Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 10.4.2008 (House of Lordsin (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) - Marks & Spencer plc v. Her Majesty's Commissioners of Customs and Excise
(Verotus - Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Vapautukset, joihin liittyy edeltävässä vaiheessa maksetun veron palauttaminen - Yleistä verokantaa soveltaen virheellisesti kannettu vero - Oikeus nollaverokannan soveltamiseen - Oikeus palautukseen - Välitön oikeusvaikutus - Yhteisön oikeuden yleiset periaatteet - Perusteeton etu)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
House of Lords
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Marks & Spencer plc
Vastaaja: Her Majesty's Commissioners of Customs and Excise
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö - House of Lords - Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 28 artiklan 2 kohdan a alakohdan tulkinta - Yhteisön oikeuteen perustuva oikeus, johon sellaisen tavaran ("teacakes") toimittaja voi vedota, jonka osalta kansallisessa lainsäädännössä on pysytetty vapautus, johon liittyy maksetun veron palautus - Arvonlisävero, joka on maksettu perusteettomasti, koska toimivaltaiset viranomaiset ovat tulkinneet väärin kansallista lainsäädäntöä - Yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden, verotuksen neutraalisuus mukaan lukien, soveltaminen - Yksityisen oikeussubjektin mahdollisuus vedota kyseisiin yleisiin periaatteisiin virheellisesti kannettujen summien palauttamiseksi
Tuomiolauselma
Silloin kun jäsenvaltio on jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste - 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY - sekä ennen sen muuttamista 19.10.1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/77/ETY että muutoksen jälkeen - 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti pysyttänyt tiettyjen liiketoimien osalta kansallisessa arvonlisäverolainsäädännössään verovapautuksen, johon liittyy edeltävässä vaiheessa maksetun arvonlisäveron palauttaminen, tällaisia liiketoimia suorittavalla elinkeinonharjoittajalla ei ole välittömästi sovellettavissa olevaa yhteisön oikeuteen perustuvaa oikeutta nollaverokannan mukaiseen arvonlisäverotukseen näiden liiketoimien osalta.
Silloin kun jäsenvaltio on kuudennen direktiivin 77/388 28 artiklan 2 kohdan - sekä ennen sen muuttamista direktiivillä 92/77 että muutoksen jälkeen - mukaisesti pysyttänyt kansallisessa lainsäädännössään tiettyjen liiketoimien osalta verovapautuksen, johon liittyy edeltävässä vaiheessa maksetun arvonlisäveron palauttaminen, mutta tulkinnut kansallista lainsäädäntöään virheellisesti sillä seurauksella, että tiettyjä liiketoimia, joihin kansallisen lainsäädännön mukaisesti sovelletaan vapautusta, johon liittyy edeltävässä vaiheessa maksetun arvonlisäveron palauttaminen, on verotettu yleisen verokannan mukaisesti, sovelletaan yhteisön oikeuden yleisiä periaatteita, kuten verotuksen neutraalisuuden periaatetta, siten, että niillä perustetaan tällaisia liiketoimia suorittaneelle elinkeinonharjoittajalle oikeus saada takaisin määrät, jotka siltä on virheellisesti peritty näistä liiketoimista.
Vaikka yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta sovelletaankin lähtökohtaisesti pääasian kaltaiseen tapaukseen, niiden loukkaamisesta ei ole kysymys ainoastaan siksi, että palautuksen myöntämättä jättäminen on perustunut siihen, että asianomainen verovelvollinen on saanut perusteetonta etua. Verotuksen neutraalisuuden periaate on sitä vastoin esteenä sille, että perusteettoman edun kieltoon vedotaan ainoastaan payment trader -verovelvollisiin (verovelvollinen, jonka tiettynä ajanjaksona hankinnoistaan maksama arvonlisäveron määrä alittaa sen myyntiliiketoimista maksettavan arvonlisäveron määrän) mutta ei repayment trader -verovelvollisiin (verovelvollinen, jonka asema on päinvastainen), jos nämä verovelvolliset myyvät samankaltaisia tavaroita. Kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä, onko tästä kysymys esillä olevassa asiassa. Yhdenvertaisen kohtelun yleistä periaatetta, jonka loukkaaminen voi ilmetä veroasioissa muuntyyppisinä syrjinnän muotoina, jotka kohdistuvat sellaisiin elinkeinonharjoittajiin, jotka eivät välttämättä ole toistensa kilpailijoita vaan ovat muilta osin keskenään samankaltaisessa tilanteessa, on esteenä payment trader -verovelvollisten ja repayment trader -verovelvollisten väliselle syrjinnälle, koska sitä ei voida objektiivisesti perustella.
Vastaukseen kolmanteen kysymykseen ei vaikuta se, että asiassa on esitetty näyttö siitä, että elinkeinonharjoittaja, jolle ei perusteettoman edun saamisen vuoksi palautettu siltä perusteettomasti kannettua arvonlisäveroa, ei ollut kärsinyt taloudellisia menetyksiä tai haittaa.
Ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen on itse päätettävä, mitä tämän tuomiolauselman 3 kohdassa mainitun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta mahdollisesti seuraa menneisyyden osalta, niiden sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat pääasiassa sovellettavan kansallisen oikeuden ajallista vaikutusta, yhteisön oikeuden oikeussääntöjä ja erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sekä sitä periaatetta noudattaen, jonka nojalla kansallisen tuomioistuimen on varmistuttava siitä, etteivät sen määräämät korjaavat toimet ole yhteisön oikeuden vastaisia.
____________1 - EUVL C 261, 28.10.2006.