Kanne 31.10.2012 - Saint-Gobain Glass Deutschland v. komissio

(Asia T-476/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saint-Gobain Glass Deutschland GmbH (Aachen, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Altenschmidt ja C. Dittrich)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 4.9.2012 annetun komission implisiittisen päätöksen (asiakirja GestDem nro 3273/2012), jolla evättiin oikeus tutustua Saksan liittotasavallan ympäristöviraston tietoihin, jotka tämä on kantajan laitosten osalta toimittanut Euroopan komissiolle 27.4.2011 annetun Euroopan komission päätöksen 2011/278/EU 15 artiklan 1 kohdan nojalla direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvista laitoksista Saksan alueella laaditun luettelon yhteydessä

toissijaisesti kumoamaan 25.9.2012 annetun komission implisiittisen päätöksen (asiakirja GestDem nro 3273/2012), jolla evättiin joka tapauksessa oikeus tutustua pyydettyihin tietoihin

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja esittää seuraavaa:

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001² 8 artiklan 2 kohdan rikkominen

Kantaja väittää tässä yhteydessä, etteivät edellytykset määräajan pidentämiselle sen toiseen hakemukseen vastaamiseksi olleet olemassa, ja että komissio on siis tehnyt hylkäävän päätöksen jo 4.9.2012.

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 3 artiklan ensimmäisen kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan rikkominen

Kantaja väittää, että sen hakemuksen implisiittinen hylkääminen on ristiriidassa asetuksen N:o 1367/2006 3 artiklan ensimmäisen kohdan ja asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan kanssa, koska sillä on kyseisten säännösten mukaan oikeus saada pyydetyt ympäristötiedot tutustuttaviksi eikä hylkäämisperusteita, joita on tulkittava suppeasti, ole olemassa.

Kyse ei voi olla kantajan mukaan erityisestikään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäiseen alakohtaan perustuvasta poissulkemisperusteesta. Vaaditut asiakirjat liittyvät yksinomaan tietoihin, jotka Saksan liittotasavalta toimitti komissiolle, eikä tutkintaan, jota komissio suorittaa parhaillaan kyseisistä tiedoista. Ei siis ole pelkoa siitä, että komission päätöksentekomenettely voisi vakavasti vahingoittua.

Kantaja väittää lisäksi, ettei sen hakemusta voida hylätä myöskään sen perusteella, etteivät kuultavat viranomaiset ole vielä ottaneet asiaan kantaa. Kantaja toteaa tästä, ettei asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan poikkeussäännöstä voida tulkita niin laajasti, että siinä annettaisiin kyseessä olevalle jäsenvaltiolle veto-oikeus, jonka perusteella se voisi halutessaan vastustaa oikeutta saada tutustua pyydettyihin asiakirjoihin. Tämä olisi kantajan mukaan ristiriidassa sen Århusin yleissopimuksen tavoitteen kanssa, jona on avoimuuden varmistaminen ja edistäminen ympäristöasioita koskevassa päätöksenteossa.

Perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättäminen

Kantaja vetoaa lopuksi SEUT 296 artiklan toiseen kohtaan perustuvan perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen.

____________

¹ - Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

² - Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL L 264, s. 13).