Asia T-465/08

Tšekin tasavalta

vastaan

Euroopan komissio

Phare-ohjelma – Tšekin tasavallan saamat ”uusiutuvat varat” – Maksettujen summien palauttaminen – Komission päätös perimisen suorittamisesta kuittauksella – Oikeudellinen perusta – Erilliset oikeusjärjestykset – Selvän ja rahassa määritellyn saatavan käsite – Perusteluvelvollisuus

Tuomion tiivistelmä

1.      Uusien jäsenvaltioiden liittyminen yhteisöihin – Tšekin tasavalta – Yhteisön oikeuden välitön ja täysimääräinen soveltaminen – Poikkeukset – Edellytykset – Nimenomainen säännös tai määräys

(EY 292 artikla; vuoden 2003 liittymissopimuksen 33 artiklan 2 kohta)

2.      Uusien jäsenvaltioiden liittyminen yhteisöihin – Tšekin tasavalta – Talousarviossa olevat kokonaissitoumukset, jotka on tehty liittymistä edeltävien rahoitusinstrumenttien mukaisesti – Liittymisestä alkaen sovellettavat säännöt

(Vuoden 2003 liittymissopimuksen 33 artiklan 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 73 artiklan 1 kohta; komission asetuksen N:o 2342/2002 81 artiklan 1 kohta ja 83 artikla)

3.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Päätös, joka on tehty sen, jolle päätös on osoitettu, tuntemassa asiayhteydessä

(EY 253 artikla)

1.      Poikkeukset, joita Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, Phare-ohjelman mukaisten liittymistä valmistelevien tukien osalta tehdään unionin oikeuden säännösten ja määräysten välittömään ja täysimääräiseen soveltamiseen, ovat tämän asiakirjan 33 artiklan 2 kohdan perusteella sallittuja vain, jos niistä on säädetty nimenomaisesti näissä säännöksissä ja määräyksissä.

Edellä mainitussa 33 artiklan 2 kohdassa ei kuitenkaan määrätä nimenomaisesti EY 292 artiklan määräyksiin tehtävästä poikkeuksesta, jonka mukaan Tšekin tasavallan osallistumisesta Euroopan yhteisön tukiohjelmaan tehdyllä Tšekin tasavallan hallituksen ja Euroopan komission välisellä puitesopimuksella määrättyjä tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä sovelletaan vielä senkin jälkeen, kun Tšekin tasavalta on liittynyt unioniin.

Näin ollen vuoden 1996 puitesopimuksessa määrättyjä tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä ei enää voida soveltaa Tšekin tasavallan liityttyä unioniin.

(ks. 100–102 kohta)

2.      Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan 33 artiklan 2 kohta – jonka tarkoituksena on säilyttää menot, joihin on varauduttu ennen unioniin liittymistä, talousarvioon tehtävissä kokonaissitoumuksissa, jotka eivät ole liittymisajankohtana vielä täysin toteutuneet – poikkeaa joistakin menotapahtumia koskevista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 säännöksistä. Kyseisen kohdan tarkoituksena ei sen sijaan ole poiketa tulotapahtumia koskevista varainhoitoasetuksen säännöksistä.

Toisin sanottuna liittymisehdoista tehdyn asiakirjan 33 artiklan 2 kohta ei nimenomaisesti sulje pois mahdollisuutta soveltaa varainhoitoasetusta ja soveltamissäännöistä annettua asetusta silloin, kun on kyse tulotapahtumista. Niihin alettiin siis soveltaa kyseisiä asetuksia Tšekin tasavallan liityttyä unioniin.

Liittymisehdoista tehdyn asiakirjan 33 artiklan 2 kohdan määräykset eivät nimenomaisesti sulje pois myöskään mahdollisuutta kuittaamiseen, joka on varainhoitoasetuksen 73 artiklan 1 kohdan sekä varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 81 artiklan 1 kohdan ja 83 artiklan mukaisesti yksi saamisten perintäkeinoista. Näin ollen on katsottava, että tätä tulotapahtumaa voidaan soveltaa kyseisissä asetuksissa säädetyin edellytyksin liittymisehdoista tehdyn asiakirjan 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin saamisiin, jotka perustuvat Phare-ohjelman mukaisiin liittymistä valmisteleviin tukiin.

Näin ollen komission tehtävänä on vahvistaa ja periä – mahdollisesti myös kuittaamalla – saaminen, joka koskee Tšekin tasavallan Phare-ohjelman yhteydessä saamien varojen palauttamista, ja komission on tätä tarkoitusta varten sovellettava ja noudatettava varainhoitoasetuksen ja soveltamissäännöistä annetun asetuksen säännöksiä.

(ks. 118–122 kohta)

3.      EY 253 artiklassa määrätyn, asianomaiselle vastaista toimea koskevan perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on, että asianomainen saisi riittävät tiedot arvioidakseen, onko toimi asianmukainen vai onko siinä mahdollisesti sellainen virhe, jonka perusteella sen pätevyys voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimessa, ja että unionin tuomioistuimet voivat tutkia toimen laillisuuden. Näin muotoiltu perusteluvelvollisuus on yhteisön oikeuden yleinen periaate, josta voidaan poiketa ainoastaan pakottavista syistä. Perustelut on näin ollen lähtökohtaisesti ilmoitettava asianomaiselle samaan aikaan kuin hänelle vastainen toimi, eikä perustelujen puuttumista voida korjata sillä, että asianomainen saa toimen perustelut tietoonsa unionin tuomioistuimissa käytävän oikeudenkäyntimenettelyn aikana.

Perusteluvelvollisuus määräytyy kuitenkin kyseisen toimen luonteen ja sen asiayhteyden mukaan, jossa se on tehty. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, koska perustelujen riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon paitsi niiden sanamuoto myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt. Erityisesti on todettava, että asianomaiselle vastainen toimi on silloin riittävästi perusteltu, kun se on toteutettu asianomaisen tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella asianomainen voi ymmärtää häntä koskevan toimen merkityksen.

Kun on kyse kuittaamista koskevasta päätöksestä, kuitattavat saamiset on voitava yksilöidä tarkasti vaadittavien perustelujen avulla, mutta ei voida vaatia, että kunkin saamisen vahvistamisen tueksi esitetyt perustelut toistetaan kuittaamista koskevassa päätöksessä.

(ks. 162–164 kohta)