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön. [Liite A 4]

9        Kantajan jälkimmäinen pyyntö koski tutustumista seuraaviin tietoihin ja asiakirjoihin:

–        yksityiskohtaiset selvitykset siitä, miten sanalliset arvioinnit oli muunnettu numeroarvosanoiksi, sekä arvostelutaulukot, joiden avulla kukin suullinen arviointi voidaan yhdistää numeroarvosanaan

–        häntä koskevat yksityiskohtaiset arvioinnit kustakin suullisen kokeen yhteydessä arvioiduista ja pisteytetyistä kolmesta osiosta sekä vastaava arvostelutaulukko

–        kaikki hänelle annettuihin kolmeen arvosanaan liittyvät tiedot

–        mahdollisesti käytetty painotusmenetelmä

–        mahdollisesti käytetty pyöristysmenetelmä

–        hänen suulliseen kokeeseensa liittyvät raportti ja arviointitaulukot sekä taululehtiö, jota hän oli käyttänyt esitelmänsä tukena (jäljempänä taululehtiö)

–        kaikki muut merkitykselliset asiakirjat, jotka liittyvät hänen suoritukseensa kyseisessä kokeessa. [Osa 3, liite A 4]

10      Komissio lähetti kantajalle 10.1.2020 ensimmäisen vastauksen, jonka mukaan tämän uudelleentarkastelupyyntö oli toimitettu valintalautakunnalle. Se korosti myös, että koska valintalautakunnan työskentely on salaista, komissio ei kantajan EPSO‑tililtä ilmenevien tietojen lisäksi voi toimittaa tälle arviointitaulukkoa, valintalautakunnan kertomusta eikä sen kunkin jäsenen antamia arvosanoja, vaikka ne esitettäisiin nimettöminä. [Liite A 5]

11      Kantaja lähetti komissiolle 31.1.2020 sähköpostiviestin, joka oli otsikoitu ”Asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdan nojalla tehty uudistettu hakemus” ja jossa hän uudisti pyyntönsä saada tutustua edellä 9 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja tietoihin. Pyyntönsä tueksi kantaja vetosi erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43) johdanto‑osan 11 perustelukappaleeseen sekä luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/1725 (EUVL 2018, L 295, s. 39) 9 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Lisäksi kantaja väitti, ettei komissio ollut esittänyt syitä, joiden vuoksi hänen kyseisessä hakemuksessa mainitsemiensa asiakirjojen ja tietojen saaminen tutustuttaviksi loukkaisi valintalautakunnan keskustelujen salassapitovelvollisuutta, että poikkeuksia oikeudesta tutustua asiakirjoihin olisi tulkittava suppeasti ja että hän oli osoittanut olevansa perustellusti oikeutettu saamaan kyseiset asiakirjat ja tiedot tutustuttaviksi erityisesti, jotta hän voisi ymmärtää hänelle annetun kokonaisarvosanan perusteet. [Liite A 6]

12      Komissio totesi 24.2.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä, että koska 20.12.2019 lähetetyssä kantajan pyynnössä ei viitattu asetukseen N:o 1049/2001, komissio ei ollut käsitellyt sitä kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvana hakemuksena vaan hyvän hallinnon sääntöjen mukaisesti. Komissio korostikin, ettei sen kantajalle 10.1.2020 lähettämää sähköpostiviestiä voinut pitää kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvana vastauksena.

13      Lisäksi komissio ilmoitti kantajalle, että kaikki asetuksen N:o 1049/2001 mukaisesti esitetyt hakemukset saada tutustua asiakirjoihin sekä hakijan nimi ja osoite kirjataan komissiossa tietokantaan, joka on verrattain suuren henkilöstömäärän käytettävissä, ja pyysi kantajaa nimenomaisesti vahvistamaan haluavansa, että hänen 20.12.2019 päivättyä sähköpostiviestiään käsitellään tällaisena asiakirjoihin tutustumista koskevana hakemuksena. [Liite A 7]

14      Komissio lähetti 28.2.2020 kantajalle sähköpostiviestin, jonka otsikkona oli ”Tutustuminen omiin henkilötietoihinne” (jäljempänä 28.2.2020 annettu päätös). Kantajaa kehotettiin viestissä tutustumaan taululehtiöön komission toimitiloissa ja keskustelemaan kilpailun valintalautakunnan puheenjohtajan kanssa (jäljempänä valintalautakunnan puheenjohtaja) suullisen selonteon saamiseksi suorituksestaan. Hänelle lähetettiin lisäksi taulukko, josta ilmeni yhtäältä valintalautakunnan antamien numeroarvosanojen 1–10 ja toisaalta suullisten arviointien ”heikko”, ”tyydyttävä”, ”hyvä”, ”kiitettävä”, ”erittäin kiitettävä”, ”erinomainen” ja ”esimerkillinen” välinen vastaavuus (jäljempänä muuntotaulukko). Komissio totesi, että kantajan suoritusta oli kilpailun kaikissa vaiheissa arvioitu tämän taulukon mukaisesti. [Liite B1]

15      Kantaja pyysi 4.3.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä järjestämään tapaamisen, jotta hän voisi tutustua taululehtiöön ja saada valintalautakunnalta arvioinnin suorituksestaan suullisessa kokeessa. [Liite A 9]

16      Kantaja lähetti 13.3.2020 komissiolle sähköpostiviestin, jossa hän uudisti pyyntönsä saada tutustua taululehtiöön ja keskustella valintalautakunnan puheenjohtajan kanssa. Lisäksi hän pyysi saada tutustua valintalautakunnan käyttämiin painotus‑ ja pyöristysmenetelmiin, joita hän piti osana henkilötietojaan koska ne liittyivät erottamattomasti hänen kokonaisarvosanaansa ja hänelle lähetettyyn muuntotaulukkoon. Kantaja korosti myös, ettei asetuksessa N:o 1049/2001 edellytetä, että hakemus saada tutustua asiakirjoihin olisi tehtävä tietyllä tavalla. [Liite A 10]

17      Komissio ilmoitti 9.4.2020 kantajalle lähettämässään sähköpostiviestissä (jäljempänä 9.4.2020 annettu päätös) katsovansa, että painotus‑ ja pyöristysmenetelmät kuuluivat valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä III olevan 6 artiklan mukaisesti. [Liite A 11]

18      Valintalautakunta hylkäsi 15.4.2020 antamallaan päätöksellä uudelleentarkastelupyynnön, joka koski 16.12.2019 annettua päätöstä olla merkitsemättä kantajaa kilpailun varallaololuetteloon; tämä tarkoitti, että kyseinen päätös oli vahvistettava. Valintalautakunta totesi, että se oli ennen suullista koetta määrittänyt kyseisen kokeen sisällön, esitettävät kysymykset, arviointiperusteet, pisteytysmenettelyn ja kunkin kyseistä koetta koskevassa kilpailuilmoituksessa mainitun osan painotuksen. [Liite A 12]

 Kanteen nostamisen jälkeiset tosiseikat

19      Komissio toimitti 16.7.2020 kantajalle sähköisen jäljennöksen taululehtiöstä. [Liite B2]

20      Kantajan, valintalautakunnan puheenjohtajan ja Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston edustajan välillä pidettiin videoneuvottelu 22.7.2020. Neuvottelusta laaditun pöytäkirjan mukaan valintalautakunnan puheenjohtaja esitti neuvottelun yhteydessä kantajalle selonteon, joka sisälsi yksityiskohtaisia arvioita tämän suoriutumisesta esitelmän ja haastattelun aikana. Valintalautakunnan puheenjohtaja kertoi myös kantajalle, että suullisen kokeen osien arviointi perustui painotukseen, josta oli päätetty ennen kilpailun käynnistymistä, ja että pisteet pyöristettiin 0,25 pisteen tarkkuudella. [Liite C1]

 Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset

21      Kantaja nosti tämän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 4.5.2020 toimittamallaan kannekirjelmällä.

