Kanne 23.2.2006 - Low & Bonar ja Bonar Technical Fabrics v. komissio

(Asia T-59/06)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Low & Bonar plc (Dundee, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Bonar Technical Fabrics NV (Zele, Belgia) (edustajat: lakimies L. Garzaniti ja solicitor M. O'Regan)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Komission asiassa COMP/F/38.354 - teollisuussäkit 30.11.2005 tekemä riidanalainen päätös nro K(2005)4634 on kokonaisuudessaan kumottava kantajia koskevilta osin tai

vaihtoehtoisesti 1 artiklan 1 kohta on osittain kumottava siltä osin kuin se koskee kantajia ja 2 artiklassa kantajille määrätty sakko on osittain kumottava tai vaihtoehtoisesti sen määrää on alennettava, sen mukaan kuin on soveliasta, ja

toissijaisesti 2 artiklassa kantajille määrätyn sakon määrää on huomattavasti alennettava ja

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, kantajille tai kummalle tahansa niistä koko sakon tai sen osan maksamiseen liittyvä viivästyskorko mukaan lukien ja

yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävä mikä tahansa muu toimenpide, jonka se harkitsee soveliaaksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisella päätöksellä komissio totesi, että Bonar Phormium Packaging (BPP) oli osallistunut monimutkaiseen muovisten teollisuussäkkien valmistajien väliseen kartelliin, joka koski Belgiaa, Ranskaa, Saksaa, Luxemburgia, Alankomaita ja Espanjaa. Se totesi myös, että kartelli oli organisoitu Euroopan tasolla Valveplastina tunnetun kauppajärjestön sekä useiden alaryhmien ympärille. Komissio katsoi, että ensimmäinen kantaja oli vastuussa BPP:n osallistumisesta sillä perusteella, että se oli Bonar Phormium NV:n (BP), jonka osa BPP oli, emoyhtiö, ja että toinen kantaja oli vastuussa sillä perusteella, että se oli BP:n, jonka kanssa se oli oikeudellisesti fuusioitunut, oikeudellinen seuraaja. Komissio määräsi kantajille 12,24 miljoonan euron sakon.

Ensimmäinen kantaja väittää, että komissio teki oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä katsoessaan, että se oli vastuussa siitä, että BPP oli rikkonut kilpailusääntöjä. Se väittää, että toisin kuin riidanalaisessa päätöksessä on katsottu, se ei osallistunut BPP:n, jonka johto päätti itsenäisesti sen markkinakäyttäytymisestä, kaupallisiin menettelytapoihin.

Lisäksi kumpikin kantaja väittää toissijaisesti, että komissio on tehnyt oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä todetessaan, että riidanalaisessa päätöksessä todettu monimutkainen järjestely oli yksi jatkettu EY 81 artiklan rikkominen, joka Euroopan tasolla tapahtui Valveplastin puitteissa tai vaihtoehtoisesti todetessaan, että BPP osallistui siihen tai oli muutoin tietoinen siitä ja siten vastuussa tällaisesta kilpailusääntöjen rikkomisesta. Kantajien mukaan komissiolla oli oikeus ainoastaan katsoa, että BPP oli osallistunut tai vaihtoehtoisesti oli tietoinen ja vastuussa järjestelyistä, jotka koskivat Belgiaa ja Alankomaita ja koska se oli osallistunut Valveplast-kartelliin ainoastaan viikon ajan eli 21.11.1997, jolloin BPP:n edustaja osallistui Valveplastin kokoukseen ja 28.11.1997, jolloin BPP:n osallisuus riidanalaisen päätöksen mukaan päättyi, välisen ajan.

Kantajat väittävät edelleen vaihtoehtoisesti, että komission määräämä sakko on liian suuri eikä se ole oikeasuhteinen ja se loukkaa yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteita ja että komissio teki muita oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä sakon määrästä päättäessään ja lisäksi että se ei onnistunut perustelemaan sakon laskentatapaansa. Tässä yhteydessä kantajat väittävät, että komissio ei ottanut huomioon sitä, että BPP:n rooli oli ollut yksinomaan passiivinen ja rajoittunut, ja että komission määräämä perusmäärä ei ollut oikeasuhteinen ja että se oli liian suuri.

____________