Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 26.8.2021 – M.D. v. Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság Budapesti és Pest Megyei Regionális Igazgatósága

(asia C-528/21)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Valittaja: M.D.

Vastapuoli: Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság Budapesti és Pest Megyei Regionális Igazgatósága

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko direktiivin 2008/115/EY1 5 ja 11 artiklaa ja SEUT 20 artiklaa tulkittava yhdessä perusoikeuskirjan 7, 20, 24 ja 47 artiklan kanssa siten, että niiden vastaiseksi on katsottava jäsenvaltiossa noudatettu käytäntö, jossa lainsäädäntöuudistusta sovelletaan myös sellaisissa aiemmin vireille pannuissa menettelyissä, jotka on aloitettu uudelleen tuomioistuimen määräyksestä, kun lainsäädäntöuudistuksesta seuraa, että kolmannen maan kansalaiseen, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, sovelletaan huomattavasti epäedullisempia menettelysääntöjä, jopa niin, että tällainen henkilö voi menettää asemansa henkilönä, jota ei voida palauttaa edes yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, eli aseman, jonka henkilö on saanut oleskelunsa pituuden perusteella, tai että jatkossa hänen hakemuksensa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi saman tosiseikaston perusteella hylätään kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, että hänelle myönnetty oleskelukortti peruutetaan ja hänelle määrätään tämän jälkeen maahantulo- ja oleskelukielto ilman, että asianomaisen henkilökohtaista tai hänen perheensä tilannetta arvioitaisiin missään näistä menettelyistä – erityisesti kun otetaan huomioon se, että kyseessä on alaikäisen Unkarin kansalaisen huoltaja –, eli päätöksiä, jotka johtavat joko perheen hajoamiseen tai sitten siihen, että unionin kansalainen, joka on alaikäisen lapsensa kanssa kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen, joutuu poistumaan jäsenvaltiosta?

Onko direktiivin 2008/115 5 ja 11 artiklaa sekä SEUT 20 artiklaa tulkittava yhdessä perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan kanssa siten, että niiden vastaiseksi on katsottava jäsenvaltiossa noudatettu käytäntö, jonka mukaan ennen maahantulo- ja oleskelukiellon antamista kolmannen maan kansalaisen henkilökohtaista ja hänen perheensä tilannetta ei tutkita viittaamalla siihen, että kyseisen henkilön, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, oleskelusta aiheutuu todellinen, välitön ja vakava vaara kansalliselle turvallisuudelle?

Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

Onko SEUT 20 artiklaa ja direktiivin 2008/115 5 ja 13 artiklaa, kun niitä tarkastellaan perusoikeuskirjan 20 ja 47 artiklan kannalta, sekä direktiivin 2008/115 johdanto-osan 24 perustelukappaletta, jossa velvoitetaan ottamaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu, ja sen johdanto-osan 24 perustelukappaletta, jossa edellytetään perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ja periaatteiden turvaamista, tulkittava siten, että jos kansallinen tuomioistuin toteaa Euroopan unionin tuomioistuimen antaman ratkaisun perusteella, että jäsenvaltion lainsäädäntö tai ulkomaalaisasioissa toimivaltaisten viranomaisten tähän lainsäädäntöön perustuva käytäntö ovat unionin oikeuden vastaisia, kyseinen tuomioistuin voi tutkiessaan maahantulo- ja oleskelukiellon oikeudellisia perusteita, ottaa huomioon käsiteltävänä olevassa asiassa valittajan saavuttamana oikeutena sen, että sellaisten henkilöiden maahantulosta ja oleskelusta, joilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti, vuonna 2007 annetun lain nro I (a szabad mozgás és tartózkodás jogával rendelkező személyek beutazásáról és tartózkodásáról szóló 2007. évi I. törvény; jäljempänä vuonna 2007 annettu laki nro I) mukaan valittaja täytti sen 42 §:n soveltamisen edellytykset eli vaatimuksen yli 10 vuotta kestäneestä laillisesta oleskelusta Unkarissa, vai siten, että tutkiessaan maahantulo- ja oleskelukiellon antamisperusteita, sen on perustettava valittajan henkilökohtaisen ja hänen perheensä tilanteen arviointi suoraan direktiivin 2008/115 5 artiklaan, koska kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja oleskelusta vuonna 2007 annetussa laissa nro II (a harmadik országbeli állampolgárok beutazásáról és tartózkodásáról szóló 2007. évi II. törvény; jäljempänä vuonna 2007 annettu laki nro II) ei ole tästä säännöksiä?

Voidaanko unionin oikeuden, erityisesti direktiivin 2008/115 13 artiklassa taatun oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin mukaisena pitää jäsenvaltiossa noudatettua käytäntöä, jonka mukaan muutoksenhakuoikeuttaan käyttävän kolmannen maan kansalaisen, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, vireille panemassa menettelyssä ulkomaalaisasioissa toimivaltaiset viranomaiset eivät pane toimeen sellaista lopullista tuomioistuimen päätöstä, jossa määrätään velvoitteesta taata oikeussuoja näiden viranomaisten päätöksen täytäntöönpanon torjumiseksi, viittaamalla siihen, että ne ovat jo tallentaneet Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) kuulutuksen maahantulo- ja oleskelukiellosta, minkä johdosta kolmannen valtion kansalainen, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, ei pysty itse käyttämään oikeuttaan muutoksenhakuun eikä voi tulla Unkariin menettelyn aikana ennen kuin häntä koskevassa asiassa on annettu lopullinen ratkaisu?

____________

1 Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98).