Asia T‑334/12

Plantavis GmbH

ja

NEM, Verband mittelständischer europäischer Hersteller und Distributoren von Nahrungsergänzungsmitteln & Gesundheitsprodukten eV

vastaan

Euroopan komissio

ja

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Kuluttajansuoja – Elintarvikkeita koskevat terveysväitteet – Asetus (EU) N:o 432/2012 – Kumoamiskanne – Sääntelytoimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä – Yksityistä suoraan koskeva toimi – Tutkittavaksi ottaminen – Asetus (EY) N:o 1924/2006 – Lainvastaisuusväite – Terveysväitteiden rekisteri

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 12.6.2015

1.      Kumoamiskanne – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Riidanalaisen toimen antajaa vastaan nostettu kanne – Unionin elintä vastaan esitetty, komission antamaa tointa koskeva kumoamisvaatimus – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu käsite sääntelytoimi – Kaikki yleisesti sovellettavat toimet lukuun ottamatta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä toimia – Elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta annettu komission asetus kuuluu tämän käsitteen alaan

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; komission asetus N:o 432/2012)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Yksityistä suoraan koskeva toimi – Arviointiperusteet – Elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta annettu komission asetus – Kantaja ei ole yksilöinyt täsmällisesti väitteitä, jotka voivat vaikuttaa sen oikeusasemaan – Toimi ei koske kantajia suoraan – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1924/2006 28 artiklan 5 ja 6 kohta; komission asetus N:o 432/2012)

4.      Lainvastaisuusväite – Väitteen liitännäinen luonne – Pääasian kanne, joka on jätettävä tutkimatta – Väitteen tutkimatta jättäminen

(SEUT 277 artikla)

5.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Komission elintarvikkeita koskevien ravitsemus- ja terveysväitteiden rekisteri – Luonteeltaan puhtaasti informatiivinen toimi ei ole kannekelpoinen toimi

(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1924/2006 johdanto-osan 31 perustelukappale ja 20 artikla)

6.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Valmistelevat toimet eivät ole kannekelpoisia toimia – Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) komission pyynnöstä terveysväitteiden arvioimista varten antama tieteellinen lausunto – Toimi, jolla ei ole tarkoitus saada aikaan oikeusvaikutuksia, ei ole kannekelpoinen toimi

(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1924/2006 13 artiklan 3 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 20 kohta)

2.      SEUT 263 artiklan neljännen kohdan lopussa tarkoitettu sääntelytoimen käsite on ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan kaikkia yleisesti sovellettavia toimia, lukuun ottamatta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä toimia. Muiden kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta annettua komission asetusta N:o 432/2012 on pidettävä sääntelytoimena.

Komissio nimittäin käytti täytäntöönpanovaltaansa valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä, kun se antoi kyseisen asetuksen, eikä sitä näin ollen voida pitää lainsäätämisjärjestyksessä annettuna toimena. Asetus N:o 432/2012 on myös yleisesti sovellettava, koska se koskee objektiivisesti määriteltyjä tilanteita ja sen sitovat oikeusvaikutukset kohdistuvat yleisesti ja abstraktisti määriteltyyn henkilöryhmään.

(ks. 24–27 kohta)

3.      SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu vaatimus siitä, että toimi koskee kantajaa suoraan, vaatii ensinnäkin sitä, että riidanalaisella toimella on välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan, ja toiseksi sitä, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on täysin automaattista ja perustuu yksinomaan riidanalaiseen lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista.

Muiden kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta annetusta komission asetuksesta N:o 432/2012 nostetun kanteen osalta kantajan on sen osoittamiseksi, että asetus koskee sitä SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan, yksilöitävä terveysväitteet, joita tämä asetus koskee ja jotka vaikuttavat sen oikeusasemaan. Kantajan on erityisesti osoitettava, että se käytti kanteen nostamishetkellä kaupallisessa viestinnässään tuotteidensa yhteydessä sellaisia väitteitä, jotka asetuksen N:o 432/2012 antamisen seurauksena kiellettiin. Tältä osin unionin tuomioistuinten tehtävänä ei ole hakea ja yksilöidä väitteitä, jotka voisivat mahdollisesti toimia pohjana kantajien kanteen tutkittavaksi ottamiselle, erityisesti kun on kyse noin 2 000 terveysväitteestä, joista 222 väitettä on hyväksytty ja 1 719 väitettä kielletty.

