Language of document : ECLI:EU:T:2014:1040

Yhdistetyt asiat T‑472/09 ja T‑55/10

SP SpA

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Tankoina tai rullina olevan betoniteräksen markkinat – Päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 1/2003 perusteella – Hintojen ja maksuaikojen vahvistaminen – Tuotannon tai myynnin rajoittaminen tai valvonta – Olennaisten menettelymääräysten rikkominen – Oikeudellinen perusta – Toimivallan ylittäminen ja menettelyn väärinkäyttö – Sakot – Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa säädetty enimmäismäärä – Kumoamiskanne – Muuttamista koskeva päätös – Tutkimatta jättäminen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 9.12.2014

1.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Yhteenveto kanneperusteista – Vastaavat vaatimukset kanneperusteen tueksi esitettyjen väitteiden osalta

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohta)

2.      Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Aikaisemmin esitetyn kanneperusteen laajentaminen – Tutkittavaksi ottaminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohta ja 48 artiklan 2 kohta)

3.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Pätevyysolettama – Mitätön toimi – Käsite

(EY 249 artikla)

4.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut − Perusteluvelvollisuuden laajuus – Kilpailusääntöjen soveltamispäätös, joka on annettu tiedoksi ilman liitteitään – Asianomaisen tuntema asiayhteys, jonka perusteella hän voi ymmärtää häntä koskevan toimenpiteen merkityksen – Perusteluvelvollisuutta ei ole laiminlyöty

(HT 15 ja HT 36 artikla)

5.      Komissio – Kollegisen päätöksenteon periaate – Ulottuvuus – Kilpailusääntöjen soveltamispäätös, joka on annettu tiedoksi ilman liitteitään – Kollegisen päätöksenteon periaatetta ei ole loukattu – Seikat on esitetty oikeudellisesti riittävällä tavalla päätöksessä

(EY 219 artikla)

6.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Oikeudellisen perustan valinta – Unionin säännöstö – Selkeyden ja ennakoitavuuden vaatimus – Oikeudellisen perustan nimenomainen mainitseminen – Komission päätös, jossa todetaan HT 65 artiklan rikkominen ja määrätään seuraamuksia asianomaiselle yritykselle EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen – Oikeudellinen perusta, joka muodostuu asetuksen N:o 1/2003 7 artiklan 1 kohdasta ja 23 artiklan 2 kohdasta

(HT 65 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 7 artiklan 1 kohta ja 23 artiklan 2 kohta)

7.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – EHTY:n perustamissopimuksen mukaisen oikeudellisen järjestelmän alaisuuteen aineellisesti ja ajallisesti kuuluvat kartellit – EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyminen – Vapaan kilpailun järjestelmän jatkuvuus EY:n perustamissopimuksen alaisuudessa – Komission harjoittaman valvonnan jatkaminen asetuksessa N:o 1/2003 vahvistettujen oikeussääntöjen mukaisesti

(HT 65 artiklan 1 kohta; neuvoston asetus N:o 1/2003)

8.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Ajallinen soveltamisala – Menettelysäännöt – Aineelliset säännöt – Eroavaisuudet – EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyminen – Kilpailusääntöjen soveltamispäätös, joka on tehty tämän voimassaolon päättymisen jälkeen ja joka koskee voimassaolon päättymistä edeltäviä tosiseikkoja – Oikeusvarmuuden periaate, luottamuksensuojan periaate ja nulla poena sine lege -periaate – Ennen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymistä syntyneet oikeudelliset tilanteet – Kuuluminen EHTY:n perustamissopimuksen oikeudelliseen järjestelmään

(HT 65 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta)

9.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – HT 65 artiklassa tarkoitettu kilpailua rajoittava vaikutus – Arviointiperusteet – Kilpailunvastainen tarkoitus – Riittävä todentaminen

(HT 65 artiklan 1 kohta)

10.    Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Monitahoinen kilpailusääntöjen rikkominen, joka koostuu sekä sopimuksista että yhdenmukaistetuista menettelytavoista – Kilpailusääntöjen rikkomisen luonnehtiminen yhdeksi kokonaisuudeksi siten, että se määritellään ˮsopimukseksi ja/tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi” – Hyväksyttävyys – Seuraukset perusteluvelvollisuuden kannalta