22      Komissio toimitti vastineensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 24.7.2020.

23      Kantaja toimitti vastauksensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.10.2020.

24      Komissio toimitti vastauksensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 17.11.2020.

25      Unionin yleinen tuomioistuin päätti 28.4.2021 prosessinjohtotoimesta, jolla asianosaisia kehotettiin lausumaan huomautuksensa siitä, että kantajan oikeussuojan tarve on mahdollisesti lakannut siltä osin kuin komissio on evännyt häneltä oikeuden tutustua asiakirjoihin, joihin hän on lopulta saanut tutustua, unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 131 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

26      Komissio ja kantaja noudattivat prosessinjohtotoimea asetetussa määräajassa.

27      Unionin yleinen tuomioistuin määräsi 5.5.2021 antamallaan määräyksellä työjärjestyksen 91 artiklan c alakohdan mukaisesti komissiota toimittamaan asiakirjan, joka sisältää valintalautakunnan suullisen kokeen eri osissa käyttämän painotusmenetelmän. Komissio noudatti tätä pyyntöä asetetussa määräajassa. Työjärjestyksen 104 artiklan mukaisesti tätä asiakirjaa ei toimitettu kantajalle.

28      Tuomari Barna Berke kuoli 1.8.2021, ja 18.8.2021 annetulla päätöksellä ratkaisukokoonpanon täydentämiseksi nimettiin uusi tuomari.

29      Unionin yleinen tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) päätti työjärjestyksen 106 artiklan 3 kohdan mukaisesti ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta.

30      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa 28.2.2020 ja 9.4.2020 annetut komission päätökset

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

31      Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

 Kantajan oikeussuojan tarpeen osittainen lakkaaminen

32      Vastauksessaan 28.4.2021 päätettyyn prosessinjohtotoimeen kantaja toteaa, ettei komissio ole selittänyt, miksi hänen kokonaissuorituksensa vastasi suullista arviota ”hyvä”, miten tämä arvio muunnettiin numeroarvosanaksi 13/20 tai miten pyöristysmenetelmää sovellettiin hänen tapauksessaan. Kantaja korostaa, että vaikka hänelle toimitettiin virallisesti muuntotaulukko, taululehtiön sähköinen jäljennös, valintalautakunnan suullinen selonteko sekä kokonaisarvosanan pyöristysmenetelmä, hänelle näin toimitetut asiakirjat ja tiedot ovat puutteelliset sikäli, etteivät ne sisällä niihin erottamattomasti liittyvää välinettä eli valintalautakunnan käyttämää painotusmenetelmää. Kantaja katsookin, ettei hänen pyyntöään ole täytetty ja että hänellä on edelleen oikeussuojan tarve. [Kantajan vastaus prosessinjohtotoimeen, 17.5.2021]

33      Komissio katsoo, ettei kantajalla ole enää oikeussuojan tarvetta niihin komission toimiin nähden, joilla on evätty oikeus tutustua edellä 32 kohdassa mainittuihin tietoihin ja asiakirjoihin, joihin kantaja on lopulta saanut tutustua. Komission mukaan kyseisistä asiakirjoista ei työjärjestyksen 131 artiklan 1 kohdan mukaisesti ole näin ollen enää syytä lausua. [Komission vastaus prosessinjohtotoimeen, 10.5.2021]

34      On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostama kumoamiskanne voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan, jos kantajalla on intressi riidanalaisen päätöksen kumoamiseen. Tällainen intressi on olennainen ja ensimmäinen edellytys kaikille kanteille ja edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella voi itsessään olla oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä (ks. vastaavasti tuomio 21.1.2021, Leino‑Sandberg v. parlamentti, C‑761/18 P, EU:C:2021:52, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35      Hyvän oikeudenhoidon varmistamiseksi jokaisella kanteen nostavalla on oltava jo syntynyt ja edelleen olemassa oleva oikeussuojan tarve. Oikeussuojan tarve ei voi koskea tulevaa ja oletettua tapahtumaa (ks. vastaavasti tuomio 17.9.2015, Mory ym. v. komissio, C‑33/14 P, EU:C:2015:609, 56 kohta ja tuomio 30.9.2009, Lior v. komissio ja komissio v. Lior, T‑192/01 ja T‑245/04, ei julkaistu, EU:T:2009:365, 247 kohta).

36      Kantajan oikeussuojan tarpeen on kanteen kohteen kannalta oltava olemassa kannetta nostettaessa, tai muuten kanne jätetään tutkimatta. Sillä uhalla, että lausunnon antaminen asiassa raukeaa, oikeudenkäynnin kohteen on oikeussuojan tarpeen tavoin oltava olemassa tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka, mikä edellyttää sitä, että kanne voi tuloksellaan tuottaa kantajalle etua (ks. tuomio 30.4.2020, Izba Gospodarcza Producentów i Operatorów Urządzeń Rozrywkowych v. komissio, C‑560/18 P, EU:C:2020:330, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

37      Kantajalla voi tietyissä tapauksissa säilyä tarve vaatia riidanalaisen toimen kumoamista saadakseen riidanalaisen toimen antajan tekemään jatkossa asianmukaiset muutokset ja siten estääkseen sen riskin, että lainvastaisuus, jonka väitetään rasittavan riidanalaista toimea, toistuu. Tämän tarpeen säilyminen edellyttää, että kyseinen lainvastaisuus voi toistua tulevaisuudessa riippumatta käsiteltävän asian erityisistä olosuhteista (tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C‑57/16 P, EU:C:2018:660, 48 kohta).

38      Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että kantajan oikeussuojan tarpeen jatkumista on arvioitava konkreettisesti ottamalla muun muassa huomioon väitetyn lainvastaisuuden seuraukset ja väitetyn vahingon luonne (tuomio 28.5.2013, Abdulrahim v. neuvosto ja komissio, C‑239/12 P, EU:C:2013:331, 65 kohta).

39      Käsiteltävässä asiassa asiakirja‑aineistosta ilmenee, että komissio on toimittanut kantajalle ensinnäkin 28.2.2020 annetulla päätöksellä muuntotaulukon (ks. edellä 14 kohta), toiseksi 16.7.2020 päivätyllä sähköpostiviestillä taululehtiön sähköisen jäljennöksen (ks. edellä 19 kohta), kolmanneksi 22.7.2020 pidetyn videoneuvottelun yhteydessä valintalautakunnan suullisen selonteon, joka sisälsi yksityiskohtaisia arvioita kantajan suoriutumisesta esitelmän ja haastattelun aikana, (ks. edellä 20 kohta) ja neljänneksi saman neuvottelun yhteydessä kilpailun valintalautakunnan käyttämän arvosanojen pyöristysmenetelmän (ks. edellä 20 kohta).

