Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Juckem GmbH:n ynnä muiden 8.9.2003 Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne

    (Asia T-321/03)

    Oikeudenkäyntikieli: ranska

Juckem GmbH ja 244 muuta yhtiötä ovat nostaneet 8.9.2003 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa vastaan. Kantajien edustajat ovat asianajajat Denis Waelbroeck ja Nathalie Rampal.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(toteaa, että yhteisö on neuvoston ja Euroopan parlamentin edustamina sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa ja velvoittaa vastaajat korvaamaan kaikki kantajille kyseessä olevasta direktiivistä aiheutuneet vahingot

(toteaa, että 8 prosentin (tai ensimmäisen oikeusasteen sopimaksi katsoman korkokannan mukainen) vuosikorko on maksettava siitä päivästä alkaen, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tekee päätöksen, jossa todetaan yhteisön sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu, ja aina maksuhetkeen asti

(velvoittaa vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Tämän kanteen kohde on rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta ja komission direktiivin 91/357/ETY kumoamisesta 28 päivänä 2002 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2002/2/EY¹ aiheutuneiksi väitettyjen vahinkojen korvaaminen.

Edellä mainitussa direktiivissä säädetään rehuseosten valmistajille velvollisuus antaa tuoteselostemerkinnöissään yksityiskohtaiset määrälliset tiedot (prosentteina ilmaistuina) kaikista jokaisen rehun sisältämistä rehuaineista. Direktiivillä otetaan täten käyttöön rehuseoksia varten aivan uusi tuoteselostemerkintäjärjestelmä, jonka vaikutuksena tulee kantajien mukaan olemaan, että rehuseosten valmistajien osaaminen ja perusliikesalaisuudet on tehtävä julkisiksi. Tämän järjestelmän myötä rehuseosten valmistajien asiakkaat voivat saada tietoonsa paitsi rehuseosten koostumuksen, myös rehuaineiden täsmälliset kustannukset siten, että kantajilta evätään niiden merkittävin kilpailuvaltti ja että jopa niiden olemassaolo saattaa joutua kyseenalaiseksi.

Väitteidensä tueksi kantajat väittävät, että riidanalaisella direktiivillä

(on loukattu osaamista ja liikesalaisuuksia, joita suojataan yhteisön oikeusjärjestyksessä

(on laiminlyöty vääristymättömän kilpailun suojaa, yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamista sekä tutkimuksen edistämistä ja teknologista kehitystä

(on loukattu omistusoikeutta ja oikeutta harjoittaa vapaasti taloudellista toimintaa

(on menetelty tavalla, joka on maataloustuotteiden parantamisen ja ympäristönsuojelun vastainen

(on loukattu suhteellisuusperiaatetta

(on luotu syrjintää ihmisille tarkoitettujen elintarvikkeiden alalla toimivien taloudellisten toimijoiden kanssa

(on virheellinen oikeudellinen perusta. Kantajien mukaan riidanalaisen direktiivin olisi pitänyt perustua EY 37 artiklalle, eikä EY 152 artiklan 4 kohdan b alakohdalle, koska se ei mitenkään liity eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualaan.

____________

¹ - EUVL L 63, 6.6.2002, s. 23.