Siinä tapauksessa, että kantajaa koskevat terveysväitteet kuuluvat toistaiseksi ratkaisemattomiin terveysväitteisiin, koska niiden käsittely on edelleen kesken eikä komissio ole ottanut lopullisesti kantaa niiden sallimiseen tai niiden kieltämiseen, nämä väitteet eivät voi olla kumoamiskanteen kohteena. Toistaiseksi ratkaisemattomiin väitteisiin sovelletaan näet edelleen sitä säännöstöä, jota niihin sovellettiin ennen asetuksen N:o 432/2012 antamista. Tästä seuraa, että yritykset, joita nämä väitteet koskevat, voivat jatkaa niiden käyttämistä elintarvikkeiden myyntitoiminnassaan elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annetun asetuksen N:o 1924/2006 28 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

(ks. 28, 30, 32 ja 36 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 50 ja 51 kohta)

5.      SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Sen ratkaisemiseksi, onko tietyllä toimella tai päätöksellä tällaisia vaikutuksia, on tutkittava sen aineellista sisältöä.

Komission elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annetun asetuksen N:o 1924/2006 20 artiklan mukaisesti laatima sallittujen terveysväitteiden rekisteri ei sinällään voi olla kumoamiskanteen kohteena SEUT 263 artiklan nojalla. Kuten asetuksen N:o 1924/2006 johdanto-osan 31 perustelukappaleesta käy ilmi, sallittujen terveysväitteiden rekisteri muodostaa viestintäkanavan, jolla pyritään avoimuuteen ja tiedottamiseen, jotta vältettäisiin sellaisia väitteitä koskevat hakemukset, jotka ovat jo olleet arvioinnin kohteena. Vaikka tässä rekisterissä annetaankin tietoja ravitsemus- ja terveysväitteiden alalla annetuista oikeudellisista toimista, sillä ei kuitenkaan ole tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia kolmansiin nähden.

(ks. 56, 58 ja 59 kohta)

6.      Unionin toimielinten, elinten tai laitosten lausunnot ja suositukset on nimenomaisesti jätetty SEUT 263 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle eivätkä ne näin ollen voi olla kumoamiskanteen kohteena. Lisäksi silloin, kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä, kannekelpoisia toimia ovat lähtökohtaisesti yleensä ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan toimielimen kanta kyseisen menettelyn päätteeksi, ja menettelyn kuluessa toteutetut toimenpiteet, joilla valmistellaan lopullista päätöstä, eivät ole kannekelpoisia.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellisiä lausuntoja, jotka on julkaistu elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annetun asetuksen N:o 1924/2006 13 artiklan 3 kohdan mukaisessa menettelyssä toteutetun arvioinnin jälkeen, on pidettävä kyseisen säännöksen nojalla menettelyn kuluessa toteutettuina toimenpiteinä, joilla ei muuteta kolmansien oikeusasemaa. Elintarvikeviranomaisen on nimittäin annettava lausunto silloin, kun sovellettavassa oikeudellisessa säännöstössä niin edellytetään. Elintarviketurvallisuusviranomainen ei tällaisessa tapauksessa kuitenkaan ole asemassa, jossa se voisi antaa toimia, joilla on oikeusvaikutuksia, ja kannekelpoisia toimia ovat ainoastaan toimet, joihin sisältyy komission hyväksymä lopullinen päätös tutkittujen väitteiden hyväksymisestä tai kieltämisestä. Näin ollen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen asetuksen N:o 1924/2006 13 artiklan 3 kohdassa säädetyssä menettelyssä tekemät arvioinnit eivät voi olla kanteen kohteena SEUT 263 artiklan nojalla.

(ks. 61–64 kohta)