40      Kantajalle siis toimitettiin kaikki hänen pyytämänsä asiakirjat lukuun ottamatta asiakirjaa, joka sisältää suullisen kokeen eri osien painotusmenetelmän (jäljempänä painotuskertoimet). Vastauksessaan kantaja toteaa edelleen odottavansa tätä asiakirjaa. [Kantajan vastaus, 2 kohta]

41      Tästä seuraa, että toisin kuin kantaja näyttää väittävän, hänellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta 28.2.2020 ja 9.4.2020 annettuihin komission päätöksiin nähden siltä osin kuin niillä on evätty oikeus tutustua edellä 39 kohdassa mainittuihin asiakirjoihin ja tietoihin. Kantaja väittää hänelle toimitettujen asiakirjojen ja tietojen olevan puutteellisia, koska ne eivät sisällä niihin erottamattomasti liittyvää välinettä, eli kilpailun valintalautakunnan käyttämiä painotuskertoimia. Tämä väite kuitenkin osoittaa juuri sen, että hänen hakemuksensa saada tutustua kyseisiin asiakirjoihin ja tietoihin on täytetty ja että hänen oikeussuojan tarpeensa tämän kanteen osalta koskee enää 9.4.2020 annettua komission päätöstä siltä osin kuin sillä on evätty oikeus tutustua painotuskertoimet sisältävään asiakirjaan.

42      Edellä 32 kohdassa mainituista kantajan huomautuksista ilmenee lisäksi, ettei hän vetoa edellä 36 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuun jäljelle jäävään oikeussuojan tarpeeseen. Hän ei nimittäin väitä huomautuksissaan, että lainvastaisuus, johon hän vetoaa, voisi toistua tulevaisuudessa. Sen sijaan hän pyrkii kiistämään sen, että valintalautakunta olisi antanut riittävän selityksen hänelle annetusta arvosanasta, mutta tämä kysymys ei ole tämän oikeudenkäynnin kohteena.

43      Näin ollen on todettava, että käsiteltävä kanne on osittain jäänyt vaille kohdetta, koska kantaja on menettänyt oikeussuojan tarpeensa niihin asiakirjoihin nähden, jotka hän on saanut tutustuttaviksi (ks. vastaavasti tuomio 9.9.2011, LPN v. komissio, T‑29/08, EU:T:2011:448, 57 kohta).

44      Tästä seuraa, että lausunnon antaminen kantajan kumoamisvaatimuksista raukeaa siltä osin kuin komissio on 28.2.2020 ja 9.4.2020 antamillaan päätöksillä evännyt kantajalta oikeuden tutustua kilpailun valintalautakunnan käyttämään pyöristysmenetelmään.

45      Käsiteltävän kanteen kohde rajoittuu näin ollen vaatimukseen, joka koskee 9.4.2020 annetun komission päätöksen kumoamista siltä osin kuin sillä on evätty oikeus tutustua asiakirjaan, joka sisältää kilpailuilmoituksessa mainittujen suullisen kokeen osien painotuskertoimet (jäljempänä riidanalainen päätös).

 Asiakysymys

 Sovellettavat oikeussäännöt ja kanteen tueksi esitetyt perusteet

46      Aluksi on todettava, että vaikka kantaja perustaa väitteensä ennen kaikkea oikeuteensa saada tutustua omiin henkilötietoihinsa, hän vetoaa epäsuorasti myös siihen, että asetuksella N:o 1049/2001 täytäntöön pantua oikeutta tutustua asiakirjoihin on loukattu.

47      On syytä huomauttaa, ettei käsiteltävään kanteeseen sovellettavien oikeussääntöjen määrittämiseen vaikuta se, ettei komissio katsonut kantajan tutustumispyynnön perustuvan asetukseen N:o 1049/2001, koska kantajan 20.12.2019 päivätty hakemus saada tutustua tietoihin ja asiakirjoihin täytti kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn ehdon (ks. edellä 8 ja 9 kohta).

48      Asetuksen N:o 1049/2001 6 artiklan 1 kohdassa nimittäin säädetään, että hakemus saada tutustua asiakirjoihin on esitettävä kirjallisesti, sähköinen muoto mukaan luettuna, jollain EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa tarkoitetuista kielistä ja riittävän täsmällisesti, jotta asiakirja on toimielimen tunnistettavissa. Koska kantajan pyyntö oli laadittu kirjallisesti ja riittävän täsmällisesti, jotta asiakirjat olivat toimielimen tunnistettavissa, sitä oli pidettävä asetukseen N:o 1049/2001 perustuvana hakemuksena, minkä saattoi lisäksi päätellä kantajan 31.1.2020 tekemästä uudistetusta hakemuksesta.

49      Näin ollen kantajan väitteistä ilmenee, että riippumatta siitä, miten kanneperusteet on kanteessa otsikoitu, kantaja vetoaa käsiteltävässä asiassa neljään perusteeseen, joista kahteen ensimmäiseen nimenomaisesti ja kahteen jälkimmäiseen epäsuorasti.

50      Ensimmäinen kanneperuste koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklassa vahvistetun hyvää hallintoa koskevan oikeuden ja asetuksen 2018/1725 17 artiklassa vahvistetun henkilötietoihin tutustumista koskevan oikeuden loukkaamista. Toinen kanneperuste koskee hyvää hallintoa koskevan oikeuden sekä asetuksen 2018/1725 14 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 17 artiklan loukkaamista. Kolmas kanneperuste koskee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä. Neljäs kanneperuste koskee asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden loukkaamista ja henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan virheellistä tulkintaa.

51      Unionin yleinen tuomioistuin pitää aiheellisena tarkastella yhdessä kahta ensimmäistä kanneperustetta, koska niiden yhteydessä esitetyt väitteet liittyvät toisiinsa. Tämän jälkeen on tarkasteltava erikseen kolmatta ja neljättä kanneperustetta.

 Ensimmäinen ja toinen kanneperuste, jotka koskevat asetuksen 2018/1725 ja hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaamista

52      Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää komission loukanneen oikeutta saada tutustua henkilötietoihin ja oikeutta hyvään hallintoon epäämällä häneltä oikeuden tutustua valintalautakunnan suullisen valintakokeen eri osissa käyttämiin painotuskertoimiin sillä perusteella, että painotus kuuluu valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin.

53      Kantaja katsoo, että 28.2.2020 annetulla komission päätöksellä toimitettu vastaavuustaulukko sekä pyöristys‑ ja painotusmenetelmät, joita on käytetty hänen kokonaisarvosanansa määrittämiseen, sisältävät henkilötietoja. [Kannekirjelmä, 62, 63 ja 83 kohta; kantajan vastaus, 28–31 kohta]

54      Kantajan mukaan valintalautakunta käsittelee kilpailun suullisessa vaiheessa hakijan henkilötietoja, kun se kuulee tämän vastaukset kysymyksiin, joita esitetään arvioitaessa hakijan ansioita suhteessa kilpailuilmoituksessa mainittuihin vaatimuksiin muuntotaulukko, painotuskertoimet ja pyöristysmenetelmä huomioon ottaen. [Kantajan vastaus, 33 kohta]

55      Kantaja katsoo, että koska komissio on näin ollen käsitellyt hänen henkilötietojaan asetuksen 2018/1725 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, hänellä on oikeus tutustua näihin tietoihin, jollei sovelleta jotakin kyseisen asetuksen 25 artiklassa säädetyistä poikkeuksista. [Kannekirjelmä, 64 ja 65 kohta]

56      Lisäksi kantaja väittää komission loukanneen hänen oikeuttaan hyvään hallintoon, koska asiakirjoihin tutustuminen oli välttämätöntä, jotta kantaja voisi käyttää puolustautumista koskevaa perusoikeuttaan ja hänellä olisi mahdollisuus osoittaa, että päätös olla merkitsemättä häntä varallaololuetteloon on virheellinen. [Kannekirjelmä, 78 ja 109 kohta]

57      Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää komission laiminlyöneen velvollisuuttaan helpottaa henkilötietoihin tutustumista koskevan oikeuden käyttöä vastoin asetuksen 2018/1725 14 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 17 artiklaa. [Kannekirjelmä, 122 ja 130 kohta; kantajan vastaus, 78 kohta]

58      Komissio kiistää kantajan väitteet.

59      Ensinnäkin oikeudesta tutustua henkilötietoihin on huomautettava, että käsiteltävä kanne koskee 9.4.2020 annetun komission päätöksen kumoamista siltä osin kuin sillä on evätty kantajan oikeus tutustua suullisen kokeen osien painotuskertoimet sisältävään asiakirjaan (ks. edellä 45 kohta).

