Kanne 3.3.2010 - Südzucker ym. v. komissio

(Asia T-102/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Südzucker AG Mannheim/Ochsenfurt (Mannheim, Saksa), AGRANA Zucker GmbH (Wien, Itävalta), Südzucker Polska S.A. (Breslau, Puola), Raffinerie Tirlemontoise SA (Brysseli, Belgia), Saint Louis Sucre SA (Pariisi, Ranska) (asiamiehet: asianajajat H.-J- Prieß ja B. Sachs)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

asetusten (EY) N:o 1762/2003, (EY) N:o 1775/2004, (EY) N:o 1686/2005 ja (EY) N:o 164/2007 oikaisemisesta ja sokerialan tuotantomaksujen vahvistamisesta markkinointivuosiksi 2002/2003, 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 3.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1193/2009 on kumottava

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittävät kumoamisvaatimuksensa tueksi useita eri kanneperusteita.

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantajat vetoavat EY 233 (SEUT 266 artikla) artiklan analogiseen rikkomiseen, koska komissio ei ollut noudattanut yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-5/06 ja C-23/06-C-36/06, Zuckerfabrik Jülich, 8.5.2008 antamaa tuomiota (Kok., s. I-3231). Yhteisöjen tuomioistuin päätti tuossa tuomiossa ne tavat, joilla käsitteisiin "vietävä ylijäämä" ja "vientisitoumusten kokonaismäärä" liittyvät muuttujat oli määritettävä laskettaessa sokerintuotantovuosia 2002/2003-2005/2006 koskevia tuotantomaksuja. Kantajien mukaan komissio on riidanalaisessa asetuksessa muuttanut myös "maksujen kokonaismäärään" liittyvää kolmatta muuttujaa, vaikkei viimeksi mainitun laskentatapaa tutkittu edellä mainituissa yhdistetyissä asioissa.

Toisessa kanneperusteessaan kantajat väittävät, että komissio on rikkonut asetuksen (EY) N:o 1260/2001¹ 15 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja toiminut vastoin sen tarkoitusta ja tavoitetta. Ne toteavat tästä muun muassa, että komissio oli maksujen kokonaismäärää laskiessaan ottanut mukaan maksuja, joita ei ollut haettu eikä maksettu. Lisäksi kuukausikohtaisen viennin kiintiöiminen oli johtanut siihen, ettei laskelma pitänyt paikkaansa. Tämän osalta kantajat korostavat sitä, että unionin tuomioistuin on asiassa Zuckerfabrik Jülich kieltänyt vahvistamasta kokonaistappion määrää maksuihin liittyviä kuluja suuremmaksi.

Kolmanneksi taannehtivuuskieltoa on rikottu, koska komissio muutti maksujen kokonaismäärää taannehtivin vaikutuksin.

Neljännen kanneperusteen mukaan EY 253 artiklassa (SEUT 296 artikla) määrättyä perusteluvelvollisuutta ei ole noudatettu, koska komissio perusteli riidanalaista asetusta asiassa Zuckerfabrik Jülich annettuun tuomioon mukautumisella, mutta kantajien mukaan asetuksessa ei noudateta tuota tuomiota.

Kantaja väittävä otsikon "muut oikeudelliset virheet" alla, ettei komissiolla enää 3.11.2009 ollut toimivaltaa antaa asetusta sokerialan tuotantomaksujen vahvistamisesta markkinointivuosiksi 2002/2003-2005/2006, koska asetus N:o 1260/2001, jonka komissio mainitsee oikeudellisena perustana, oli asetuksen antamisajankohtana jo kumottu. Vielä ne väittävät, että EY 37 artiklan 2 kohtaa on rikottu, koska tämän määräyksen mukaan asetuksen antamiseksi olisi pitänyt valita jokin muu menettely.

____________

¹ - Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19.6.2001 annettu komission asetus (EY) N:o 1260/2001 (EYVL L 178, s. 1).