Kanne 30.12.2013 – Lico Leasing ja Pequeños y Medianos Astilleros Sociedad de Reconversión v. komissio

(Asia T-719/13)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Lico Leasing, SA (Madrid, Espanja) ja Pequeños y Medianos Astilleros Sociedad de Reconversión (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat M. Sánchez ja M. Merola)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan päätöksen, koska siihen sisältyy virheitä siltä osin kuin siinä katsotaan, että Espanjan tax lease -järjestelmä on valtiontukijärjestelmä, joka hyödyttää taloudellisia etuyhtymiä ja niiden sijoittajia, ja koska se on perusteltu virheellisesti;

toissijaisesti kumoamaan Espanjan tax lease -järjestelmän perusteella myönnettyjen tukien takaisinperimistä koskevan määräyksen sen vuoksi, että se on ristiriidassa unionin oikeusjärjestyksen yleisten periaatteiden kanssa;

toissijaisesti kumoamaan takaisinperimismääräyksen takaisinperittävän yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen määrän laskennan osalta siltä osin kuin Espanja ei voi määrittää mainitun määrän laskemistapaa valtiontukien takaisinperimiseen sovellettavien yleisten periaatteiden mukaisesti, ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kaikki kantajille tästä kanteesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tässä oikeudenkäynnissä riitautettu päätös on sama, josta on kyse asiassa T-515/13, Espanja vastaan komissio (EUVL C 336, s. 29).

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja SEUT 296 artiklan rikkomiseen

Kyseessä oleva toimenpide täyttää valikoivuutta koskevan vaatimuksen: yhtäältä päätöksessä on tehty virhe, koska sen mukaan kyse on alakohtaisesta valikoivuudesta aina silloin, kun päätöksen kohteena olevaa toimenpidettä voidaan soveltaa sijoittajiin, jotka toimivat kaikilla talouden aloilla, ja toisaalta päätöksessä on tehty virhe, koska siinä päätellään, että ennakkolupamenettely voi johtaa toimenpiteen valikoivuuteen, ottamatta huomioon sitä, että kyseinen lupa oli perusteltu kyseessä olevan toimenpiteen monimutkaisuuden vuoksi ja että lupa ei liittynyt missään tapauksessa väitettyjen tuensaajien ominaisuuksiin;

Kyseessä oleva toimenpide täyttää kilpailun vääristymistä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttamista koskevat vaatimukset; päätöksessä ei erityisesti selitetä, millä tavoin väitetty valtiontuki vaikuttaa kyseessä oleviin markkinoihin, ja siinä vain pidetään kyseistä seikkaa itsestään selvänä näyttämättä sitä toteen.

Tämän kumoamisperusteen toisessa osassa väitetään niin ikään, että päätös on perusteltu puutteellisesti, koska siinä ei selitetä, minkä vuoksi väitettyjen tuensaajien saama hyöty on valtiontukea, vaikka kyseiset tuensaajat ovat päässeet osallisiksi yksinomaan laivanvarustajille koituneesta hyödystä, jota ei komission itsensä mukaan voida pitää valtiontukena.

Toinen kanneperuste, joka perustuu neuvoston asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan rikkomiseen

Päätöksen 4, 5 ja 6 artiklaan sisältyvä takaisinperimismääräys on kumottava seuraavien unionin oikeuden yleisten periaatteiden nojalla:

luottamuksensuojan periaate erityisesti siltä osin kuin komissaari Kroesin vuonna 2009 lähettämä kirje johti siihen, että toimijoilla oli perusteltu luottamus Espanjan tax lease -järjestelmän laillisuuteen;

toissijaisesti oikeusvarmuuden periaate siinä tapauksessa, ettei katsota, että takaisinperimismääräys on ristiriidassa luottamuksensuojan periaatteen kanssa, koska tietyt olosuhteet johtivat siihen, että Espanjan tax lease -järjestelmän laillisuutta koskeva epävarmuus, joka perustui alun perin asiassa Brittany Ferries tehtyyn päätökseen, jatkui ja lisääntyi Espanjan tax lease -järjestelmän koko voimassaoloajan ajan.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu valtiontuen takaisinperimiseen sovellettavien yleisten periaatteiden loukkaamiseen

Riidanalaisessa päätöksessä ei noudateta valtiontuen takaisinperimiseen sovellettavia yleisiä periaatteita, koska kyseinen päätös voisi johtaa siihen, että tuensaajilta vaaditaan takasin summa, joka on suurempi kuin niiden todellisuudessa saama väitetty tuki.