60      Komissio korostaa, ettei tietyn kilpailun valintakokeiden kunkin osan painotuskerrointa, jonka valintalautakunta määrittää ennen kokeiden aloittamista ja jota sovelletaan kaikkiin hakijoihin, voida pitää kantajaa koskevana henkilötietona.

61      Asetuksen 2018/1725 3 artiklan 1 kohdan mukaan ”henkilötiedoilla” nimittäin tarkoitetaan ”kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön – – liittyviä tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella”.

62      Käsiteltävässä asiassa suullisen kokeen eri osia varten määritettyjä painotuskertoimia ei kuitenkaan voida pitää tietona, joka koskee tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, joten se ei voi kuulua asetuksen 2018/1725 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilötietojen käsitteen piiriin.

63      Asetusta 2018/1725 ei näin ollen voida soveltaa kantajan hakemukseen, joka koskee tutustumista suullisen kokeen osien painotuskertoimet sisältävään asiakirjaan, mikä tarkoittaa, että kantajan väitteet, joiden mukaan komissio olisi rikkonut kyseisen asetuksen säännöksiä epäämällä oikeuden tutustua kyseiseen asiakirjaan, on hylättävä.

64      Toiseksi oikeudesta hyvään hallintoon on huomautettava, että unionin toimielinten, elinten ja laitosten on noudatettava unionin oikeudessa taattuja perusoikeuksia, joihin kuuluu perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu oikeus hyvään hallintoon (ks. tuomio 27.3.2019, August Wolff ja Remedia v. komissio, C‑680/16 P, EU:C:2019:257, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

65      Perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan hyvää hallintoa koskevaan oikeuteen kuuluu jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset.

66      Käsiteltävässä asiassa on aluksi todettava, että asianosaisten välinen sähköpostivaihto, tiettyjen asiakirjojen toimittaminen ja 22.7.2020 pidetty kokous osoittavat komission olleen erittäin avoin kantajaa kohtaan ja käsitelleen hänen hakemuksensa huolellisesti huolimatta covid‑19‑pandemiaan liittyvistä poikkeuksellisista olosuhteista.

67      Tämän jälkeen on todettava, että, kuten komissio korostaa, kantaja vetoaa lisäksi vain perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettuun hyvää hallintoa koskevaan oikeuteensa esittämättä kuitenkaan kanteessaan asiakirja‑aineiston tutustuttavaksi saamiseen liittyviä tarkkoja väitteitä.

68      Vielä on mainittava, ettei kantajan väite, jonka mukaan komissio on loukannut hänen oikeuttaan hyvään hallintoon, liity hallintomenettelyyn, joka johti riidanalaisen päätöksen antamiseen, vaan sillä pyritään riitauttamaan niiden selitysten riittävyys, jotka valintalautakunta on esittänyt hänelle annetusta arvosanasta sekä päätöksestä olla merkitsemättä häntä varallaololuetteloon. Tämä väite on näin ollen hylättävä tehottomana nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä.

69      Tästä seuraa, että ensimmäinen ja toinen kanneperuste on hylättävä.

 Kolmas kanneperuste, joka koskee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä

70      Kolmannessa kanneperusteessaan kantaja väittää komission laiminlyöneen perusteluvelvollisuutensa.

71      Kantajan mukaan riidanalainen päätös on puutteellisesti perusteltu. Erityisesti kantaja moittii komissiota siitä, että se on vedonnut valintalautakunnan työskentelyn salassapitoon evätäkseen häneltä oikeuden tutustua pyydettyihin tietoihin selittämättä, miten oikeuden myöntäminen konkreettisesti ja tosiasiallisesti vaarantaisi valintalautakunnan työskentelyn salassapidon. [Kannekirjelmä, 71 ja 96 kohta]

72      Tältä osin kantaja viittaa 27.11.2018 annetun tuomion VG v. komissio (T‑314/16 ja T‑435/16, EU:T:2018:841) 110 ja 111 kohtaan. [Kannekirjelmä, 97 kohta]

73      Komissio kiistää kantajan väitteet.

74      On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 296 artiklassa edellytettyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimen luonteen mukaisia ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen antaneen unionin toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden (ks. tuomio 22.3.2001, Ranska v. komissio, C‑17/99, EU:C:2001:178, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

75      Käsiteltävässä asiassa on huomautettava, että komissio perustelee riidanalaisessa päätöksessä tutustumisoikeuden epäämistä seuraavasti:

”Painotuskertoimia ja pyöristysmenetelmää koskevasta tutustumispyynnöstänne on todettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetään valintalautakunnan työskentelyn olevan salaista. Tämän salaisuusperiaatteen tarkoituksena on taata kilpailujen valintalautakuntien työskentelyn riippumattomuus ja objektiivisuus suojaamalla niitä kaikilta sellaisilta ulkoisilta asiaan puuttumisilta ja paineilta, joiden syynä voi olla – – hallintokoneisto itsessään, kyseiset hakijat tai kolmannet tahot. Näin ollen salassapidon noudattaminen estää – – sekä valintalautakuntien yksittäisten jäsenten kannanottojen että hakijoiden henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamisen. Katsomme painotuskertoimien ja pyöristysmenetelmän kuuluvan valintalautakunnan työskentelyn salassapitovelvollisuuden piiriin, koska ne ovat henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyviä seikkoja.”

76      On todettava komission perustelleen suullisen kokeen eri osien painotuskertoimet sisältävän asiakirjan tutustuttavaksi antamisen epäämistä sillä, että kertoimet kuuluvat valintalautakunnan työskentelyn salassapitovelvollisuuden piiriin, koska ne ovat henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyviä seikkoja. Edellä 74 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti riidanalaisessa päätöksessä esitetään näin ollen selkeästi ja yksiselitteisesti komission päättely siten, että kantajalle selviävät tutustumisoikeuden epäämisen syyt ja että unionin yleinen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden. Tästä seuraa, että riidanalaisen päätöksen perustelut ovat riittävät.