(HT 15 artikla ja HT 65 artiklan 1 kohta)

11.    Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yhdenmukaistettu menettelytapa – Käsite – Yhteensovittaminen ja yhteistyö, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen yrityksen on määriteltävä itsenäisesti markkinakäyttäytymisensä – Kilpailijoiden välinen tietojen vaihto – Olettama tietojen käyttämisestä markkinakäyttäytymisen määrittämiseksi – Sillä, ettei kilpailunvastaisia vaikutuksia markkinoihin ole, ei ole merkitystä

(HT 65 artiklan 1 kohta)

12.    Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Hyvän hallinnon periaate – Puolueettomuusvaatimus – Seuraukset todisteiden arvioinnin kannalta

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 johdanto-osan 37 perustelukappale)

13.    Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Osallistuminen kokouksiin, joilla on kilpailunvastainen tarkoitus – Olosuhteet, joissa yrityksen voidaan katsoa osallistuneen kartelliin, kun se ei ole sanoutunut irti tehdyistä päätöksistä – Julkinen irtisanoutuminen – Suppea tulkinta

(HT 65 artiklan 1 kohta)

14.    Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Todistelutapa – Asiakirjatodisteet – Asiakirjan todistusarvon arviointi – Arviointiperusteet – Parafoinnin ja allekirjoituksen puuttumisella ei ole merkitystä

(HT 65 artikla)

15.    Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Rikkominen – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Käsite – Arviointi – Yrityksen joutuminen vastuuseen kilpailusääntöjen rikkomisesta kokonaisuudessaan – Hyväksyttävyys

(HT 65 artiklan 1 kohta; EY 81 artikla)

16.    EHTY – Hinta – Hinnastot – Julkistamisvelvoite – Yhteensopivuus kartelleja koskevan kiellon kanssa

(HT 60 artikla ja HT 65 artiklan 1 kohta)

17.    Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Periaatteen ulottuvuus – Komission ensimmäisen päätöksen, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen, kumoaminen – Uuden päätöksen tekeminen toisen oikeudellisen perustan ja aikaisempien valmistelevien toimien perusteella – Hyväksyttävyys – Velvollisuutta antaa uusi väitetiedoksianto ei ole

(HT 65 artiklan 1, 4 ja 5 kohta)

18.    Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Ulottuvuus – Kieltäytyminen asiakirjan tiedoksiantamisesta – Seuraukset – Tarve erotella kyseiselle yritykselle kuuluvan todistustaakan osalta asianomaista vastaan ja asianomaisen puolesta puhuvat asiakirjat

19.    Kilpailu – Sakot − Sakkojen määrä − Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärän laskeminen – Huomioon otettava liikevaihto – Yrityksenä toimivan taloudellisen yksikön muodostavien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto – Taloudellisen yksikön hajoaminen sakkoa määrättäessä – Enimmäismäärän soveltaminen yhtiöihin yksittäin tarkasteltuina – Selvitystilassa olevan yhtiö – Tälle ei voida määrätä sakkoa osoittamatta taloudellista kokonaisuutta kyseisen yhtiön ja sakon kohteena olevan konsernin välillä

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta)

20.    Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Kanne päätöksestä, jolla lisätään liitteitä olemassa olevaan päätökseen sen sisältöä muuttamatta – Kanne, josta ei voi olla hyötyä sen nostajalle – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 65 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 66 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 72–74 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 78–83 ja 104 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 106 ja 107 kohta)

6.      Toimielimillä on yhteisön oikeusjärjestyksessä vain rajoitettu erityistoimivalta. Tästä syystä yhteisön toimenpiteiden johdanto-osassa mainitaan oikeudellinen perusta, jolla kyseinen toimielin on valtuutettu toimimaan kyseisellä alalla. Asianmukaisen oikeudellisen perustan valinnalla on perustuslaillista merkitystä.

Päätöksen, jolla komissio toteaa EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen HT 65 artiklan 1 kohdan rikkomisen ja määrää yritykselle sakon, oikeudellinen perusta on asetuksen N:o 1/2003 7 artiklan 1 kohta rikkomisen toteamisen ja saman asetuksen 23 artiklan 2 kohta sakon määräämisen osalta.

