Asia T-539/08
Etimine SA ja AB Etiproducts Oy
vastaan
Euroopan komissio
Kumoamiskanne – Ympäristö ja ihmisten terveyden suojelu – Tiettyjen boraattien luokitus vaarallisiksi aineiksi ja sitä koskevat pakkaus ja merkinnät – Direktiivi 2008/58/EY – Direktiivi 67/548/ETY – Asetus (EY) N:o 790/2009 – Asetus (EY) N:o 1272/2008 – Vaatimuksien mukauttaminen – SEUT 263 artiklan neljännen kohdan ajallinen soveltamisala – Toimi ei koske henkilöä erikseen – Tutkimatta jättäminen
Määräyksen tiivistelmä
1. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Mahdollisuutta perustaa ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa nostettu kanne SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan ei ole
(EY 230 artiklan neljäs ja viides kohta; SEUT 263 artiklan neljäs kohta)
2. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Mahdollisuus, että yleinen toimi koskee henkilöä erikseen – Edellytykset – Vaarallisten aineiden vaarojen arviointia ja luokittelua koskeviin menettelyihin liittyvät toimet
(EY 230 artikla)
3. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Mahdollisuus, että yleinen toimi koskee henkilöä erikseen – Edellytykset – Vaarallisten aineiden vaarojen arviointia ja luokittelua koskeviin menettelyihin liittyvät toimet
(EY 230 artiklan neljäs kohta)
1. EUT-sopimus ei sisällä mitään erityisiä siirtymämääräyksiä siitä, sovelletaanko SEUT 263 artiklan neljättä kohtaa 1.12.2009 vireillä olleisiin tuomioistuinmenettelyihin. Siltä osin kuin on kyse erityisesti yksityisen unionin tuomioistuimissa nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevien sääntöjen ajallisesta sovellettavuudesta, on todettava, että yhtäältä tempus regit actum -periaatteen mukaan kanteen tutkittavaksi ottaminen on ratkaistava niiden sääntöjen perusteella, jotka olivat voimassa sinä päivänä, jona kanne nostettiin, ja toisaalta kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymistä on arvioitava ottamalla huomioon tilanne, joka vallitsi silloin, kun kanne nostettiin eli kun kannekirjelmä jätettiin, ja näitä edellytyksiä koskevan puutteen korjaaminen on mahdollista vain, kun se tapahtuu ennen kanteen nostamiselle asetetun määräajan päättymistä. Näin ollen silloin, kun kumoamiskanteen nostamisen hetkellä, toisin sanoen niin kannekirjelmän kuin vaatimusten ja kumoamisperusteiden mukauttamista koskevan pyynnön jättämisen hetkellä, kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä määrättiin EY 230 artiklassa, kysymys kanteen tutkittavaksi ottamisesta on ratkaistava kyseisen artiklan perusteella.
(ks. 75, 76 ja 78 kohta)
2. Kun päätös vaikuttaa sellaiseen henkilöryhmään, jonka jäsenet olivat tiedossa tai yksilöitävissä EY 230 artiklassa tarkoitetun yleisesti sovellettavan toimen tekoajankohtana tämän ryhmän jäsenille ominaisten kriteerien perusteella, kyseisen toimen voidaan katsoa koskevan niitä erikseen taloudellisten toimijoiden rajoitettuun piiriin kuuluvina henkilöinä. Se, että on mahdollista jollakin tarkkuudella määrittää niiden oikeussubjektien lukumäärä, joihin toimea sovelletaan, tai jopa yksilöidä nämä oikeussubjektit, ei kuitenkaan mitenkään merkitse sitä, että toimi koskisi näitä oikeussubjekteja erikseen, jos on selvää, että toimea sovelletaan siinä objektiivisesti määritellyn oikeudellisen tilanteen tai tosiseikaston perusteella. Sellaisten yksinoikeuksien, jotka koskevat kolmannesta valtiosta lähtöisin olevien boraattien tuontia unioniin ja myyntiä siellä, olemassaolo ei sellaisenaan riitä osoittamaan, että riidanalainen toimi koskisi kyseisen oikeuden haltijaa erikseen, varsinkin, kun muilla toimijoilla voi olla vastaavia oikeuksia.