77      Kolmas kanneperuste on näin ollen hylättävä.

 Neljäs kanneperuste, joka koskee asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden loukkaamista ja henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan virheellistä tulkintaa

78      Neljännessä kanneperusteessaan kantaja väittää komission loukanneen hänen oikeuttaan tutustua asiakirjoihin tulkitsemalla henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädettyä valintalautakunnan työskentelyn salassapidon periaatetta virheellisesti siten, että se kattaa suullisen kokeen eri osien painotuskertoimet. [Kannekirjelmä, 98, 109 ja 111 kohta]

79      Kantaja väittää, että päätelmä, jonka mukaan hänen kokonaissuorituksensa oli ”hyvä”, ei vastannut sitä, että hän oli saanut kaksi suullista arviota ”kiitettävä” ja vain yhden suullisen arvion ”hyvä” suullisen kokeen kolmesta osasta, ja että se laski mielivaltaisesti hänen kokonaissuorituksensa tasoa. [Kannekirjelmä, 76 kohta]

80      Kantaja korostaa, ettei hän tiedä, painotettiinko jompaa kumpaa tai jopa kumpaakin suullista arviota ”kiitettävä” enemmän kuin suullista arviota ”hyvä”. Hän tarkentaa, että olettaen, että muuntotaulukko oli ainoa valintalautakunnan käyttämä taulukko, hän ei voi täysin arvioida kokonaisarvosanansa oikeellisuutta eikä näin ollen sen päätöksen lainmukaisuutta, jonka mukaan häntä ei merkitty varallaololuetteloon, jos hänelle ei myös toimiteta suullisen kokeen eri osien painotuskertoimia, jotka vaikuttavat hänen saamaansa kokonaisarvosanaan. [Kannekirjelmä, 77, 89 ja 90 kohta]

81      Kantajan mukaan suullisen kokeen eri osien painotuskertoimiin tutustuminen on välttämätöntä, jotta hän voisi käyttää puolustautumista koskevaa perusoikeuttaan ja hänellä olisi mahdollisuus osoittaa, että päätös olla merkitsemättä häntä varallaololuetteloon on virheellinen. [Kannekirjelmä, 78 ja 109 kohta]

82      Hän toteaa lisäksi, että komission kanta on epäjohdonmukainen, koska komission kilpailuilmoituksessa selostetaan yksityiskohtaisesti monivalintakokeissa käytettävä laskentamenetelmä esittämällä läpäisemisen edellyttämät vähimmäispistemäärät, kokeet, joista annetaan 10 tai 20 pistettä, painotuksineen, sekä tulokset, joiden perusteella kokonaisarvosana lasketaan. [Kannekirjelmä, 107 kohta]

83      Kantaja väittää lisäksi riidanalaisen päätöksen olevan virheellisesti perusteltu, koska siinä sovelletaan valintalautakunnan työskentelyn salassapitoa koskevaa poikkeusta suullisen kokeen eri osien painotuskertoimiin. Hän korostaa, että vaikka valintalautakunta voi vapaasti jakaa suullisesta kokeesta annettavat 20 pistettä eri osien kesken painottamalla kutakin kolmesta osasta haluamallaan tavalla, kunkin osan painotuksen ei pitäisi muuttua kokeiden aikana tai niiden jälkeen. [Kannekirjelmä, 98 ja 99 kohta]

84      Kantajan mukaan suullisen kokeen eri osien painotuskertoimien ilmaiseminen ennen kilpailua tai sen jälkeen ei vaikuta valintalautakunnan riippumattomuuteen, ja hakijatkin voisivat valmistautua paremmin, jos he olisivat tietoisia eri kysymysten painoarvosta. [Kantajan vastaus, 60, 61 ja 63 kohta]

85      Komissio kiistää kantajan väitteet.

86      Se korostaa ensinnäkin, että kilpailujen alkuvaiheissa eri kysymysryhmien suhteellinen merkitys, joka voidaan monivalintatehtävätyyppisten kokeiden osalta päätellä kilpailuilmoituksesta, ei perustu hakijoiden keskinäiseen vertailuun, eikä tietojen antaminen asiasta etukäteen näin ollen vaikuta valintalautakunnan harkintavaltaan tai riippumattomuuteen toisin kuin kilpailun eri osien painotuskertoimien käyttäminen valintaperusteiden mukauttamiseksi tosiasialliseen hakijajoukkoon. [Vastinekirjelmä, 36 kohta]

87      Komissio vetoaa tältä osin 16.9.2013 annettuun tuomioon Höpcke v. komissio (F‑46/12, EU:F:2013:131, 38 kohta). [Vastinekirjelmä, 38 kohta]

88      Komissio toteaa vastinekirjelmänsä 39 kohdassa, että päätös suullisen kokeen eri osien painotuksesta tehtiin kilpailun aikana sen jälkeen, kun hakijoita oli alustavasti arvioitu suullista koetta edeltävissä kokeissa. Tämän jälkeen painotuskertoimia sovellettiin kaikkiin hakijoihin täydellisen tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Komissio katsoo siksi kantajan väitteen, jonka mukaan painotus ei ole osa vertailevia arviointeja, olevan perusteeton. Koska kilpailun eri osien painotus on vertailevaa, se kuuluu komission mukaan täysin perustellusti valintalautakunnalle oikeuskäytännön mukaisesti kuuluvaan laajaan harkintavaltaan. [Vastinekirjelmä, 39 ja 40 kohta]

89      Komissio oikaisee vastauksessaan tätä lausuntoa toteamalla, että suullisen kokeen eri osien painotusta ei päätetty kilpailun hakijoiden arvioinnin perusteella. Se korostaa, etteivät hakijoiden suoritukset suullista vaihetta edeltävissä kokeissa (esivalintakokeet) tosiasiassa olleet millään tavalla yhteydessä painotuskertoimien määrittämiseen ennen suullisia kokeita. [Komission vastaus, 26 kohta]

90      Komissio täsmentää valintalautakunnan päättäneen suullisen kokeen suoritusten arvioinnissa käytettävistä painotuskertoimista ennen kilpailun tähän vaiheeseen liittyvää työskentelyä, jolloin sillä ei ollut tietoja hakijoiden henkilöllisyydestä tai heidän menestymisestään edellisessä vaiheessa. Lisäksi kertoimia sovellettiin komission mukaan yhdenmukaisesti kaikkiin suulliseen kokeeseen hyväksyttyihin hakijoihin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudattaen. [Komission vastaus, 27 kohta]

91      Komissio väittää myös, että valintalautakunnalla on laaja harkintavalta kokeita koskevien yksityiskohtaisen sääntöjen, kokeiden yksityiskohtaisen sisällön ja korjauskriteerien osalta ja vetoaa tältä osin 19.2.2004 annettuun tuomioon Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin (T‑19/03, EU:T:2004:49, 48 ja 60 kohta). Tätä oikeuskäytäntöä sovelletaan sen mukaan painotuskertoimien määrittämiseen. [Komission vastaus, 28 kohta]

92      Komissio nimittäin katsoo, että jos tietyn kilpailun osanottajat voisivat tutustua kilpailun eri osien painotuskertoimiin, he voisivat puuttua sen laajan harkintavallan ytimeen, joka valintalautakunnalla on sen arvioidessa hakijoita ja jota koskee vain hyvin suppea laillisuusvalvonta, ja viittaa 11.5.2005 annettuun tuomioon de Stefano v. komissio (T‑25/03, EU:T:2005:168, 34 kohta) ja 8.5.2019 annettuun tuomioon Stamatopoulos v. ENISA (T‑99/18, ei julkaistu, EU:T:2019:305, 49 kohta). Sen mukaan kilpailun hakijat voisivat tällöin tehdä johtopäätöksiä painotuskertoimien valinnasta ja kyseenalaistaa kilpailun tuloksen väittämällä esimerkiksi, että painotuskertoimet on otettu käyttöön tietyn osallistujaryhmän suosimiseksi. [Vastinekirjelmä, 47 ja 48 kohta]

93      Komissio korostaa lisäksi, että valintalautakunnat voivat päättää käyttää jo aiemmissa samankaltaisissa kilpailuissa sovellettuja painotuskertoimia. Jos toistuvat painotuskertoimet ilmaistaisiin, tulevien samankaltaisten kilpailujen osallistujat tietäisivät näin ollen etukäteen, mitkä kokeet ovat tärkeimmät, ja he olisivat siksi paremmassa asemassa kuin aiempien kilpailujen osanottajat, mikä saattaisi johtaa siihen, että valintalautakunnat muuttaisivat tarpeettomasti painotuskertoimia. [Vastinekirjelmä, 49 ja 50 kohta]

94      Aluksi on huomautettava, että SEUT 15 artiklan 3 kohdan ja perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin SEUT 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti määriteltyjen periaatteiden ja edellytysten mukaisesti. SEUT 15 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että parlamentti ja neuvosto vahvistavat kyseiset periaatteet ja edellytykset tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavilla asetuksilla.

