Language of document : ECLI:EU:T:2017:410

Asia T-20/16

M/S. Indeutsch International

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka esittää kahden samansuuntaisen viivan välissä olevia sukkuloita – Erottamiskyky – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta – Tavaramerkin tutkiminen sellaisena kuin se on rekisteröity

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 21.6.2017

1.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky – Kuviomerkki, joka esittää tuotteen kaksi- tai kolmiulotteista muotoa – Erottamiskyky – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2.      EU-tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Ehdottomat mitättömyysperusteet – Rekisteröinti asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan vastaisesti – Kuviomerkki, joka esittää kahden samansuuntaisen viivan välissä olevia sukkuloita

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.      Kun haettu tai rekisteröity tavaramerkki muodostuu sen kattaman tavaran kaksi- tai kolmiulotteisesta kuvauksesta, sen erottamiskyky riippuu siitä, poikkeaako se merkittävästi alan yleisestä käytännöstä tai tavasta, ja täyttääkö se tämän vuoksi olennaisen tehtävänsä osoittaa tavaran alkuperä.

Näin on myös silloin, kun tavaramerkki muodostuu sen kattaman tavaran muodon osasta, sikäli kuin kohdeyleisö havaitsee merkin välittömästi ja ilman erityistä harkintaa kyseisen tavaran yksityiskohdaksi tai ominaispiirteeksi. Tällaisessa tapauksessa ratkaiseva tekijä ei ole kyseisen merkin luokittelu kuviomerkiksi, kolmiulotteiseksi merkiksi tai muuksi merkiksi vaan se seikka, että se sekoittuu merkin kattaman tavaran ulkoasuun.

Jos nimittäin tavaramerkin erottamiskyvyn arviointia ei tällaisessa tapauksessa tehdä vertaamalla sen ja kyseisten tavaroiden alan yleisen käytännön ja tavan eroja, olisi riittävää hakea sellaisen merkin rekisteröintiä, joka mielletään välittömästi merkin kattaman tavaran osaksi, sen rekisteröinnin mahdollisuuden parantamiseksi ja tällä tavoin itse tavaran ulkoasun tai muodon melkein automaattiseksi suojaamiseksi. Koska keskivertokuluttajilla ei ole tapana olettaa tavaroiden alkuperää niiden ulkoasun tai muodon perusteella, tähän mahdollisuuteen liittyisi merkittävä vaara asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan kiertämisestä ja sillä siis vahingoitettaisiin yleistä etua, jota tällä säännöksellä turvataan.

Toimivaltainen viranomainen voi tavaramerkkien, jotka muodostuvat niiden kattaman tavaran muodosta, osalta tunnistaa olennaiset ominaisuudet itse tavaraa tutkimalla. Tällainen tutkinta on nimittäin tehtävä, kun tavaramerkin olennaisten ominaisuuksien yksilöiminen on välttämätöntä, jotta voidaan määrittää täsmällisesti graafiseen kuvaukseen ja mahdollisiin sanallisiin kuvauksiin, jotka on toimitettu rekisteröintihakemuksen yhteydessä, kuuluvien osatekijöiden luonne ja tällä tavoin turvata asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan taustalla oleva yleinen etu. Tämän edun mukaista on kieltää talouden toimijaa saamasta epäoikeutetusti haltuunsa tavaran muodosta, johon sisältyy tekninen ratkaisu, muodostuvan merkin. Tämä problematiikka esiintyy luonnostaan silloin, kun on kyse konkreettisen tavaran muodosta eikä abstraktista muodosta muodostuvasta tavaramerkistä.

(Ks. 37–40 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(Ks. 41–47 kohta)