Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.9.2013 – Bank Refah Kargaran v. neuvosto
(Asia T-24/11)1
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen – Varojen jäädyttäminen – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Bank Refah Kargaran (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja J.-M. Thouvenin)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja R. Liudvinaviciute-Cordeiro)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Erlbacher ja M. Konstantinidis, sitten A. Bordes ja M. Konstantinidis)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne, jossa unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan ensinnäkin toteamaan, että Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettua neuvoston päätöstä 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39) ei sovelleta kantajaan, toiseksi kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL L 281, s. 1), Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1) ja asetuksen N:o 267/2012 muuttamisesta 21.12.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1263/2012 (EUVL L 356, s. 34) sekä kaikki tulevaisuudessa annettavat asetukset, joilla täydennetään kyseisiä asetuksia tai korvataan ne siihen mennessä, kunnes asiassa annetaan lopullinen tuomio, siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa, kolmanneksi kumoamaan päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston päätös 2010/644/YUTP (EUVL L 281, s. 81), päätöksen 2010/413 muuttamisesta 1.12.2011 annettu neuvoston päätös 2011/783/YUTP (EUVL L 319, s. 71), asetuksen N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011 (EUVL L 319, s. 11) ja päätöksen 2010/413 muuttamisesta 21.12.2012 annettu neuvoston päätös 2012/829/YUTP (EUVL L 356, s. 71) sekä kaikki tulevaisuudessa annettavat toimet, joilla täydennetään kyseisiä toimia tai korvataan ne siihen mennessä, kunnes asiassa annetaan lopullinen tuomio, siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa, ja neljänneksi kumoamaan 28.10.2010 ja 5.12.2011 päivättyihin kirjeisiin sisältyvät päätökset
Tuomiolauselma
Bank Refah Kargarania koskevilta osin kumotaan
Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP liite II, sellaisena kuin se on muutettuna 25.10.2010 annetulla neuvoston päätöksellä 2010/644/YUTP ja tämän jälkeen 1.12.2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/783/YUTP
päätös 2010/644
Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liite VIII, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1245/2011
päätös 2011/783
täytäntöönpanoasetus N:o 1245/2011
Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 liite IX.
Päätöksen 2010/413 liitteen II, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/644 ja tämän jälkeen päätöksellä 2011/783, vaikutukset pidetään voimassa Bank Refah Kargaranin osalta siihen asti, kunnes asetuksen N:o 267/2012 liitteen IX kumoaminen – siltä osin kuin se koskee Bank Refah Kargarania – tulee voimaan.
Lausunnon antaminen vaatimuksesta, joka koskee sen toteamista, että päätöstä 2010/413 ei sovelleta Bank Refah Kargaraniin, raukeaa.
Kanne hylätään muilta osin.
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Bank Refah Kargaranin oikeudenkäyntikulut.
Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
________________________1 EUVL C 80, 12.3.2011.