95      Tämän nojalla annetulla asetuksella N:o 1049/2001 pyritään myöntämään yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin kuitenkin siten, että tätä oikeutta rajoittavat tietyt yleisen tai yksityisen edun mukaiset syyt (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2014, komissio v. EnBW, C‑365/12 P, EU:C:2014:112, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

96      Kyseisen asetuksen johdanto‑osan 11 perustelukappaleessa korostetaankin, että ”toimielimillä olisi oltava mahdollisuus suojata sisäisiä keskustelujaan ja neuvottelujaan silloin, kun se on välttämätöntä, jotta voidaan turvata toimielinten kyky hoitaa tehtäviään”.

97      Poikkeuksista säädetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa. Kyseisen asetuksen 4 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn poikkeuksen nojalla toimielimet eivät anna tutustuttavaksi asiakirjaa, joka sisältää sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia keskusteluja, jos asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.

98      Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toisesta alakohdasta seuraa näin ollen, että poikkeusjärjestelmä, josta siinä säädetään, perustuu tietyssä tilanteessa vastakkaisten etujen, eli yhtäältä etujen, joita edistetään antamalla tieto kyseisten asiakirjojen sisällöstä, ja toisaalta etujen, joita tämä tiedon antaminen uhkaa, punnintaan. Pyynnöstä tutustua asiakirjoihin tehtävä päätös riippuu siitä, mikä etu on käsiteltävissä asioissa ensisijainen (ks. tuomio 12.11.2015, Alexandrou v. komissio, T‑515/14 P ja T‑516/14 P, EU:T:2015:844, 75 kohta).

99      Tältä osin on nimittäin muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että jos unionin toimielin, jolle on esitetty hakemus saada tutustua asiakirjoihin, päättää hylätä hakemuksen jonkin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyn poikkeuksen perusteella, sen on lähtökohtaisesti selitettävä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti vahingoittaa tällä poikkeuksella suojattua etua. Lisäksi tällaisen vahingoittamisen vaaran on oltava kohtuudella ennakoitavissa eikä täysin hypoteettinen (ks. tuomio 4.9.2018, ClientEarth v. komissio, C‑57/16 P, EU:C:2018:660, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

100    Oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että tämä toimielin voi käyttää perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjaluokkiin, koska samankaltaiset yleisluonteiset toteamukset saattavat olla sovellettavissa luonteeltaan samanlaisia asiakirjoja koskeviin tiedonsaantipyyntöihin (ks. tuomio 12.11.2015, Alexandrou v. komissio, T‑515/14 P ja T‑516/14 P, EU:T:2015:844, 88 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

101    Unionin tuomioistuin on tällaisen olettaman olemassaolon vahvistaakseen nojautunut siihen, että oikeudesta tutustua asiakirjoihin tehtyjä poikkeuksia, joista säädetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa, ei voida, kun asiakirjat, joita hakemuksessa saada tutustua asiakirjoihin tarkoitetaan, kuuluvat unionin oikeuden tietyn alan piiriin, tulkita ottamatta huomioon erityissäännöksiä, joilla säännellään oikeutta tutustua näihin asiakirjoihin (ks. tuomio 12.11.2015, Alexandrou v. komissio, T‑515/14 P ja T‑516/14 P, EU:T:2015:844, 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

102    Kun riidanalaiset kysymykset kuuluvat unionin virkamiesoikeuden erityisalaan, kuten käsiteltävässä asiassa, asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädettyä päätöksentekomenettelyn suojaa koskevaa poikkeusta on tulkittava ottaen huomioon valintalautakunnan työskentelyn salassapidon periaate, josta säädetään henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa (ks. tuomio 12.11.2015, Alexandrou v. komissio, T‑515/14 P ja T‑516/14 P, EU:T:2015:844, 93 kohta).

103    Tällaisen tulkinnan perusteella ja valintalautakunnan työskentelyn salassapidon periaatteen tavoitteiden mukaisesti komissiolla on oikeus olettaa ilman, että se tutkisi konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti asiakirjan, jota tutustumishakemus koskee, että kyseisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen lähtökohtaisesti vahingoittaa vakavasti sen päätöksentekomenettelyä (ks. tuomio 12.11.2015, Alexandrou v. komissio, T‑515/14 P ja T‑516/14 P, EU:T:2015:844, 94 kohta).

104    On kuitenkin tärkeää korostaa, että edellä mainittu yleinen olettama ei sulje pois mahdollisuutta osoittaa, ettei tämä olettama kata tiettyä asiakirjaa, jonka sisältöön tutustumista haetaan, tai että ylivoimainen yleinen etu edellyttää kyseisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemista asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti (ks. tuomio 12.11.2015, Alexandrou v. komissio, T‑515/14 P ja T‑516/14 P, EU:T:2015:844, 96 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

105    Näin ollen on ratkaistava, kuuluvatko suullisen kokeen eri osien painotuskertoimet henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin, ja tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava riidanalaisen päätöksen perustelujen hyväksyttävyyttä.

106    Tältä osin on tärkeää huomauttaa, että henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetään, että valintalautakunnan työskentely on salaista.

107    Oikeuskäytännön mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa, joka koskee nimenomaisesti kilpailumenettelyjä, vahvistetaan valintalautakunnan työskentelyn salaisuusperiaate, jonka tarkoituksena on taata kilpailujen valintalautakuntien työskentelyn riippumattomuus ja objektiivisuus suojaamalla niitä kaikilta sellaisilta ulkoisilta asiaan puuttumisilta ja paineilta, joiden syynä voi olla unionin hallintokoneisto itsessään, kyseiset hakijat tai kolmannet tahot. Salassapidon noudattaminen estää näin ollen sekä valintalautakuntien jäsenten henkilökohtaisten kannanottojen että hakijoiden henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamisen (tuomio 28.2.1980, Bonu v. neuvosto, 89/79, EU:C:1980:60, 5 kohta).

108    Tietyn kilpailun valintalautakunnan työskentelyyn sisältyy yleensä ainakin kaksi erillistä vaihetta, jolloin ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan hakemukset kilpailuun hyväksyttävien hakijoiden seulomiseksi ja toisessa vaiheessa tutkitaan hakijoiden soveltuvuutta täytettävänä olevaan virkaan varallaololuettelon laatimiseksi (ks. vastaavasti tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C‑254/95 P, EU:C:1996:276, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

109    Kilpailun valintalautakunnan työskentelyn toinen vaihe on ennen kaikkea luonteeltaan vertaileva, ja sen vuoksi sitä koskee tälle työskentelylle ominainen salaisuus (ks. tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C‑254/95 P, EU:C:1996:276, 27 ja 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

110    Valintalautakunnan ennen kokeita hyväksymät korjauskriteerit ovat olennainen osa vertailevaa arviointia, jossa valintalautakunta käy läpi hakijoiden ansiot. Näiden korjauskriteereiden tarkoitus on näet taata hakijoiden edun vuoksi tietty yhtenäisyys valintalautakunnan arvioinneissa, erityisesti kun hakijoita on paljon. Näitä kriteerejä koskee siten sama salaisuus, joka koskee valintalautakunnan päätöksentekoa (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C‑254/95 P, EU:C:1996:276, 29 kohta).