Elleivät kantajat, jotka ovat toimijoita, joilla on oikeuksia boraattikaivosten hyödyntämiseen ja joihin kyseisen tuotteen luokittelua vaaralliseksi aineeksi koskeva toimi vaikuttaa, ole yksilöineet muita toimijoita, joilla on vastaavanlaiset oikeudet, sekä täsmentäneet syitä, joiden perusteella ne muodostaisivat tunnusomaisten erityispiirteidensä vuoksi rajoitetun ryhmän, ja jolleivät ne lisäksi ole osoittaneet, että kyseisillä luokituksilla oli tarkoitus vaikuttaa väitettyjen yksinoikeuksien ulottuvuuteen tai jopa estää niiden harjoittaminen tai että niillä oli tällaiset seuraukset, ei voida katsoa, että kyseinen toimi koskisi mainittuja kantajia EY 230 artiklassa tarkoitetulla tavalla erikseen.
Kyseiset luokitukset eivät nimittäin vaikuta kantajien yksinoikeuksiin tuoda unioniin boraattituotteita ja myydä niitä siellä. Pelkästään se, että luokitukset saattaisivat vaikeuttaa mainittujen yksinoikeuksien harjoittamista, ei ole riittävää kantajien yksilöimiseksi EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska ne vaikuttavat a priori samalla tavalla kaikkiin toimijoihin, jotka harjoittavat tai voivat harjoittaa boraattiaineiden tuontiin ja/tai myymiseen unionissa liittyvää toimintaa, olipa näillä siihen yksinoikeus tai ei. Tältä osin se mahdollisuus, että kantajat riitautettujen luokitusten vuoksi kärsivät – suuriakin – taloudellisia haittoja, ei riitä osoittamaan, että kantajat yksilöitäisiin kyseisissä luokituksissa suhteessa kaikkiin muihin toimijoihin, joihin voi kohdistua samanlaisia vaikutuksia. Myöskään se, että kantaja on suurin maahantuoja, joka tuo boraatteja unioniin, ei riitä yksilöimään sitä suhteessa muihin maahantuojiin. Kooltaan pienempi toimija, jolla on samanlaiset jakeluoikeudet, altistuu nimittäin vastaavanlaisille taloudellisille vaikeuksille, koska kyseessä olevat luokitukset vaikuttavat tämän ominaisuuden takia kaikkiin suhteessa niiden kokoon ja niiden boraatteja koskevan kaupallisen toiminnan laajuuteen.
(ks. 100, 101 ja 104–107 kohta)
3. Henkilö voidaan sen perusteella, että hän osallistuu unionin toimen antamismenettelyyn, yksilöidä kyseiseen toimeen nähden ainoastaan siinä tilanteessa, että unionin lainsäädännössä on säädetty menettelyllisistä takeista kyseisen henkilön hyväksi. Siltä osin kuin on kyse vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548 mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kolmannenkymmenennen kerran annetusta direktiivistä 2008/58, sen hyväksymismenettelyyn sovellettavissa relevanteissa menettelysäännöissä ei säädetä tällaisista menettelyllisistä takeista niiden toimijoiden hyväksi, joihin direktiivin 67/548 tekniseen kehitykseen mukauttamisen tulos mahdollisesti vaikuttaa. Olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta annetun asetuksen N:o 793/93 6–10 artiklaa, jotka koskevat vaarojen arviointia koskevaa menettelyä – joka on erillinen aineen luokittelua koskevaan menettelyyn nähden – ei voida soveltaa menettelyyn, joka koskee aineen luokittelua vaaralliseksi aineeksi, eikä niihin näin ollen voida vedota kantajien aktiivisen osallistumisen perusteella. Näissä säännöksissä ei säädetä menettelyllisistä takeista, joita sovellettaisiin aineen luokitteluun vaaralliseksi aineeksi direktiivin 67/548 tai aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548 ja 1999/45 muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen N:o 1907/2006 muuttamisesta annetun asetuksen N:o 1272/2008 nojalla. Kyseiset säännökset eivät näin ollen ole omiaan yksilöimään kantajia EY 230 artiklan nojalla nostetun kumoamiskanteen kohteena olevien luokitusten osalta, koska viimeksi mainitut eivät ole seurausta vaarojen arvioinnista asetuksen N:o 793/93 nojalla vaan seurausta erillisistä menettelyistä direktiivin 67/548 ja asetuksen N:o 1272/2008 mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, eikä kantajilla näissä menettelyissä ole tällaisia takeita.
(ks. 109, 112 ja 114–116 kohta)