Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance du Luxembourg (Belgia) on esittänyt 16.6.2023 – UN v. Belgian valtio

(Asia C-380/23, Monmorieux¹ )

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance du Luxembourg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: UN

Vastaaja: Belgian valtio, jota edustaa valtiovarainministeri

Ennakkoratkaisukysymykset

Rikotaanko Ranskan ja Belgian välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja molemminpuolista hallinnollista ja oikeudellista avunantoa koskevien sääntöjen vahvistamiseksi tuloverojen alalla 10.3.1964 Brysselissä allekirjoitetun sopimuksen, joka hyväksyttiin 14.4.1965 annetulla lailla, 24 artiklalla, jota tulkitaan siten, että Belgian verohallinto ja Ranskan verohallinto edellyttävät Belgian kansalaiselta, joka väittää verotuksellisen kotipaikkansa olevan Ranskassa, joskin Belgian verohallinto kiistää tämän, ja joka on oikeudenkäyntimenettelyn vaihtoehtona hakenut keskinäisen sopimusmenettelyn soveltamista Ranskassa maksetun veron palauttamiseksi, että ollakseen oikeutettu kyseisen veron palautukseen hänen on luovuttava ehdoitta oikeudenkäyntimenettelystä, jonka hän on aloittanut Belgian yleisissä tuomioistuimissa riitauttaakseen pääasiassa veron, joka hänelle on määrätty Belgiassa viranomaisten omasta aloitteesta, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklaa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa, luettuina yhdessä suhteellisuusperiaatteen kanssa, sillä hän menettäisi lopullisesti oikeutensa Ranskan veron palautukseen, jos hän jatkaisi verovelvollisuuttaan Belgiassa koskevan pääasiallisen riita-asiansa käsittelyä belgialaisessa yleisessä tuomioistuimessa?

Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kieltävä, onko vastaus yhä sama, mikäli asianosainen, joka Ranskassa maksetun veron palauttamiseksi luopuu Belgian verotuksen riitauttamiseksi nostamastaan kanteesta, menettää myös oikeuden saattaa veroa korottavat rangaistusluonteiset ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetulla tavalla rikosoikeudellisiksi katsotut hallinnolliset seuraamukset tehokkaaseen tuomioistuinvalvontaan ja menettää näin ollen myös oikeuden seuraamuksen oikeasuhteisuuden tarkastamiseen ja lykkäyksen hakemiseen, vaikka nämä ovat sekä Cour constitutionnellen että Cour de cassationin tunnustamia keinoja verovelvollisten rangaistusten yksilöllistämiseen?

Jos vastaus kahteen ensimmäiseen kysymykseen on kieltävä, onko vastaus yhä sama silloin, kun on olemassa hallinnollinen käytäntö, jonka mukaan asianosaiselta evätään oikeus tutustua asianomaisten kahden sopimusvaltion väliseen keskinäiseen sopimusmenettelyyn liittyviin asiakirjoihin ja jonka oikeutta tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin käsittelevä lautakunta ja Conseil d’État ovat toistuvasti katsoneet perustuslain 32 §:n ja hallinnon julkisuudesta 11.4.1994 annetun lain 4 ja 6 §:n vastaiseksi?

____________

¹ Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.