(ks. 117 ja 121 kohta)

7.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 122–138 kohta)

8.      EY:n perustamissopimuksen määräyksiä on EHTY:n perustamissopimuksella alun perin säännellyllä alalla sovellettava noudattaen periaatteita, jotka koskevat lain ajallista soveltamista. Tästä on todettava, että vaikka menettelysääntöjä on yleensä sovellettava kaikkiin oikeusriitoihin, jotka ovat vireillä tällaisten menettelysääntöjen tullessa voimaan, aineellisia oikeussääntöjä on oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteen noudattamisen takaamiseksi tulkittava siten, että niitä sovelletaan ennen niiden voimaantuloa syntyneisiin tilanteisiin ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta käy selvästi ilmi, että niille on annettava tällainen vaikutus.

Tästä syystä siitä kysymyksestä, mitkä aineelliset säännökset tulevat sovellettaviksi sellaiseen oikeudelliseen tilanteeseen, joka on syntynyt lopullisesti ennen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymistä, on todettava, että unionin oikeusjärjestyksen jatkuvuus sekä oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita koskevat vaatimukset edellyttävät EHTY:n perustamissopimuksen nojalla annettujen aineellisten säännösten soveltamista tosiseikkoihin, jotka kuuluvat kyseisten säännösten aineelliseen ja ajalliseen soveltamisalaan. Tästä on todettava, että kun on kyse päätöksestä, jolla määrätään sakkoja kilpailusääntöjen rikkomisesta, nullum crimen, nulla poena sine lege -periaate ei edellytä, että asianomainen toimi oli lainvastainen paitsi sen tekohetkellä myös muodollisen seuraamuksen määräämishetkellä.

(ks. 140, 141 ja 143−145 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 150, 151, 162, 210 ja 220 kohta)

10.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 156–160 ja 167 kohta)

11.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 163–166, 178, 181 ja 269 kohta)

12.    Kun on kyse komission hallinnollisista menettelyistä kilpailuoikeuden alalla, unionin oikeusjärjestyksessä hallinnollisissa menettelyissä annettujen takeiden noudattamisella on erityinen merkitys, kun asianomaisella toimielimellä on harkintavaltaa. Näiden takeiden noudattaminen vahvistetaan myös asetuksella N:o 1/2003. Näihin takeisiin kuuluu muun muassa toimivaltaisen toimielimen velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki sen käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta merkitykselliset seikat. Todisteita on lisäksi arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat merkitykselliset seikat.

(ks. 184–187 kohta)

13.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 197, 223 ja 226 kohta)

14.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 201 kohta)

15.    EY 81 artiklan – ja analogisesti HT 65 artiklan – rikkominen voi perustua paitsi yksittäiseen toimenpiteeseen myös useiden toimenpiteiden kokonaisuuteen taikka jatkuvaan toimintaan. Tämän osalta tuotteen perushinnan ja maksuaikojen vahvistamiseen liittyvä toiminta ilmenee yhden ja saman suunnitelman, joka koskee sovitun vähimmäishinnan vahvistamista, soveltamisena vaiheittain, koska kukin yksittäinen toiminta konkretisoituu yksityiskohtaisin säännöin, jotka ajan mittaan muistuttavat enemmän tai vähemmän toisiaan ja joiden mukaan sovittu vähimmäishinta vahvistetaan.

Se, että samalla tavalla toimittiin perushintojen, lisämaksujen, maksuaikojen sekä tuotannon tai myynnin valvonnan tai rajoittamisen alalla monien vuosien ajan ja että on lisäksi olemassa todisteita yhdenmukaistetun toiminnan valvontaa koskevista kokouksista, osoittaa, että tilannetta markkinoilla valvottiin jatkuvasti ja että uusia aloitteita tehtiin, kun kartelliin osallistuneet yritykset katsoivat tämän tarpeelliseksi, joten kyseinen toiminta ei voinut olla lyhytaikaista.