111    Vertaileva arviointi, jonka valintalautakunta tekee, ilmenee arvosanoina, jotka se antaa hakijoille. Nämä arvosanat kertovat siitä arvoarvostelmasta, jonka valintalautakunta on tehnyt jokaisesta hakijasta (tuomio 4.7.1996, parlamentti v. Innamorati, C‑254/95 P, EU:C:1996:276, 30 kohta).

112    Lisäksi on muistutettava, että oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnalla on laaja harkintavalta työssään. Tästä syystä se voi määrittää arviointiperusteet, kun niistä ei määrätä kilpailuilmoituksessa, tai määrittää arviointiperusteiden painotuksen, kun kilpailuilmoituksessa määrätään arviointiperusteista, muttei niiden painottamisesta (ks. tuomio 11.12.2012, Mata Blanco v. komissio, F‑65/10, EU:F:2012:178, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

113    Tästä seuraa, että jos kilpailuilmoituksessa ei täsmennetä kunkin siinä mainitun arviointiperusteen painotusta tietyn kokeen osalta, valintalautakunta voi määrittää, miten kilpailuilmoituksessa kyseiselle kokeelle määrätyn kokonaispistemäärän on jakaannuttava kokeen eri osien kesken sen painoarvon perusteella, jonka valintalautakunta kyseisille osille antaa haettavat toimet huomioon ottaen (ks. vastaavasti tuomio 11.12.2012, Mata Blanco v. komissio, F‑65/10, EU:F:2012:178, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

114    Käsiteltävässä asiassa on todettava valintalautakunnan katsoneen kilpailuilmoituksen mukaisesti, että suullinen koe arvioitaisiin kahden osan (haastattelu ja esitelmä) perusteella ja haastatteluun liittyvä osa arvioitaisiin kahden osa‑alueen (työkokemus ja motivaatio) perusteella. Komission kantajalle ilmoittamat kolme laadullista arvosanaa koostuivat näin ollen kolmesta arviointiosiosta, joista kaksi liittyi suullisen kokeen ensimmäiseen osaan (haastattelu) ja yksi suullisen kokeen toiseen osaan (esitelmä).

115    Komissio ei ole kiistänyt sitä, että valintalautakunta on painottanut suullisen kokeen osia eri tavoin. Tältä osin on todettava, että kuten edellä 18 kohdasta ilmenee, valintalautakunta on hyväksynyt suullisen kokeen kullekin osalle oman painotuskertoimen. Näitä painotuskertoimia on sovellettu arviointeihin, jotka valintalautakunta teki näihin osiin osallistuvien hakijoiden suorituksista, jotta saataisiin näiden arviointien painotettu keskiarvo.

116    Sen arvioimiseksi, kuuluvatko painotuskertoimet henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin, on tarkistettava, onko valintalautakunta näitä kertoimia vahvistaessaan tehnyt henkilökohtaisia tai vertailevia arviointeja edellä 108–111 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla

117    Kuten edellä 89 ja 90 kohdasta ilmenee, komissio on täsmentänyt, ettei painotuskertoimia vahvistettu kilpailun hakijoiden arvioinnin perusteella. Valintalautakunta vahvisti kertoimet ennen suullista koetta koskevan työn aloittamista ja ilman tietoja hakijoiden henkilöllisyydestä ja heidän menestymisestään edeltävässä vaiheessa. Lisäksi kertoimia sovellettiin yhdenmukaisesti kaikkiin suulliseen kokeeseen hyväksyttyihin hakijoihin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudattaen.

118    Tästä seuraa, että suullisen kokeen eri osien painotuskertoimet eivät ole osa valintalautakunnan yksittäisten jäsenten kannanottoja, koska niitä käytettiin sen jälkeen, kun hakijoiden henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvät seikat, jotka kuuluvat valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin, olivat tulleet ilmi, edellä 107 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti.

119    Painotuskertoimia ei myöskään voida pitää edellä 110 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuina korjauskriteereinä.

120    Tältä osin on todettava, että 4.7.1996 annetussa tuomiossa parlamentti v. Innamorati (C‑254/95 P, EU:C:1996:276) tarkoitetut korjauskriteerit ohjaavat valintalautakuntaa hakijoiden suoritusten arvioinnissa kilpailun kokeiden ja kunkin kokeen mahdollisten osien aikana. Ne ovat väline, jota valintalautakunta käyttää arviointiensa yhtenäisyyden takaamiseksi tehdessään arvoarvostelman näistä suorituksista. Kuten unionin tuomioistuin on mainitussa tuomiossa todennut, korjauskriteerit ovat siksi olennainen osa vertailevaa arviointia, jossa valintalautakunta käy läpi hakijoiden ansiot, ja niiden on näin ollen pysyttävä salaisina (ks. edellä 110 kohta). On nimittäin todettava, että hakijoiden arvioiminen täysin objektiivisesti ja vapaasti edellyttää, että kilpailun valintalautakunta voi järjestää työnsä asettamalla tarpeen mukaan perusteita ja osaperusteita, joita tarvittaessa painotetaan suhteessa toisiinsa.

121    Sitä vastoin kertoimilla, jotka valintalautakunta vahvistaa kilpailuilmoituksessa mainittujen kokeen osien painottamiseksi, ei ole sama tehtävä kuin 4.7.1996 annetussa tuomiossa parlamentti v. Innamorati (C‑254/95 P, EU:C:1996:276) tarkoitetuilla korjauskriteereillä. Kertoimien tarkoituksena ei nimittäin ole helpottaa hakijoiden kyseessä olevassa kokeessa tekemien suoritusten vertailevaa arviointia. Valintalautakunta vahvistaa ne tietyn kokeen eri osien suhteellisen painoarvon kuvastamiseksi hakijalle kokeesta annettavassa kokonaisarvosanassa.

122    On totta, että edellä 112 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti tietyn kokeen eri osien painotuksen määrittäminen kuuluu valintalautakunnan laajan harkintavallan piiriin, kuten komissio toteaa. On siis valintalautakunnan harkintavallassa päättää, painotetaanko suullisen kokeen jotakin osaa enemmän kuin jotakin toista laskettaessa hakijoille kokeesta annettavaa kokonaisarvosanaa.

123    Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että painotuksen olisi pysyttävä salassa. Kyseisestä 4.7.1996 annetusta tuomiosta parlamentti v. Innamorati (C‑254/95 P, EU:C:1996:276) ei nimittäin ilmene, että pelkästään sen perusteella, että valintalautakunnalla on työssään laaja harkintavalta, voitaisiin päätellä, että kaikki siihen menetelmään liittyvät seikat, jonka mukaisesti vahvistetaan kilpailussa menestymisen määrittävä kokonaisarvosana, kuuluisivat valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin.

124    Kuten edellä 107 kohdassa on muistutettu, unionin tuomioistuin on todennut, että valintalautakunnan yksittäisten jäsenten kannanottojen tai hakijoiden henkilökohtaisten tai vertailevia arviointeja koskevien seikkojen paljastaminen on vastoin tätä salassapidon periaatetta.

125    Valintalautakunnan päätös painottaa kokeen osia on nimittäin erotettava hakijoiden soveltuvuutta koskevista arvioista (ks. vastaavasti tuomio 20.7.2016, GY v. komissio, F‑123/15, EU:F:2016:160, 51 kohta).