(ks. 211–213 kohta)

16.    Jokaisen yrityksen on vahvistettava hinnastoissa esiintyvät hinnat itsenäisesti ja ilman yritysten välistä hiljaistakaan sopimusta. Tästä seuraa, että kun kilpailevat yritykset toimivat tavanomaisen yhteistoiminnan puitteissa jatkuvasti siten, että pyritään poistamaan sekä sopimuksin että yhdenmukaistetuin menettelytavoin epävarmuus, joka koskee erityisesti niiden markkinoilla soveltamia kokoon perustuvia lisämaksuja, kyseinen toiminta muodostaa HT 65 artiklassa tarkoitetun kielletyn kartellin.

(ks. 231 ja 232 kohta)

17.    Koska komission päätös, jolla todetaan EHTY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjen rikkominen ja määrätään seuraamuksia, kumottiin siksi, että HT 65 artiklan 4 ja 5 kohdan voimassaolo oli päättynyt, ja koska komissio ei näin ollen voinut enää perustaa toimivaltaa kyseisiin määräyksiin, joiden voimassaolo oli päättynyt kyseisen päätöksen tekohetkellä, tuomion, jolla kyseinen päätös kumottiin, täytäntöönpano merkitsi sitä, että komission oli aloitettava menettely uudelleen juuri siitä vaiheesta, jossa lainvastaisuus tapahtui, eli kumotun päätöksen tekohetkestä. Komission velvollisuutena ei näin ollen ollut lähettää kantajalle uutta väitetiedoksiantoa puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen nojalla.

(ks. 277 ja 280 kohta)

18.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 285–288 kohta)

19.    Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdalla vahvistetulla sakon kymmenen prosentin enimmäismäärällä sen yrityksen edellisen tilikauden liikevaihdosta, jolle on määrätty sakko kilpailusääntöjen rikkomisesta, pyritään muun muassa suojelemaan yrityksiä liian suurelta sakolta, joka voisi tuhota niiden talouden ytimen. Enimmäismäärä ei näin ollen liity rikkomisten, joista on määrätty seuraamus, tapahtumisen ajanjaksoon, joka voi olla päättynyt jo useita vuosia aikaisemmin sakon määräämisen ajankohtana, vaan tätä ajankohtaa lähellä olevaan ajanjaksoon. Jos useamman adressaatin katsotaan muodostavan yhdessä yrityksen, joka on kilpailunsääntöjen rikkomisesta vastuussa oleva taloudellinen yksikkö, ajankohtana, jolloin päätös on tehty, enimmäismäärä voidaan laskea kyseisen yrityksen kokonaisliikevaihdon perusteella, mikä tarkoittaa kaikkia sen muodostavia osia yhteenlaskettuna. Jos sen sijaan tämä taloudellinen kokonaisuus on tämän jälkeen hajonnut, kukin niistä yrityksistä, joille päätös on osoitettu, on oikeutettu siihen, että asianomaista enimmäismäärää sovelletaan kuhunkin erikseen. Tästä seuraa, että jollei osoiteta, että yritys ja konserni, jolle sakko oli määrätty, ovat taloudellinen kokonaisuus, ja jos kyseinen yritys on sakon määräämishetkellä selvitystilassa eikä sillä näin ollen ole liikevaihtoa, sille ei voida määrätä sakkoa.

Tästä on todettava, että pelkästään sillä, että yrityksen omistavat henkilöt ovat myös edustettuina sen hallituksessa ilman enemmistöä, ei voida oikeuttaa sitä, että katsotaan, että kyseisillä jäsenillä on edelleen ratkaiseva vaikutus kyseiseen yritykseen sakon määräämishetkellä. Myöskään lehdistötiedote, jossa mainitaan näiden jäsenten ja konsernin välinen strateginen kumppanuus, ei riitä osoittamaan sitä, että päätöksen, jolla sakko määrättiin, tekohetkellä näillä jäsenillä oli ratkaiseva vaikutus konserniin. Kahden yhtiön välisen taloudellisen kokonaisuuden olemassaolo ei myöskään voi perustua siihen seikkaan erikseen tarkasteltuna, että toisen kotipaikka vastasi toisen hallinnollista toimipaikkaa.

(ks. 307, 308, 317, 318, 321 ja 324 kohta)

20.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 331–334 kohta)