126    Painottamisessa ei nimittäin ole kyse hakijoiden ansioiden henkilökohtaisesta tai vertailevasta arvioinnista, sillä siihen ei sisälly minkäänlaista valintalautakunnan tekemää arvoarvostelmaa heidän tiedoistaan ja taidoistaan. Suullisen kokeen kunkin osan painoarvo määritetään päinvastoin objektiivisesti ennen kokeen järjestämistä sen mukaan, minkä merkityksen valintalautakunta kullekin osalle antaa täytettäviin virkoihin liittyvien vaatimusten perusteella.

127    Edellä esitetystä seuraa, että koska painotuskertoimet eivät sisällä henkilökohtaisia tai vertailevia arviointeja, ne eivät voi kuulua valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin. Ne ovat vain matemaattisia arvoja, jotka kuvastavat suullisen kokeen eri osien painoarvoa ja joiden perusteella lasketaan kunkin hakijan loppuarvosana.

128    Oikeuskäytännöstä seuraa lisäksi, että vaikka valintalautakunnan ei perustellessaan hakijan epäonnistumista kokeessa tarvitse kertoa, mitkä tämän vastauksista arvioitiin puutteellisiksi tai miksi, sen työskentelyn salaisuus ja sen laaja harkintavalta eivät tarkoita, ettei tietyn kilpailun hakijoille voisi tarvittaessa pyynnöstä toimittaa kilpailuilmoituksessa mainituista suullisen kokeen osista annettuja arvosanoja (ks. vastaavasti tuomio 8.7.2010, Wybranowski v. komissio, F‑17/08, EU:F:2010:83, 98 ja 99 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tässä yhteydessä on myös todettava oikeuskäytännössä jo katsotun, ettei perusteluvelvollisuutta ole laiminlyöty, kun kantaja on saanut tietää erityisesti niiden arviointiperusteiden painotuksen, jotka on mainittu kilpailuilmoituksessa siinä määrätyn suullisen kokeen yhteydessä (ks. vastaavasti tuomio 8.7.2010, Wybranowski v. komissio, F‑17/08, EU:F:2010:83, 104 ja 106 kohta).

129    Käsiteltävässä asiassa unionin yleiselle tuomioistuimelle edellä 27 kohdassa mainitun selvittämistoimen yhteydessä toimitetun asiakirjan tarkastelusta ilmenee, että tämä asiakirja sisältää suullisen kokeen kilpailuilmoituksessa määrättyjen kahden osan (haastattelu ja esitelmä) sekä  myös kilpailuilmoituksessa määrättyjen haastattelun kahden osa‑alueen (työkokemus ja motivaatio) painotuskertoimet. Asiakirja sisältää myös tietoja korjauskriteereistä, joita valintalautakunta on käyttänyt arvioidessaan hakijoiden suorituksia suullisen kokeen eri osissa, sekä kunkin kriteerin painotuksen.

130    Tältä osin on todettava, etteivät suullisen kokeen kahden osan (haastattelu ja esitelmä) painotuskertoimet eivätkä haastattelun kahden osa‑alueen (työkokemus ja motivaatio) painotuskertoimet ole henkilökohtaisia tai vertailevia arviointeja, joita valintalautakunta on tehnyt arvioidessaan hakijoiden suorituksia, edellä 108–111 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Ne eivät näin ollen kuulu henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin.

131    Sen sijaan tiedot korjauskriteereistä, joita valintalautakunta on käyttänyt arvioidessaan hakijoiden suorituksia suullisen kokeen eri osissa, sekä kunkin kriteerin painotus kuuluvat valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin edellä 110 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti, koska ne ovat olennainen osa vertailevaa arviointia, jossa valintalautakunta käy läpi hakijoiden ansiot.

132    Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa poikkeusta, muut asiakirjan osat luovutetaan.

133    Oikeuskäytännön mukaan osittaista oikeutta tutustua unionin toimielimen asiakirjaan on arvioitava suhteellisuusperiaatteen valossa, joka edellyttää, etteivät poikkeukset ylitä sitä, mikä on asianmukaista ja tarpeellista tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 6.12.2001, neuvosto v. Hautala, C‑353/99 P, EU:C:2001:661, 27 ja 28 kohta).

134    Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan sanamuodosta seuraa, että toimielimellä on velvollisuus tutkia, voidaanko tiedonsaantipyynnössä tarkoitetut asiakirjat luovuttaa osittain siten, että mahdollinen epäävä päätös rajoitetaan koskemaan vain tietoja, joihin sovelletaan kyseessä olevia poikkeuksia. Toimielimen on myönnettävä tällainen oikeus tutustua asiakirjojen osiin, jos tavoite, jonka vuoksi toimielin on evännyt oikeuden tutustua asiakirjaan, voidaan saavuttaa siinä tapauksessa, että tämä toimielin vain peittää kohdat, joiden ilmaiseminen voi vahingoittaa suojattua yleistä etua (ks. tuomio 25.4.2007, WWF European Policy Programme v. neuvosto, T‑264/04, EU:T:2007:114, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

135    Komission olisi näin ollen pitänyt antaa oikeus tutustua osittain asiakirjaan, joka sisältää suullisen kokeen eri osien painotuskertoimet, minkä se on evännyt väittäen, että kyseinen asiakirja kuuluu kokonaisuudessaan valintalautakunnan työskentelyn salassapidon piiriin.

136    Edellä esitetyn perusteella neljäs kanneperuste on hyväksyttävä ja riidanalainen päätös on kumottava siltä osin kuin sillä on evätty oikeus tutustua asiakirjaan, joka sisältää suullisen kokeen kilpailuilmoituksessa määrättyjen kahden osan (haastattelu ja esitelmä) sekä myös kilpailuilmoituksessa määrättyjen haastattelun kahden osa‑alueen (työkokemus ja motivaatio) painotuskertoimet, ja josta on poistettu tiedot valintalautakunnan suullisessa kokeessa käyttämiä korjauskriteereitä koskevat tiedot sekä kunkin kriteerin painotus.

 Oikeudenkäyntikulut

137    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian siltä osin kuin se koskee 9.4.2020 annetun päätöksen osittaista kumoamista, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti. Työjärjestyksen 137 artiklassa määrätään lisäksi, että jos lausunnon antaminen asiassa raukeaa, unionin yleinen tuomioistuin määrää oikeudenkäyntikuluista harkintansa mukaan. Kun otetaan huomioon seikat, joiden vuoksi unionin yleinen tuomioistuin on todennut lausunnon antamisen raukeavan osittain, käsiteltävän asian olosuhteita arvioidaan oikein, kun päätetään velvoittaa komissio korvaamaan myös siihen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Lausunnon antaminen kantajan kumoamisvaatimuksista, jotka koskevat 28.2.2020 ja 9.4.2020 annettuja komission päätöksiä, joilla on evätty kantajan oikeus tutustua sisäisen kilpailun COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet valintalautakunnan käyttämään arvosanojen pyöristysmenetelmään, raukeaa.

2)      Kumotaan 9.4.2020 annettu komission päätös siltä osin kuin sillä on evätty oikeus tutustua asiakirjaan, joka sisältää sisäistä kilpailua COM/03/AD/18 (AD 6) – 1 – Hallintovirkamiehet koskevassa kilpailuilmoituksessa määrättyjen suullisen kokeen kahden osan (haastattelu ja esitelmä) ja myös kilpailuilmoituksessa määrättyjen haastattelun kahden osaalueen (työkokemus ja motivaatio) painotuskertoimet.

3)      Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Costeira

Kancheva

Perišin

Julistettiin Luxemburgissa 1 päivänä joulukuuta 2021.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: ranska.